Ruispaloihin kelpaa vain kotimainen ruis

Kevätaurinko on paljastanut lumen alta vihreät ruispellot. Mika Uus-Mäkelän kevätaskareet rukiin parissa alkavat heti, kun pelto kestää lannoituskoneen painon.

Lantmännen Agro Oy ja Vaasan Oy julkistivat viime elokuussa uuden hankinta- ja sopimusviljelymallin, jossa sopimusviljelijöiden tuottama ruis käytetään sataprosenttisesti Vaasan Ruispalojen leivontaan.

Euran Kiukaisissa kahdesta sukutilasta muodostuvaa tilakokonaisuutta isännöivä Mika Uus-­Mäkelä tarttui uuteen sopimusmalliin ensimmäisten joukossa. Sopimukset tehdään paikallisesti: Uus-Mäkelä teki sopimuksen lähellä sijaitsevan Lantmännen Agro -ketjuun kuuluvan Lammela Oy:n kanssa.

Lantmännen Agron sopimusviljelijänä jo pitkään toimineelle Uus-Mäkelälle suurin muutos entiseen oli tieto rukiin osoittamisesta Suomen suosituimman ruisleivän valmistukseen. Ennen oman pellon viljan jäljet päättyivät myllyn pihaan. Se, minne jauhot myllystä matkaansa jatkoivat, pysyi viljelijälle mysteerinä.

– Tuntuu hyvältä tietää, mihin käyttöön tilalta lähtevä vilja lopulta päätyy. Uskon, että tällainen viljan ”korvamerkintä” on yleistymässä, Uus-Mäkelä pohtii.

– Lihapakkauksista on jo pitkään voinut lukea, miltä tilalta ruoka on peräisin. Kun tuote on laadukas, kelpaa viljankin alkuperä painattaa leipäpussin kylkeen.

Sopimusviljelystä vain positiivisia kokemuksia

Uus-Mäkelän tilojen yhteispeltoalasta kymmenesosa käytetään rukiin syyskylvöön. Osapuolet sopivat tulevan kauden sadosta viime lokakuussa. Alalla yleinen termiinikauppasopimus on aina kausikohtainen. Siinä viljan tonnihinta kiinnitetään sopimukseen senhetkiseen markkina-arvioon perustuen.

– Ostaja tekee syksyllä tarjouksen, jonka minä sitten hyväksyn tai hylkään. Valtakunnallinen kylvöala antaa osviittaa siitä, mihin rukiin markkinahinta normaali­tilanteessa asettuu. Alimmillaan se on ollut 140–150 ­euron luokkaa, korkeimmillaan vähän päälle 200 euron, Uus-Mäkelä avaa.

Pitkän linjan maanviljelijä löytää termiinimallista enemmän hyvää kuin huonoa.

– Sopimusmallin ansiosta voin olla varma siitä, että koko sato lähtee Kinnusen Myllylle elo–syyskuussa ja sovittu korvaus – johon laatulisät ja -vähennykset mahdollisesti vielä vaikuttavat – maksetaan kalenterikuukauden kuluttua toimituksesta.

Kun varastointitilaa on vähän, on koko ruissadon toimittaminen yhteen osoitteeseen viljelijän etu. Hinnan kiinnityksenkin Uus-Mäkelä näkee positiivisena asiana – ainakin tänä vuonna. Luonnonvarakeskuksen mukaan ruista kylvettiin viime syksynä yli 40 000 hehtaarin peltoalalle, mikä on noin puolet enemmän kuin edellisenä vuonna.

– Onhan hinnan etukäteen sopimisessa riskinsä, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että rukiin tarjonta tulee olemaan runsasta. Sopimuksen ansiosta saan viljasta takuukorvauksen, vaikka rukiin markkinahinta laskisi.

Pohjois-Eurooppaa viime kesänä riivannut kuumuus ja kuivuus näkyi syksyllä viljan hinta- ja toimitusrallina. Syvälle yltävän juurakon ja syyskylvön ansiosta ruis ei kesän kuivuutta kavahda. Kosteus pysyy maassa paremmin, kun pellon pintaa ei tarvitse keväällä rikkoa.

– Ruis on kiitollinen kasvi Suomessa viljeltäväksi. Se sietää säänvaihteluja ja kysyntäkin kasvaa, kun Vaasanin esimerkin tavoin suomalaisleipomo toisensa jälkeen sitoutuu 100-prosenttisesti kotimaisen rukiin käyttöön.

– Syväjuurinen ruis on satoisa, hyvin menestyvä ja kysytty vilja. Yhdestä siemenestä voi kasvaa kokonainen kimppu korsia, Uus-Mäkelä esittelee lumen alta paljastunutta sadonalkua.

Uudesta yhteistyömallista elinvoimaa alalle

Suomalaiset syövät eniten ruista koko maailmassa. Suomalaiset kuluttajat myös arvostavat viljan kotimaisuutta, mikä ei ole itsestäänselvyys: Suomi saavutti omavaraisuuden rukiin suhteen vasta viitisen vuotta sitten.

Lantmännen Agron ja Vaasanin yhteistyön tavoitteena on varmistaa kotimaisen rukiin saanti ja kysyntä sekä edistää rukiinviljelyn elinvoimaisuutta Suomessa. Tiivis yhteistyö toimijoiden välillä parantaa tehokkuutta ja koko hankintaketjun läpi­näkyvyyttä pellolta pöytään. Sopimusviljelijän koko ruissato toimitetaan maatilalta suoraan Kinnusen Myllylle ilman ylimääräisiä kuljetus-, käsittely- ja varastoimis­kustannuksia.

Uuden yhteistyömallin ansiosta kotimaisen rukiin käyttöön sitoutunut Vaasan hankkii nyt jo kolmanneksen ruisjauhoistaan sopimusviljelijöiltä, mikä parantaa viljelijöiden asemaa markkinoilla. Aiemmin noin 20 prosenttia Vaasanin käyttämästä rukiista tuli sopimusviljelijöiltä.

Lantmännen Agro puolestaan haluaa toimia aktiivisesti koko maatalousalan arvoketjussa – pellosta pöytään saakka. Se ja Vaasan kuuluvat samaan Lantmännen-konserniin.