Viljamarkkinoilla riittää liikettä

26.04.2018

Maailman viljatuotantojen satoarviot ovat vain kasvaneet sadonkorjuun edetessä. Suomalaisia viljoja riittää myös vientiin, joten viljamarkkinoiden tilaa kannattaa seurata tarkasti.
 

Maailmalla viljojen satoarvioita on nostettu sadonkorjuun edetessä. Maailman viljantuotanto on suurempaa kuin koskaan ennen, mutta silti viljan varastotasot kasvavat vasta viime kautta edeltävälle tasolle. Kevään 2014 kylvöjä kannattaa alkaa suunnitella ajoissa, jotta pystytään tuottamaan sitä viljaa, jota markkinat kaipaavat.

Vehnä

Arvioita maailman vehnäsadosta nostettiin Kansainvälisen Viljaneuvoston IGC:n syyskuun lopun raportissa 691 miljoonaan tonniin, luvussa on lisäystä kolme miljoonaa tonnia kuukautta aikaisempaan. Vehnän hinnat ovat laskeneet kesän jälkeen pohjoisen pallonpuoliskon korjuun edetessä, mutta lokakuun alussa hintojen lasku hidastui.

Kiinan on arveltu tuovan satokauden aikana runsaasti vehnää, ja se lisää vehnän kysyntää maailmassa. Tärkeässä vehnäntuottajamaassa Argentiinassa kylmät säät ovat laskeneet arvioita maan vehnäsadon onnistumisesta.

Euroopassa korjattiin suuri vehnäsato, eri lähteiden arvioissa tuotannoksi on saatu jopa 135 miljoonaa tonnia, joka on noin kahdeksan prosenttia viime kautta enemmän. Eurooppalainen vehnä on ollut pääosin laadultaan myllykelpoista, vaikka alhaisista valkuaisen laadusta onkin viitteitä muun muassa Itämeren alueelta. Vietävää vehnää riittää kuitenkin runsaasti EU:n ulkopuolelle, ja huolimatta erittäin korkeasta euron kurssista Yhdysvaltain dollaria vastaan, on vienti käynyt kohtuullisesti yksittäisinä viikkoina.

Suomessa vehnäsadoksi arvellaan 840 000 tonnia, joka on noin 50 000 tonnia viime vuotta vähemmän. Suotuisan kasvukauden ja hyvien korjuukelien takia vehnä saatiin korjattua laadukkaana. Vastaanoton keskilaaduissa kevätvehnän valkuaiset ovat olleet yli
13 prosenttia, sakoluvut yli 300 sekuntia ja hehtolitrapainotkin jälleen yli 82 kiloa.

Ohra

Euroopan ohrasato on runsas. Sitä tuotettiin noin 59 miljoonaa tonnia, kasvua on viime kaudesta lähes viisi miljoonaa tonnia. Myös Suomen ohrasato kasvoi merkittävästi 1,8 miljoonaan tonniin, joka on 200 000 tonnia viime kautta enemmän. Näin ollen viime keväänä koettua ohran alijäämätilannetta ei tulla näkemään Suomessa tällä kaudella, ja ohraa riittää kotimaan käytön lisäksi runsaasti myös vientiin.

Vienti on haettava käytännössä EU:n ulkopuolelta, sillä eurooppalaiset rehuohramarkkinat ovat melko tukkoiset suuresta kotoisesta sadosta johtuen. Laskennallisesti Suomesta vietävissä olevan ohran määräksi on arvioitu 150 000 tonnia, mutta lopullinen vientimäärä riippuu paljon markkinoiden toiminnasta satokauden aikana.

Vehnän tavoin myös ohra on ollut laadukasta, keskimäärin rehuohra on ollut hehtolitrapainoltaan lähes 68 kiloista ja mallasohra
70,2 kiloista. Valkuaisen määrä on ollut mallasohrassa keskimäärin
10,6 prosenttia ja jyväkooltaan viime kautta hieman suurempaa.

Kaura

Muiden viljojen tavoin myös kauraa tuotettiin EU:ssa aiempaa enemmän, noin kahdeksan miljoonaa tonnia. Tästä Suomessa tuotettiin reilu 1,2 miljoonaa tonnia, joka on noin 15 prosenttia EU:ssa tuotetusta kokonaismäärästä.

Parista aiemmasta vuodesta poiketen Ruotsin kaura­sato muodostui sekä määrältään mutta etenkin laadultaan hyväksi, jopa erinomaiseksi. Samoin Iso-Britanniassa – eräässä tärkeimmistä suomalaisen kauran yksittäisistä vientikohteesta – kauraa tuotettiin aiempaa enemmän.

Pääosa vientikaurasta päätyy elintarvikekäyttöön Keski-Eurooppaan, ja rehukauran osuus on Eurooppaan vietävistä kauraeristä selvästi pienempi. Eteläisemmässä Euroopassa tuotettu kaura yltää harvoin myllykelpoiseen luokkaan esimerkiksi hehtolitrapainon osalta, ja siksi EU:n myllykauramarkkinaa hallitsee skandinaavinen kaura.

Ruotsalainen kaura ottaa tällä kaudella takaisin asemiaan muutaman vuoden tauon jälkeen Keski-Euroopan kaura­myllyissä ja tällä on ollut merkittävä hintoja alentava vaikutus myös suomalaisen vientikauran ostohinnoissa.

On kuitenkin huomattava, että viljamarkkinoilla ja etenkin maailmanlaajuisessa viljantuotannossa pienen tuotteen, kuten kauran, tuotannossa vaihtelut suuren kysynnän ja ylitarjonnan välillä voivat olla suuria. Siksi laadukkaan kauran tuotantoon kannattaa panostaa edelleen myös kesällä 2014.

Suomessa korjatun kauran tekninen laatu ei yllä aivan viime syksyn erinomaisille tasoille, mutta on silti keski­määräistä parempi. Vastaanotossa hehtolitrapainot ovat olleet keskimäärin
58,3 kilogrammaa ja kahden millimetrin seulonnat 9,3 prosenttia.

Viime kaudella kaura oli keskimääräiseltä hehtopainoltaan lähes 60-kiloista ja seulan läpi päätyi vain 5,4 prosenttia jyvistä. Arvioiden mukaan tänä syksynä puidun kauran hometoksiinipitoisuudet ovat keskimäärin viime syksyn pitoisuuksia alempia.

Öljykasvit

Satokaudella 2013/14 maailmassa korjataan öljykasveilla ennätyssato, noin 495 miljoonaa tonnia. Ennätyksellisen suureksi kasvaa soijasato, 282 miljoonaan tonniin. Rapsi­sadoksi arvioidaan 66 miljoonaa tonnia ja auringonkukkasadoksi lähde 42 miljoonaa tonnia.

Brasilia on kiilaamassa Yhdysvaltojen ohi suurimmaksi soijapavun tuottajaksi. Maassa korjataan korjaa 88 miljoonaa tonnia soijaa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna öljy­kasvien korkeat hinnat ovat rohkaisemassa suuriin kylvöaloihin Etelä-Amerikassa. Seuraavien viikkojen sääolot suurilla tuotantoalueilla muun muassa Pohjois-Amerikassa voivat kuitenkin vielä vaikuttaa öljykasvimarkkinoiden suuntaan.
 

Katsaus menneeseen satokauteen 2012/13

Edellisellä satokaudella viljaa tuotettiin Suomessa 3,6 miljoonaa tonnia, mikä on 300 000 tonnia tätä kautta vähemmän. Kotimaassa tästä määrästä käytettiin lähes kolme miljoonaa tonnia, josta rehun osuus oli lähes kaksi kolmasosaa eli 1,95 miljoonaa tonnia.

Viljan rehukäyttö sekä maatiloilla että rehuteollisuudessa on viljan tärkein käyttömuoto, ja karkeasti arvioituna puolet tuotetusta viljasta käytetään maatiloilla ja loppu eli lähes kaksi miljoonaa tonnia päätyy vuosittain vilja­kauppaan. Markkinoille päätyneestä viljasta noin 450 000 tonnia käytetään elintarviketeollisuudessa.

Viljaa vietiin Suomesta viime kaudella tullitilastojen mukaan 558 000 tonnia, josta kauran osuus oli 307 000, vehnän 165 000 ja ohran 84 000 tonnia. Tuontia oli 71 000 tonnia, josta yli 50 000 tonnia oli ruista ja loppuosa ohraa ja jopa kauraa. Näin ollen Suomen viljan nettovienti oli 484 000 tonnia eli karkeasti reilu neljännes kauppaan tulleesta viljasta löysi käyttökohteensa maan rajojen ulkopuolelta.

Viljalaivat kyntävät maailman meriä, ja vilja on kansainvälistä kauppatavaraa siinä kuin mikä muukin tahansa hyödyke.

 

4 FAKTAA

  • Aloita kevätkylvöjen suunnittelu jo hyvissä ajoin talven aikana viljamarkkinoita seuraamalla.
  • Edellisen satokauden tapahtumat eivät ole tae tulevasta kehityksestä.
  • Tee viljelysopimus: sopimukset parantavat viljamarkkinoiden toimintaa ja lisäävät viljamarkkinoiden ennakoitavuutta.
  • Laatuviljan tuotanto kannattaa aina ja etenkin tarjontavoittoisessa markkinatilanteessa!

 

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 40.

 

Teksti: Ilkka Pekkala

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat jyväset

Lisää luetuimpia artikkeleita