Viljan murskesäilöntä oli sateisen syksyn pelastus

24.01.2018 // Anna-Mari Tyyrilä

1/2018

Viljan murskesäilöntä luotettavalla Murska-myllyllä takaa hyvän rehun isohkolle itäsuomalaiselle lihakarjalle ympäri vuoden. Tilan isäntä Jukka Nousiainen on löytänyt kokemuksensa mukaan parhaan mahdollisen viljan säilöntätavan.

Lihakarjatilan isäntää, kerimäkeläistä Jukka Nousiaista Itä-Suomesta, ei naurata. Viljaa olisi puitavana noin 250 hehtaaria, ja vielä lokakuun alussa puimatta on suurin osa. Vielä enemmän miestä huolettaa eläimille tarvittavan kuivikemäärän kerääminen pelloilta. Karjalle levitetään kuiviketta aamuin illoin, ja tarve on 1 200 paalia.

– Ei tällaista syksyä ole ollut koskaan, Nousiainen harmittelee. Säätiedotuksia seurataan tuon tuosta. Kun ne eivät pidä paikkaansa, vaikuttaa se tietenkin työmiesten liikkuvuuteen.

– Minulla on töissä yksi vakituinen työntekijä ja sadonkorjuun aikaan kolme lisäksi. Täytyy kiittää heitä, että kun tulee mahdollisuus puida, niin heti ovat tulossa töihin, Nousiainen kehuu.

Murskaus jo pellolla

On lokakuun ensimmäinen sunnuntai ja kenties mahdollisuus puida vehnä tilan lähimmältä pellolta. Puhelinkierros alkaa ja puolen tunnin päästä miehet ovat pellolla.

Nousiainen tarkkailee viljaansa.

– Murskattavan viljan kosteusprosentti saa olla 30–40. Kyllä tämä siihen sijoittuu, mutta korressa on vielä vihreätä.

Puimurit etenevät pellolla verkkaisesti, liika vauhti tietäisi koneiden tukkeutumista. Murska V-Max -mylly odottaa pellon laidalla.

– Tavallisimmin murskaamme viljan pellolla. Sieltä ajan viljan siiloon.


Viljan murskesäilönnän edut ovat työn sujuvuus ja kustannustehokkuus, Jukka  Nousiainen sanoo.​

Säilömiseen muurahaishappoa

Viljamurskeen säilönnässä Nousiainen käyttää muurahaishappopohjaista ainetta. Sitä kuluu neljä litraa mursketonnia kohti.

– Haposta on hyvät kokemukset. Kun murskatun viljan päälle siiloon laittaa muovit ja siihen päälle tulee kateaineeksi painava perunarehu, niin säilyvyys on sataprosenttinen, Nousiainen tietää vuosien kokemuksella.

Perunarehu on edullista, mutta kuljetuskustannukset ovat korkeat. Tämä säilöntätapa on kuitenkin osoittautunut toimivaksi.

Perunarehua tilataan Kokemäeltä pari rekkakuormallista syksyisin. Etuna on lisäksi, että sen voi syöttää eläimille.

Mutta siilossa olevaa murskeviljaa ei voi pitää kovin kauan paljaan taivaan alla, koska se alkaa lämmetä. Siksi olisi tärkeää saada siilo täyteen ja katteet päälle. Syksyn sateet ovat pitäneet viljelijän varpaisillaan.

Murskaus on pelastus

Jos tilalla olisi alun perin ollut viljankuivuri, sitä olisi tietenkin hyödynnetty. Mutta tänä märkänä syksynä isonkaan kuivurin kapasiteetti ei olisi riittänyt. Vuokrakuivurin käyttö ei olisi ollut kustannustehokasta.

– Viljan kuivaus ei tuo lisäarvoa karjan ruokintaan. Viljan murskauksen edut tulevat työn sujuvuudesta ja kustannuksista, Nousiainen sanoo.

Märkänä syksynä tuoreviljan murskauksen etu korostuu.

– Itse asiassa se on ainoa vaihtoehto ja pelastus. En näe mitään muuta vaihtoehtoa viljasadon saamiseksi talteen.

Viljan voisi toki säilöä murskaamattakin, mutta säilöntäainetta pitäisi käyttää niin paljon enemmän, ettei se enää olisi kannattavaa.

Nousiainen kasvattaa vehnää noin 80 hehtaarilla, ohraa lähes 140 hehtaarilla ja loput pellot kasvavat kauraa. Lannoitetuilla pelloilla vehnä on turvallisin, koska se ei lakoonnu helposti. Lisäksi sen ravintoarvo on hyvä.


Viljasiiloissa käytetään perunarehua kateaineena. Rehu on edullista, ja sen voi syöttää eläimille katekäytön jälkeen.

Kuinkas kävikään?

Tilan kaikki viljat saatiin puitua syksyllä ja ne riittävät tulevaan satokauteen saakka. Kuivikkeet riittävät kevääseen, josta Nousiainen toivoo kuivaa. Pelloilla odottaa 80 hehtaarin verran pääasiassa vehnän korsia.

– Mutta syystyöt jäivät tekemättä. Lietesäiliön kapasiteetti riittää, kun osan siirsimme etäsäiliöihin. Kaikki kuivalannat jäivät kuitenkin ajamatta pelloille, ja muokkauksetkin odottavat kevättä.

Tuubeista siiloihin

Jukka Nousiaisella on kokemuksia murskausmyllyistä vuosien takaa. Käytössä on neljäs mylly, ja kokemukset Murska-myllyistä ovat olleet hyvät.

Murskatun viljan säilöminen siiloihin on osoittautunut tuubisäilöntää kätevämmäksi.

– Aiemmin meillä ei ollut tarpeeksi siiloja, jolloin säilöimme tuubeihin. Tuubeja oli suojattava lintujen aiheuttamilta tuhoilta.

Vuonna 2014 Nousiaisen tilalla rakennettiin lisää siiloja ja luovuttiin viljan säilömisestä tuubeihin.

– Nyt ruokinnan kannalta tarvittava viljamäärä on otettavissa siilosta parissa minuutissa.

Murskattu vilja sekoitetaan säilörehuun, ja seokseen lisätään tarvittava määrä kivennäisaineita ja tarvittaessa valkuaisrehua. Karja syö lähemmäs 3 000 kiloa päivässä. 

600 päätä lihakarjaa

  • Kerimäkeläisellä tilalla on kasvatettu lihakarjaa 16 vuotta, sitä ennen tilalla oli lypsykarjaa.
  • 600 päätä lihakarjaa ja maitorotuisia ternivasikoita kolmessa eri navetassa.
  • Ternivasikat juottamoon 2–3 viikon ikäisinä, loppukasvattamoon 3 kuukauden ikäisinä.
  • Lihakarja lähtee 1,5-vuotiaana teuraaksi, keskipaino noin 430 kiloa.
  • Tilalta myydään viitisensataa ruhoa eli noin 200 tonnia lihaa vuosittain.
  • Peltoa on käytössä 430 hehtaaria, josta omia peltoja reilut 70 ha, viljalla on 250 ha.
  • Kaikki pellot enintään 10 km päässä tilalta, hyvien teiden varsilla.
1/2018

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita