Robottikarjan EKM-tuotos yli 14 000 kiloa – ensimmäisen kerran Suomessa

Toinen Raappanan tilan rajapyykin ylitys viime vuodelta oli meijeriin toimitetun maitomäärän kasvu yli 1,5 miljoonan kilon. Kolmas saavutus oli 25 vuoden yhtäjaksoinen E-luokan maito, josta on tulossa Walter Ehrströmin kultamitali. Saavutusten takana on huikea osaaminen ja paljon kovaa työtä.

Kansainvälisten huipputilojen tasolla

Robottinavetan valmistuttua ensimmäisen täyden vuoden tuotos oli 11 672 kiloa, kuudessa vuodessa se on kohonnut 14 168 kiloon. Karjan EKM-tuotos on kansainvälisten huipputilojen tasolla. Jalostustyötä tilalla on tehty jo 60 vuoden ajan, kun Hiljan vanhemmat liittyivät tuotostarkkailuun. Nykyisin genomitestaus on jalostuksen tärkeä työkalu.

Lehmistä kolmannes on Ayrshireitä ja kaksi kolmasosaa on Holstein-rotua. Karjassa oli viime vuonna 43 ensikkoa, joiden EKM-tuotos oli 12 388 kiloa. Kolmesti ja useammin poikineita oli 50 kappaletta ja niiden tuotos peräti 15 359 kiloa!  

Huikea ammattitaito ja nopea reagointi

Hiljan ja Markun navetassa ei ole erillistä vastapoikineiden osastoa, joten siellä pitää tarkoin seurata poikineiden syöntiä, tuotoksen kehitystä ja lehmien olemusta, jotta ongelmat saadaan kiinni ajoissa. Kun mahdollisiin ongelmiin puututaan saman tien, estetään tuotoksen lasku.

Lehmien poikimaväli on saatu 382 päivään, mikä on erinomainen saavutus. Lepokautta on lyhennetty ja tiinehtyminen on parantunut, sillä tiineyttä kohden tarvitaan 1,6 siemennystä. Seuraavana tavoitteena Hilja pitääkin keskipoikimakertojen lisäystä, jotta eläinten potentiaali saadaan täysin käyttöön.

Korkea tuotos lähtee onnistuneesta vasikan ja hiehon kasvatuksesta. Alle puolen vuoden ikäisille vasikoille on remontoitu tilat vanhassa parsinavetassa. Hiehoille ja umpilehmille rakennetiin uusi hiehonavetta, jossa myös umpilehmät lomailevat. Eläimiä hoidetaan kolmessa eri rakennuksessa, joten työtä piisaa.

Panostusta säilörehuun

123 lypsävää sekä nuorkarja vaatii ison nurmialan. Viljelyksessä on yhteensä noin 250 hehtaaria, pieni osa viljalla pääosa nurmella. Säilörehusta saatiin tälle sisäruokintakaudelle hyvä sato, joten paaleihin ja aumoihin jouduttiin säilömään ihan liikaa, koska nurmirehun käytössä on ollut vain kaksi 10x50 laakasiiloa. Murskeviljalle on pienempi 5x10 siilo.

Ensi kesäksi on tarkoitus rakentaa kaksi uutta isompaa 12x 50 laakasiiloa, jotta turhista paaleista päästään eroon. Näin lehmien ruokinnasta saadaan tasaisempi. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon ykkössatoa laakasiiloon. Toki paaleja tehdään edelleen etäisemmiltä pelloilta.

Tarkkaa ruokintaa

Markku tekee appeet ja seuraa koko ajan, miten ape tekee kauppansa. ”Paalirehujen laadun vaihtelut ovat haastavimmat”. Kuiva-ainepitoisuuden heilahtelut voivat muuttaa appeen väkirehuprosentin suuntaan tai toiseen, mikä voi näkyä tuotoksessa ja lehmien aktiivisuudessa.  Hilja seuraa tarkoin tuotoksia ja teettää rehuanalyysit, mikäli säilörehun laatu näyttää muuttuvan.

Appeeseen sekoitetaan nurmisäilörehun lisäksi mureista Opti Viljaa, kun oma vilja on loppu. Valkuaisena on mureinen Opti 34 ja kivennäisenä Kiima-Melli pH. Umpilehmien kivennäisenä Umpi-Melli Hypo TMR. Robottirehuna on ollut lähes alusta asti Benemilk Robo, joka on myös kohottanut maidon pitoisuuksia. Robottirehua annetaan enimmillään 7-7,5 kiloa. 30 kiloa lypsävän annos on 5 kiloa. Robotilla annetaan lisäksi Aseto-Melli energialiuosta, kunnes lehmä tiinehtyy. Appeen väkirehuprosentti on maltillinen, jotta kierto pysyy hyvänä.

Lantmännen Agron Eija Annola on säätänyt apereseptiä säilörehuerien vaihtuessa. Nyt Eija tekee Tuotostutkaraportteja ja Vartiaisen Tapani säätää ruokintaa.

Eijan tekemistä raporteista nähdään, että tämäkin vuosi on lähtenyt hienosti alkuun. EKM päivätuotos on 45 kilon tuntumassa. Yhteistyötä tehdään myös Oulun Lantmännen Agron kanssa, jonka kauppias Veli-Pekka Tolonen on Hiljan mukaan joustava yhteistyökumppani.

Teksti ja kuvat Merja Holma