Viljantuotannon näkymät satokaudelle 2013–2014

26.04.2018

Viljanviljelyn tavoitteena on tuottaa markkinoiden haluamaa viljaa. Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, että hyvälaatuiselle viljalle on aina parempi markkina kuin heikkolaatuiselle, tuottipa sitten myllyviljoja, öljykasveja tai rehuviljaa. Mitä kannattaa kylvää keväällä 2013?

 

Viljamarkkinoilla viime satokautta leimasivat epäsuotuisat kasvuolot monilla tärkeillä tuotantoalueilla maailmassa. Nämä sääilmiöt ovat vaikuttaneet siihen, että maailman viljan­tuotanto on ollut viljankulutusta pienempää ja sen vuoksi varastot tulevat olemaan edelliskautta pienemmät. Viljamarkkinoiden tuotannon ja kulutuksen epäsuhdan takia viljan hinnat ovat olleet korkealla kaikilla viljoilla sekä maailmalla että Suomessa.

Osittain korkeiden viljanhintojen vaikutuksesta kylvöalojen ennakoidaan nousevan korkeiksi kaikkialla maailmassa ja mm. EU:ssa viljan­tuotannon arvellaan nousevan syksyn 2013 puinneille noin kuudella prosentilla edellisestä syksystä, eli toteutuessaan EU:n viljasadosta arvioidaan tulevan hyvä. Tätä kirjoitettaessa helmikuun lopussa EU:n syyskylvöt ovat hyvässä kunnossa lähinnä Iso-Britanniaa lukuun ottamatta, jossa viime kesästä saakka jatkuneet sateet ovat haitanneet syyskylvöjen kylvöä ja talvehtimista.

Tulevien viljasatojen arvioinnin perustana käytetään pitkäaikaisia ­keskiarvosatoja sekä jo kylvettyjä tai kylvöön meneviä pinta-aloja. Tuotanto­arvioita seurataan säännöllisesti ja niihin tehdään päivityksiä, mikäli säätiloissa on poikkeuksellisia kuivuus- tai märkyysjaksoja. Viljamarkkinoilla pelkät faktat pinta-aloista tai sademääristä tärkeillä tuotantoaloilla eivät kuitenkaan yksin selitä markkinoiden liikkeitä vaan niihin vaikuttavat lukuisat tekijät aina maailmantalouden odotettavissa olevasta tilasta lähtien, ja siksi viljamarkkinoiden ennustaminen on vaikeaa. Viljamarkkinoita kannattaa kuitenkin seurata aktiivisesti, sillä on oletettavaa, että niiden muutokset ovat suuria myös tulevalla kaudella.

Vehnä

Suomessa vehnänviljelyn painopiste on kevätvehnässä ja se on mylly­käyttöä ajatellen ominaisuuksiltaan syysvehnää parempaa. Kotimaan myllyvehnäkäyttö on vakiintunut noin 260 000 tonnin tasolle eli reiluun neljännekseen viime vuoden vehnä­sadon määrästä. Karkeasti sanottuna reilu kolmannes vehnäsadosta käytetään rehuksi ja sen osuus on kasvanut viime vuosina muun muassa siipikarjan rehukäytön laajenemisen takia.

Vuodesta riippuen vietävän vehnän määrän määrä on ollut jopa 250 000 tonnia, mikäli sen hetkinen vehnämarkkina on tehnyt viennin mahdolliseksi. Yleensä Suomesta viedään korkealaatuista myllyvehnää, mutta kuluvalla kaudella myös rehuvehnää on laivattu enemmän kuin normaalina vuotena, koska markkinoilla on ollut sille kysyntää. Lähtökohtaisesti vehnänviljelyssä kannattaa ottaa tavoitteeksi korkean myllyvehnälaadun tuottaminen.

Kaura

Kauraa voi suositella entistä laajempaan viljelyyn myös Etelä-Suomeen. Markkinoille on tullut viime vuosina uusia runsassatoisia lajikkeita, jotka antavat hyvin vastinetta viljely­panoksiin. Noin puolet kaurasta käytetään karjatiloilla rehuna, mutta myös viennin osuus on merkittävä, lähes kolmannes tuotantomäärästä. Vietävässä kaurassa tavoitteena on elin­tarvikelaatu, joka pitää sisällään korkean hehtolitrapainon, suuren jyväkoon, kirkkaan värin, mutta myös matalan hometoksiinipitoisuuden. Suomalainen kaura on laadukas brändi muun muassa Keski-Euroopan myllyillä, ja siksi vietävän kauran laatua pitää vaalia koko viljaketjussa aina viljelijältä kauppaan ja logistiikkaketjuun saakka. Vakiintuneet ja pitkäaikaiset asiakassuhteet edellyttävät jatkossakin hyvälaatuista kauraa. Kauran ja myös muiden viljojen vienti tukee osaltaan niiden kotimaan hintaa.

Viime vuosina pintaan tullutta hometoksiiniriskiä voi madaltaa muun muassa riittävällä viljelykierrolla, suosimalla viljelyvyöhykkeelle sopivia lajikkeita sekä nopealla ja huolellisella viljankuivauksella heti puinnin jälkeen. Erityisesti viime syksynä puimattomille kaurapelloille ei pidä kylvää ensi keväänä kauraa, jotta hometoksiiniriski näillä lohkoilla ei kasva entisestään.

Ohra

Kuluvalla kaudella Suomen ohravarastot kutistuvat pieniksi, koska muun muassa interventiossa ei ole enää ohraa ja ohran kysyntä on ollut tasaisen vahvaa. Seuraavana satovuotena EU:n ohrantuotannon on arveltu olevan samalla tasolla kuin viime kaudella. Suomen ohrantuotantoa voi lisätä selvästi nykyisestä erityisesti Pohjanmaan alueella, jossa on vahvaa ohraa käyttävää teollisuutta sekä elinvoimaista kotieläintaloutta.

Öljykasvit

Öljykasveista voi huomioida, että rapsi on saavuttanut vankan jalan­sijan varsinkin Etelä-Suomen parhailla kasvupaikoilla ja sen vuotuiset pinta-alavaihtelut ovat selvästi rypsiä pienempiä. Rapsia on kasvanut viime vuosina noin 15 000 hehtaarin alalla ja se antaa rypsiä suuremmat hehtaari­sadot. Myös öljykasveissa on tullut viime vuosina runsaasti uutuuksia sekä runsassatoisiin hybridi­rapseihin että uuteen Aurea CL –Clearfield-konseptin rypsiin, jonka satotulokset ovat viime kauden perusteella hyviä – puitava kasvusto on rikatonta ja puhdasta! Öljykasvien siementä on varattuna kylvöille ­runsaasti.

Sopimusviljely tärkeä viljaketjun toiminnalle

Sopimusviljely on tärkeä osa viljaketjun toimintaa, koska se tuo markkinoille pitkäjänteisyyttä sekä ennustettavuutta muun muassa tuotettavien määrien suuruudesta ja viljeltävistä lajikkeista. Nämä tiedot auttavat teollisuutta ja kauppaa tekemään näiden tietojen perusteella kaupallisia ratkaisuja ja hyödyntämään mahdollisia hyviä hintajaksoja, jotka hyödyttävät suoraan myös viljelijöitä parempina viljanhintoina.

Viljamarkkinoilla voimakkaat hinnan­vaihtelut ovat tulleet jäädäkseen ja ne ovat markkinoiden normaalia toimintaa – markkinat eivät ole kenenkään puolella tai ketään vastaan! Hintavaihteluiden varalle on tarjolla monenlaisia suojausmenetelmiä, kuten hintakiinnitys tulevalla sato­kaudella eli niin sanottu termiinikauppa. Näissä pitää muistaa, että ennen kylvöä hinta­kiinnitys kannattaa tehdä vain korkeintaan kolmannekselle satoa, sillä hintakiinnitys on sekä myyjää että ostajaa sitova. Oleellista hintojen sitomisessa on omien viljan tuotantokustannustensa tunteminen, jotta tietää, millä hinnalla kiinnittäminen on taloudellisesti järkevää. Hintojen kiinnittäminen tuo lisää suunnitelmallisuutta viljelijälle jo kasvukauden aikana.

Lumen vielä peittäessä pellot kannattaa selvittää varastoissaan olevan viljan määrät sekä tehdä suunnitelma niiden myymiseksi. Oheisesta graafista näemme, että viljojen hinnat ovat olleet viimeisen vuoden ajan korkealla tasolla, mutta samasta kuvasta näemme myös, että hinnat voivat vaihdella voimakkaasti jo lyhyen ajan sisällä. Samoin tilan oman siemenen itävyys pitää selvittää viimeistään nyt, jotta siitä ei tule yllätyksiä kylvöaikana, koska sertifioidun siemenen saatavuus tulee olemaan kylvöaikana rajoitettua.
 

Faktat kasvukaudelle 2013

  • Kauraa kylvöön myös Etelä-Suomeen
  • Hävitä kasvijätteet puimattomilta pelloilta ennen kylvöä
  • Lisää ohraa viljelyyn erityisesti Pohjanmaalle
  • Rikkakasvit kuriin öljykasveissa Clearfield-menetelmän Aurea CL -rypsillä
  • Hyödynnä viljan hintakiinnitykset osana maatilan riskinhallintaa

 

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 9.

Teksti: Ilkka Pekkala
 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat jyväset

Lisää luetuimpia artikkeleita