Markkinointipäällikkö Teemu Aho laskeskelee, että markkinoilla on Murska-myllyjen neljäs sukupolvi.

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Murskalla

25.05.2018 // Teksti ja kuvat Tuomas Rytky

2/2018
Eletään syksyä 1969. Aimo ja Gunnar Korte kuivaavat viljaa karjatilallaan, kun kuivuri särkyy pahoin. Veljekset ovat kuulleet, että viljaa voi säilöä myös litistämällä ja hapolla. He punnitsevat hetken korjataanko vanha kuivuri vai yritetäänkö tehdä mylly, jolla säilöä vilja märkänä murskaamalla.

Veljekset päättävät ottaa riskin ja kokeilla myllyn valmistamista. Homma onnistuu niin hyvin, että myllyjä päätetään valmistaa myyntiin saakka. Syntyy yritys, joka tuo markkinoille Raju-valssimyllyt.

Nyt, vajaat viisikymmentä vuotta myöhemmin Aimo Kortteen konepajalla työskentelee 40 henkilöä, ja markkinointipäällikkö Teemu Aho kuvailee yrityksen asemaa varsin vakuuttavasti:

– Maailmanlaajuisesti olemme yksi vahvimmista, ellemme vahvin, karjataloudelle myllyjä valmistavista yrityksistä.

Aimo Kortteen konepajan myllyjen tuotemerkki on Murska. Niiden lisäksi yritys valmistaa esimerkiksi rehun siirtämiseen tarkoitettuja spiraalikuljetinratkaisuita ja Raju-levikevanteita. Omien tuotteiden ohessa ylivieskalaisessa tehtaassa tehdään alihankintana esimerkiksi laserleikkausta, kanttausta ja koneistusta.

Mutta puhutaan nyt Murska-myllyistä, sillä niistä yritys ensisijaisesti tunnetaan ja niitä yritys vie myös maailmalle. Esimerkiksi Venäjälle, Englantiin, Ranskaan, Ruotsiin ja Tanskaan. Viennin osuus kokonaismyynnistä on tyypillisenä vuonna 65 prosenttia.

Jatkuva tuotekehitys auttaa kilpailussa

Olisiko Teemu Aholla perustelua sille, että Murskaa voi kutsua maailman johtavaksi karjatalouden myllyjen valmistajaksi?

– Kokonaiskuva syntyy, kun vertaa toimintaamme kilpailijoihin globaalisti, Aho sanoo. Hän myös kertoo, että yrityksen tuotteita kopioidaan jossakin määrin.

Kopiointia vastaan konepaja taistelee luonnollisesti patenteilla. Patenttejakin tärkeämmäksi keinoksi kopioinnilta suojautumisessa Aho mainitsee kuitenkin tuotteiden jatkuvan kehittämisen. Murska-myllyt pyrkivät olemaan aina kehitysaskeleen kilpailijoitaan edellä.

Aho kiittelee yrityksen sijaintia Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Ympärillä on paljon sekä maito- että lihakarjatiloja, jotka käyttävät Murska-myllyjä ja antavat tehtaalle paitsi suoraa palautetta myös kehitysideoita. Toki ideoita kuunnellaan kaikilla markkina-alueilla ja parhaat ajatukset leviävätkin Ahon mukaan hiljalleen kaikkiin maihin, joissa myllyjä käytetään.

Paras esimerkki asiakkaiden kuuntelemisesta on Aimo Kortteen konepajan uusin kokonainen tuoteperhe eli W-Max-myllyt.

– Varsinkin urakoitsijoilta tuli viestiä, että osalla tiloista viljan puintikosteus oli päässyt niinkin alas kuin kahteenkymmeneen prosenttiin. Siinä vaiheessa muun muassa kauran kuori on hyvin sitkeä. Mylly pitää säätää todella tiukaksi, jotta sellaisen viljan litistäminen onnistuu. Se puolestaan pudottaa myllyn kapasiteettia rajusti ja nopeuttaa koneen kulumista, Teemu Aho kertoo.

Kortteella lähdettiin etsimään ongelmaa ratkaisua puhtaalta pöydältä. Syntyi hiertävään tekniikkaan perustuva W-Max-sarja, joka rikkoo kosteudeltaan parikymmenprosenttisenkin kauran tehokkaasti.

Malliston järein, W-Max 20 C, murskaa jopa 40 tonnia viljaa tunnissa. Eikä raaka-aineen tarvitse olla välttämättä viljaa. Esimerkiksi herne ja härkäpapu kelpaavat myös.

Murska-myllyistä lähtee tyypillisenä vuotena vientiin 80 prosenttia. Erik Kääntä viimeistelee Tanskaan lähteviä koneita.

Asiakkaan liiketoiminta ymmärrettävä

Aimo Kortteen konepaja erottuu kilpailijoistaan Teemu Ahon mukaan myös sillä, että myllyt sopivat puintikosteille ”uusille kasveille”.

– Me haluamme ymmärtää asiakkaan liiketoiminnan niin hyvin, että pystymme tarjoamaan ratkaisuja, joilla asiakkaalle syntyy aidosti kustannussäästöjä, Aho sanoo. Yksi esimerkki tästä ymmärryksestä on, että tuotteita on muutettu soveltumaan vahvaa tulemista tekeville palkokasveille.

Menetelmänä murskesäilöntä tarjoaa kustannustehokkuutta jo itsessään: kuivauskustannuksia ei synny, rehua tarvitsee siirrellä vähemmän ja puimaan päästään aikaisemmin, jolloin ravintoarvot ovat paremmat kuin myöhemmin syksyllä.

Kun Aimo ja Gunnar Korte hitsasivat 60-luvun lopulla ensimmäistä valssimyllyään kokoon, kukaan ei puhunut aperuokinnasta. Vuosikymmeniä myöhemmin se on kuitenkin yksi Aimo Kortteen konepajan menestyksen perusteista, sillä litistevilja sopii hyvin appeen osaksi.

– Murskattu vilja tarttuu hyvin appeeseen, on maistuvaa ja sekoittuu hyvin nurmen kanssa, Teemu Aho selittää.

Kortteen veljesten ottama riski on siis kantanut pian puoli vuosisataa. Yrityksen historian yksi kovimmista paikoista koettiin viime keväänä, kun perustaja ja toimitusjohtaja Aimo Korte menehtyi auto-onnettomuudessa Venäjällä.

– Murska jatkaa kuitenkin Aimon avaamalla ladulla ja nykyään yrityksen toimitusjohtajana toimii Aimon tytär Terhi Korte.

3 x Aimo Kortteen konepaja

  • Ensimmäinen tuote: Raju-valssimylly
  • Kaikkien aikojen menekkituote: Murska 700 HD
  • Tästä olemme erityisen ylpeitä juuri nyt: W-Max-mallisto, josta asiakkaat ovat tykänneet todella paljon.

2/2018

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit