Mangaanipeittauksella 800 kilon sadonlisä

Mangaani on Suomen mailla yleisin satoa rajoittava hivenravinne. Mangaanin lisäämistä kasville jo peittauksen yhteydessä käytetään monin paikoin maailmalla hyvin tuloksin. Suomessa sen toimivuutta on testattu tieteellisesti vasta viime vuosina.

Mangaanilisäyksestä jo peittausvaiheessa on saatu hyviä tuloksia muualla ja nyt myös kotimaisissa kokeissa.

Iso-Britanniassa hivenpeittaukseen on käytetty jo pitkään esimerkiksi YaraVita Mantrac Prota. Meillä hivenravinnepeittaus kasvattaa suosiotaan vähitellen eturivin viljelijöiden parissa. Kuitenkin hivenpeittauksen potentiaali on vielä Suomessa hyödyntämättä.

Kasvi tarvitsee hivenravinteita kymmenistä satoihin grammoihin, ja sadonkorjuussa poistuu hivenravinteita pellosta viljasadon mukana kymmenistä satoihin grammoihin. Esimerkiksi viiden tonnin viljasadossa mangaania poistuu 100–400 grammaa hehtaarilta. Tämä on korvattava, jotta satopotentiaali pysyy korkealla.

Hivenravinteiden saatavuutta kasveille rajoittavat myös pellot, jotka on kalkittu voimakkaasti tai joiden pH on yli 6,5. Jo pienikin hivenravinnepuutos näkyy sato­tasossa, koska sadontuottoa määrää minimilaki.

Hivenlannoitus voidaan antaa kasville sekä lehtilannoitteena että peittauksen yhteydessä, jolloin erityisesti mangaani saadaan käyttöön heti kasvuun lähtöön. Mangaaninpuutosoireet tulevat monilla kasveilla näkyviin jo 2–3-lehtivaiheessa, mikä voidaan estää hivenpeittauksella.

YaraVita-lehtilannoitteet parhaita myös peittauksessa

Lantmännen Agron koetilalla Hauholla tutkittiin kesällä 2018 eri hivenpeittaustuotteiden satovaikutusta Bariton Super -peittausaineen kanssa. Eniten satoa saatiin YaraVita Mantrac Prolla ja Starphosilla, jotka nostivat satoa 11,8 prosenttia ja 10,7 prosenttia pelkästään Bariton Super -peitattuun verrokkiin nähden. Tuloksia havainnollistaa graafi (1) hivenpeittauksen vaikutuksesta satotasoon kevätohralla.

Ero oli tilastollisesti merkitsevä näillä käsittelyillä: ero ei siis johdu sattumasta. Myös YaraVita Mancozin antoi hyvän sadonlisän. Tutkimus todentaa nyt sen, että hivenpeittaus kannattaa Suomessakin.

Graafi 1: Hivenpeittauksen vaikutus satotasoon kevätohralla. Kolme parasta tulosta on korostettu katkoviivalla. Kaikissa käsittelyissä käytettiin Bariton Super-peittausainetta. Ylläpitoruiskutuksena kaikkia (myös kontrollia) koejäseniä käsiteltiin seuraavasti: rikkatorjunta (Tooler 0,05 kg/ha + Starane HL 0,25 l/ha) ja tautikäsittely (Librax 0,5 l/ha + Comet Pro 0,3 l/ha). Lisäksi kirvatorjunta (Decis Mega 0,1 l/ha).'

Mitä hivenpeittauskäsittelyt käytännössä sisälsivät?

Kaikki käsittelyt kontrollikäsittely mukaan lukien peitattiin Bariton Superilla (100 ml / 100 kg siementä). Hivenpeittaukseen käytettiin suosituksen mukaista annostusta, sataa siemenkiloa kohti seuraavasti: Mantrac Pro, Mancozin ja Starphos, kutakin erikseen 300 ml, Terios 150 ml ja saman verran vettä, Norotec 200 ml ja vettä 100 ml.

Kaikkiin seoksiin lisättiin vettä niin, että jokaisen koejäsenen saama nestemäärä vastasi 400 ml / 100 kg siementä. Myös kontrollikäsittelyssä käytettiin vettä saman verran, koska pelkällä jyvän kostutuksella nopeutetaan kasvuun lähtöä.

Vinkkejä hivenpeittaukseen

Hivenpeittaukseen soveltuu tavallinen nestepeittauslaitteisto. Käyttöliuoksen sekoittaminen on tärkeätä hivenpeittauksessa. Tämä johtuu siitä, että nestepeittausaineen ja hivenlehtilannoitteiden lajittuminen alkoi kokeissa tapahtua jo 15 minuutin jälkeen, mikä on nähtävissä seuraavan sivun kuvassa.

Tilapeittauksessa riittää, että sekoitus on noin 10 minuutin välein. Rahtipeittaajalla olisi hyvä olla käytössä jatkuva sekoitus tai sekoitus vähintään 10 minuutin välein. Jyvät kostuvat peittauksessa paljon, joten jyviä on parempi seisottaa vähintään yön yli ennen kylvökoneeseen laittoa.

Booria ei kannata antaa siemenkäsittelynä, koska korkea booripitoisuus voi aiheuttaa häiriötä kasvussa. Sen sijaan booria, kuten kupariakin, kannattaa antaa myöhemmin hivenlehtilannoituksena.

Bariton Super- ja YaraVita Starphos -peittauksessa on muistettava pitää sekoitus päällä. Tilapeittauksessa riittää sekoitus 10 minuutin välein. Kuvassa lajittuminen alkaa 15 minuuttia sekoittamisen jälkeen.

Hivenlehtilannoitteilla yli 7 700 kilon ohrasato

Hauhon koetilalla tehtävät tutkimustulokset näyttävät, että hivenlehtilannoituksella saadaan keskimäärin noin kolmen–neljänsadan kilon satolisä. Viime kesänä hivenlannoituskokeissa voiton vei YaraVita Mantrac Pro, jonka jälkeen hienot tulokset saatiin myös Biofarm Edta Strongilla ja YaraVita Mancozinilla, kts. graafi (2) lehtilannoitteiden vaikutuksesta satotasoon kevätohralla.

Vaikka kuivuus verotti sadonlisiä tänä vuonna, YaraVita- ja Biofarm-tuotteilla ohran satoa nostettiin jopa 300 kilon verran.

Uutuuksia hivenlannoitukseen 2019

Kovan kysynnän vuoksi Yara on kehittänyt uusia lehtilannoitteita, jotka tulevat nyt Lantmännen Agron myyntiin. YaraVita Starphos CMZ on uusi fosforipitoinen peltokasvien nestemäinen lehtilannoite. Se sisältää fosforin lisäksi mangaania, sinkkiä ja kuparia. Fosforin riittävä saanti on kriittistä erityisesti alkukasvukaudesta, jolloin sen saatavuus maasta on heikkoa.

Tuotteen fosfori antaa nopeasti energiaa koko kasville, jolloin myös juuristo pääsee kehittymään häiriöttömästi. Syyskäytössä se parantaa kasvien talvenkestävyyttä. Mangaani, sinkki ja kupari tehostavat yhteyttämistä. Niitä tarvitaan myös proteiinien ja öljyn muodostamiseen sekä kasvin solukoiden suojaamiseen haitallisilta yhdisteiltä, joita syntyy kasvin ollessa stressaantunut esimerkiksi kuivuuden tai kylmyyden vuoksi.

YaraVita Starphos CMZ:aa voi käyttää heti kun maassa on riittävästi kasvustoa. Käyttö on viljoilla 2–4-lehtivaiheesta kaksi­solmuvaiheeseen 2–3 l/ha. Öljykasveilla 3–6-lehtivaiheessa ja palkokasveilla kasvuston ollessa 10–15 cm korkeaa 1–3 l/ha sekä perunalle 3 l/ha. Tuote sekoittuu hyvin useimpien kasvinsuojeluaineiden kanssa, mutta ei fenoksihappopohjaisten aineiden, kuten MCPA:n kanssa (katso www.tankmix.com).

YaraVita Universal on moniravinteinen, kasvien kasvua virkistävä nestemäinen lehtilannoite kaikille peltokasveille. Se sisältää pääravinteiden (N, P, K) lisäksi useita hivenravinteita. Tuotteen teho tulee parhaiten esille kasvuston stressitiloissa, jolloin vaikuttavat ravinteet imeytyvät lehtien kautta kasvin käyttöön ja tukevat juuriston ravinteiden ottoa. Sinkillä ja kuparilla on erityinen rooli tässä tehtävässä.

Graafi 2: Lehtilannoitteiden vaikutus satotasoon kevätohralla. Annoksena käytettiin suositusten mukaisia annoksia: pääannostus oli 1 l/ha, paitsi Norotec Spanmål ja Biofarm EDTA Strong 4 l/ha. Huomioithan, että ZM Grow ohjeannostus on myöhemmin tarkentunut 2 litraan /ha ja että Mancozinia suositellaan ravinnepuutoksessa 2 l/ha. Kylvölannoituksen määrä oli kokeessa 110 kg/N ha, YaraMila NK2 (22-0-12) lannoitetta. Kaikilla koejäsenillä tehtiin seuraavat lisätoimenpiteet: rikkatorjunta (Tooler 0,05 kg/ha + Starane HL 0,25 l/ha) ja tautikäsittely (Librax 0,5 l/ha + Comet Pro 0,3l/ha). Lisäksi torjuttiin kirvoja (Decis Mega 0,1 l/ha).