Maaseutualueiden tukeminen vaatii täsmätoimia

26.04.2018

MMM Nina Hyytiä tutki väitöskirjassaan, kasautuvatko nykykeinoilla saavutetut taloudelliset hyödyt aidolle maaseudulle vai kaupunkikeskuksiin.

– Kasvukeskukset keräsivät suuremman potin hyödyistä kummassakin tutkimassani maakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Koko maakunnan kehitystä tavoiteltaessa keskuskaupungit, kuten tässä Seinäjoki ja Joensuu, voivat toimia maakuntien vetureina, koska ne kykenevät levittämään hyötyjä myös ympäröivälle maaseudulle. Kääntöpuolena on taloudellisen toimeliaisuuden kasautuminen keskuksiin, Nina Hyytiä kertoo.

Samoilla politiikoilla oli maakunnissa erilaiset vaikutukset. Etelä-Pohjanmaalla ruokaklusterin tärkeys korostui. Myös elintarvikkeiden vienti ja maataloussektorin kautta tulevat tuet olivat tärkeitä maakunnalle. Sen sijaan maataloustuen siirtäminen varsinaisesta maataloudesta maatilojen monialaistumiseen ei ollut kovin tehokasta kehityksen kannalta. Sen sijaan infrastruktuuriin ja turismiin panostaminen kannatti myös työllisyyden näkökulmasta.

Pohjois-Karjalassa infrastruktuurin ja turismin sekä paikallisten palvelujen kehittäminen nousivat vieläkin tärkeämmiksi. Maataloustuen osittainen siirtäminen maatilojen yhteydessä olevaan muuhun yritystoimintaan lisäsi alueellista arvonlisäystä.

– Lisäpanostukset infrastruktuuriin pitävät maaseudun elävänä ja hidastavat keskittymiskehitystä harvaan asutussa Pohjois-Karjalassa, Nina Hyytiä summaa.
 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat jyväset

Lisää luetuimpia artikkeleita