Aurinkovoimala on kannattava sijoitus maatilalle

Suomussalmelainen maatalousyhtymä laski, että aurinkopaneelit kannattavat. ELY-keskuksen investointituella voimala maksaa itsensä takaisin 5–6 vuodessa.

Aurinkopaneelit sopivat hyvin pohjoisiin olosuhteisiin: aurinkoa riittää, ja paneelien teho on parhaimmillaan hieman viileämmässä.

Maatalousyhtymä Raatevaaran tilalle asennettiin yksi Pohjois-Suomen suurimpia maatiloille tulleita aurinkovoimaloita. Auringosta on tarkoitus ottaa viidesosa suomussalmelaisen lypsykarjatilan sähköstä.

Raatevaaran kahden isännän, Jouni ja Janne Tolosen idea aurinkosähköstä osana tilan sähköntuottoa syntyi viime syksynä.

– Kaupparatsu tuli tarjoamaan aurinkosähköjärjestelmää. Kiire tuntui olevan saada kaupat tehtyä, oli perjantaipäivä. Maanantaina otin puhelimen käteen ja soitin ELY-keskukseen, Jouni Tolonen kertaa alkusysäystä.

ELY:sta hän sai kuulla maatiloille myönnettävästä tuesta aurinkosähköjärjestelmiin. Siitä ajatus lähti kehittymään. Tuen myöntämisen ehtona on tarjouskilpailu, joten tarjoukset pyydettiin viideltä eri järjestelmien toimittajalta.

Tukipäätös odotutti

Saaduista tarjouksista se kaupparatsun tekemä oli loppujen lopuksi huonoin. Valituksi tuli lopulta Lantmännen Agron tarjous. Ei halvimpana, mutta hinta-laatu- suhteeltaan parhaana, Toloset toteavat. Laatua tarkasteltiin järjestelmän sähköntuotolla ja laitteiden takuun pituudella.

Lantmännen Agron myymän järjestelmän toimittajana on lahtelainen Lem-Kem, joka suunnitteli projektin Tolosille tehokkaasti. Kaikki olisi ollut muuten valmiina jo viime syksynä, mutta ELY:n tukipäätöksen vihreää valoa odotettiin.

Talvi ehti tulla ennen päätöstä 40 prosentin investointituesta, joten asentajat pääsivät töihin toukokuun 2019 puolivälissä.

Paneelien paikaksi pihapiirissä oli kaksi vaihtoehtoa: ne voitaisiin asentaa joko vanhan tai uuden navetan katolle. Molempien lape on lähes suoraan kohti etelää. Tällä kertaa vanhempi rakennus osoittautui paremmaksi.

– Uuden pihattonavetan katto on harjalta auki. Sieltä tuleva rehun ja eläinten pöly olisi sotkenut paneeleita ja vähentänyt tehoa, Jouni Tolonen sanoo. Vanhalla navetan katolla osa paneeleista saatiin lisäksi jyrkempään kulmaan, mikä lisää tehoa.

Suomussalmen haja-asutusalueella paneeleiden asentaminen ei vaatinut rakennuslupaa tai edes toimenpideilmoitusta. Tämän asian suhteen käytännöt vaihtelevat eri kunnissa.

Asentajat Kasperi Lantta ja Jonne Tikanperä Lem-Kemiltä asensivat kolmessa päivässä Raatevaaran tilalle 77 paneelin aurinkovoimalan, jonka on laskettu tuottavan Suomussalmen olosuhteissa lähes 21 000 kilowattituntia vuodessa. Janne Tolonen seuraa asennusta.

Kuuden vuoden jälkeen jo tienaa

Vaikka kyseessä on toistaiseksi suurimpia Pohjois-Suomen maatiloille asennettuja aurinkovoimaloita, ei asentamisessa mennyt kolmea työpäivää kauempaa. Ensimmäisenä päivänä Tolosten katolle kiinnitettiin asennuskiskot, toisena päivänä paneelit ja kolmannen jälkeen voitiin kääntää katkaisijasta: vuositasolla lähes 21 000 kilowattituntia tuottava aurinkovoimala oli valmis.

Tolosten vähän yli sadan eläimen ja yhden lypsyrobotin tila kuluttaa reilut 100 000 kilowattituntia sähköä vuodessa. Näillä luvuilla Tolosten aurinkovoimala maksaa itsensä takaisin 5–6 vuodessa, laskettuna nykyisellä sähkön hinnalla ja siirtokustannuksilla, toteaa laitteiston myynyt Ari Matero Suomussalmen Lantmännen Agrosta.

– Ja tuskinpa sähkön hinta tai siirtokustannukset ovat laskemaan päin. Aurinkovoimala ei ole maatilan hankinnoissa ensimmäiseksi mieleen tuleva asia, mutta loppujen lopuksi harva investointi on näin kannattava, Matero sanoo.

Aurinkopaneelit sopivat hänen mukaansa erittäin hyvin myös pohjoisille leveysasteille. Kaamos toki heikentää sähköntuottoa talvikuukausina, mutta kesän yötön yö tasaa valon määrän eroja. Lisäksi paneelien tuotto heikkenee hieman ilman lämmetessä, joten pohjoisella on sähkön tuotannossa keskimäärin pientä etumatkaakin.

– Lisäksi aurinkovoimalan toimittajaa valitessa kannattaa pitää mielessä, että yritys olisi olemassa myös kymmenen vuoden päästäkin. Onhan laitteilla kymmenen vuoden takuu, ja lisäksi paneeleilla on takuu, että 25 vuoden päästä ne tuottavat vielä 80 prosenttia uuden tehosta.

Ylijäämä käyttöveden lämmitykseen

Kesäaikana Tolosten aurinkovoimala tuottaa sähköä reilusti yli oman kulutuksen. Silloin ylijäämäsähköä voi kulkea tilalta verkkoon päin.

– Sähkönmyyjän kanssa on tehtävä sopimus sähkön ostamisesta aina ennen aurinkovoimalan kytkemistä verkkoon, Matero muistuttaa. Hänen mukaansa sähkön myyminen tilalta sähköyhtiölle ei ole kummoista bisnestä, sillä maksettu hinta on halpa. Tätä varten Tolosille on tehty järjestelmä, jossa iso lämminvesivaraaja lämpiää aurinkosähköllä aina kun tuotto ylittää muun kulutuksen.

Aurinkopaneelit helpottavat kesäaikaan myös arkirutiineja. Kun käyttöveden lämmittäminen tähän saakka on tarkoittanut hakekattilan sytyttämistä kaksi kertaa vuorokaudessa, tämä työ jää nyt valoisana vuodenaikana pois, Toloset kiittävät.

Aurinkovoimala maatilalle

  • Selvitä oman ELY-keskuksen vaatimukset investointiavustuksen saamiseksi.

  • Tarjousten kilpailuttamisessa hinnan lisäksi otetaan huomioon myös laatu.

  • Tarkista kunnasta paikalliset rakennusmääräykset.

  • Tee sähköyhtiösi kanssa sopimus sähkön myynnistä ennen voimalan kytkemistä.

  • Lantmännen Agron myyntiorganisaatio palvelee aurinkosähköasioissa joka puolella Suomea.