Kesällä 2017 rikkakasveja taimettui runsaasti kosteuden ansiosta. Kuvassa Kinvara-kokeen käsittelemätön koeruutu.

Kestosuosikin parannettu versio

06.03.2019 // Teksti Antti Tuulos, Lantmännen Agro, Erik Lindroos, Nordisk Alkali / Kuvat Lantmännen Agron Koetila, Anni Kymäläinen

1/2019
Viljojen laajatehoisessa rikkakasvien torjunnassa on jo vuosien ajan yksi suosituimmista ratkaisuista ollut MCPA:n, fluroksipyyrin ja klopyralidin valmis seos. Yhdistelmä on koeteltu ja toimiva, sillä tehoaineet täydentävät toisiaan. Uudella reseptillä on tutuista aineksista saatu aikaan entistä väkevämpi ja tehokkaampi kokonaisuus.

Viljojen rikkakasvitorjunnassa MCPA on edullinen perusaine, joka kuitenkin tarvitsee usein seoskumppanin tehon laajentamiseksi. MCPA:n vahvuuksiin on perinteisesti luettu pelto-ohdake, valvatti, jauhosavikka, ristikukkaiset sekä peltokorte, johon muilla tehoaineilla ei juurikaan saada tehoa.

Fluroksipyyrin vahvuutena ovat useat muut lajit, jotka jäisivät pelkällä MCPA:lla torjumatta. Näitä ovat muun muassa vesiheinä, tattarit sekä peltomatara. Fluroksipyyrin teho pillikkeeseen ja peippeihin on myös MCPA:ta parempi.

Kolmas tehoaine klopyralidi on syväjuuristen rikkakasvien erikoisaine, joka tuo seokseen MCPA:ta pitkäkestoisempaa tehoa ohdaketta ja valvattia vastaan. Lisäksi klopyralidi tehoaa voikukkaan sekä varsinkin saunakukkaan paremmin kuin seoksen muut tehoaineet.

Resepti uusiksi

Kinvara on Lantmännen Agron uutuustuote viljojen rikkakasvien torjuntaan. Kinvarassa on erityisen hankaliin rikkakasveihin tehoavia fluroksipyyriä ja klopyralidia aikaisempaa enemmän suhteessa ­MCPA:han. Uusi resepti varmistaa siten tehoa oloissa, joissa pellossa esiintyy useita erityyppisiä ongelmarikkakasveja. Kaikki Kinvaran tehoaineet, erityisesti fluroksipyyri, toimivat myös rikkakasvien pienannosaineresistenssin muodostumisen ehkäisijöinä. Kinvaran rekisteröidyt käyttökohteet vastaavat nurmia lukuun ottamatta aikaisemmin markkinoilla ollutta tuotetta, minkä lisäksi tankkiseosmahdollisuudet ovat täysin vastaavat. Kinvaran käyttöajankohta on aiempaa tuotetta laajempi, jopa kasvu­asteelle 39 eli lippulehtivaiheeseen asti.

Kinvaran pieni annos 1,5 l/ha torjui rikkakasvit varsin tehokkaasti. Rikkakasveja taimettui kosteasta maasta käsittelyn jälkeenkin.

Testattua tehoa

Kinvaraa on myös testattu peräkkäisinä vuosina Lantmännen Agron koetilalla Hauholla. Kinvaran reseptin edistyksellisyys voitiin osoittaa kenttä­kokeilla, joissa Kinvaran teho rikkakasveihin oli aavistuksen kilpailevaa, samoja tehoaineita sisältävää tuotetta parempi. Huomionarvoista on se, ettei Hauhon kokeissa edes ollut sanottavasti ohdaketta ja valvattia, joihin suurempi annos klopyralidia toisi parempaa tehoa.

Kevätviljojen maksimikäyttömäärillä Kinvara erottui kilpailevasta valmisteesta edukseen, osittain myös siksi, että Kinvaran maksimikäyttömäärä mahdollistaa kilpailevaa valmistetta suuremman teho­ainemäärän hehtaarille myös MCPA:n suhteen. Pienemmillä, keskenään paremmin vertailukelpoisilla käyttömäärillä Kinvara erottui edukseen vuoden 2016 ensimmäistä mittausajankohtaa lukuun ottamatta. Lisäksi tankkiseoksessa pienannosaineen, kuten Toolerin, kanssa Kinvaran käyttömäärä voi olla huomattavasti alhaisempi, esim. 1 l/ha.

Kinvaran käytössä tulee ottaa huomioon olosuhteet aivan samalla tavalla kuin muillakin auksiinityyppisillä rikkakasvien torjunta-aineilla, eli lämpötilan käsittelyaikaan tulee olla vähintään +12 °C. Toisaalta, lämpimissä oloissa teho on hyvä jo pienemmillä käyttömäärillä, kuten Hauhon kokeet osoittavat.

Käytännössäkin toimivaksi todettu

Kasvukaudella 2017 muutama viljelijä sai tilaisuuden kokeilla Kinvaraa viljelyksillään. Yksi heistä on Hausjärven Ryttylässä viljelevä Heikki ruponen, jonka ohralohkolla Kinvaraa testattiin. Kesällä 2017 kosteutta oli runsaasti ja lämpöäkin riittävästi rikkakasvien runsaaseen taimettumiseen.

Lantmännen Agron tuotepäälliköiden tutustuessa koelohkoon heinäkuussa 2017 saatettiin Kinvaran teho havaita varsin hyväksi. Ruiskuttamattomalla koealueella rikkakasvit olivat kookkaita ja niiden lajisto oli monipuolinen, muun muassa mataraa ja valvattia esiintyi. Kinvaralla käsitelty alue erottui lähes täysin puhtaana. Osittain syynä oli hyvässä kasvussa ollut ohra, joka piti huolen siitä, ettei uusilla rikkakasveilla ollut mahdollisuutta itää ja kehittyä ruiskutuksen jälkeen. Kinvaran käyttöominaisuuksia ruiskun täytön ja sekoituksen suhteen Ruponen luonnehti ”vastaaviksi kuin kilpailevalla tuotteella”.

Vertailussa tehoainemäärät

  MCPA Fluroksipyyri Klopyralidi
  g/ha g/ha g/ha
Kilpaileva tuote A. 2,0 l/ha 400 80 40
Kinvara 1,72 l/ha 401 86 48
    (+7,5%) (+20%)

Tyypillisillä käyttömäärillä ja MCPA:n määrän ollessa lähes sama, rikkakasvit saavat Kinvarasta huomattavasti kilpailevaa tuotetta isomman annoksen ongelmarikkoihin tehoavia fluroksipyyriä ja klopyralidia.

1/2019

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita