Taklaa tapaturmat konetöissä

24.01.2018 // Markku Pulkkinen

1/2018

Maatalous on riskialttein toimiala kaivos- ja rakennustöiden ohella. Työ­tapaturman uhriksi joutuu vuosittain joka viidestoista maa­talous­yrittäjä.

Maataloustöissä sattuneiden työtapa­turmien määrä on vähentynyt viime vuosina tilojen vähenemisen myötä. Konetöissä sattuneiden tapaturmien määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan, noin tuhannessa tapaturmassa vuodessa, mikä on neljännes kaikista maatalous­yrittäjien tapaturmista. Kuolemaan johtavista tapaturmista koneet aiheuttavat yli puolet. 

Maatalouskoneiden aiheuttamat tapaturmat ovat usein vakavia. Konetapaturmasta seuraa keskimäärin 33 päivän työkyvyttömyys. Eniten vahinkoja sattuu traktorin käytössä, noin 200–250 tapaturmaa vuodessa.

Ohjaamossa olet turvassa

Tekniikan tohtori Jarkko Leppälä Luonnonvarakeskuksesta on tutkinut konetapaturmien syitä ja niiden ehkäisykeinoja. Työturvallisuudessa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, mutta automaation lisääntyminen tuo myös uusia riskejä konetöihin. 

– Traktoreiden, puimureiden ja muiden ajettavien koneiden ohjaamoiden kehitys on parantanut paljon työturvallisuutta. Uusimpina turvallisuutta edistävinä laitteina työkoneisiin ovat tulleet kamerat, joiden avulla koneiden tarkkailu ja hallinta on helpompaa. Enää ei tarvitse poistua hytistä tarkistamaan työkoneen toimintaa yhtä usein kuin aikaisemmin, Leppälä perustelee.

– Turvahytti on nimensä mukaisesti traktorin turvallisin paikka. Hytistä poistuminen aiheuttaa aina tapaturman riskin. Kompastumiset ja liukastumiset työkoneisiin kuljettaessa ovat harmittavan yleisiä. Hytissä ollessa kannattaa aina käyttää turvavyötä. Koneen heilahtaessa voi muuten iskeä itsensä hallintalaitteisiin tai ohjauspyörään.

Myös työkoneiden pikakiinnitykset ovat vähentäneet huomattavasti tapaturmariskiä. Niitä kannattaa suosia.

Vakava tapaturma traktoritöissä voi aiheutua liikenneajossa, tai kun traktori pyörähtää takapyörien kautta katolleen. Silloinkin turvavyö on kullanarvoinen.

– Traktorin etupään noustessa syystä tai toisesta se saavuttaa niin sanotun kriittisen pisteen 0,75 sekunnissa, jonka jälkeen pyörähtämistä taka-akselin ympäri ei voi enää estää. Tämä vaara ei vaani pelkästään kaltevilla pinnoilla. Pyörähtämis- tai kaatumis­onnettomuuksia sattuu myös tasaisella maalla. Suuri liike-energia, väärä tilannenopeus ja iso vetokuorma voivat aiheuttaa hallitsemattoman tilanteen, kun traktori tai ajoneuvoyhdistelmä kohtaa jonkin kulkuesteen, kuten kuopan, kiven tai ojan. Etupyörillä tulisi olla vähintään viidennes traktorin painosta. Eteen pitääkin
lisätä tarvittaessa vastapainoja, Leppälä muistuttaa.

Traktorin kaatuminen voi aiheutua myös huolimattomasti etukuormaajaan kiinnitetyn työlaitteen putoa­misesta kovassa vauhdissa traktorin eteen, jonka jälkeen alkaa hallitsematon ilmalento. Tällaisessa tilanteessa kuljettaja voi lentää jopa traktorin ikkunan läpi.

Huolellisuutta huollossa

Hieman yllättävääkin on, että kolmannes kaikista kone­tapaturmista sattuu huollon yhteydessä. Huoltoja joudutaan tekemään joskus hankalissakin paikoissa pellolla, missä on hämärää, kosteaa ja kylmää. Koneen siirto voi olla hankalaa ja on houkutus korjata se siinä paikassa, mihin se on hajonnut.

– Lähtökohtaisesti kone pitäisi saada huoltotilaan tasaiselle ja kovalle alustalle. Jos kuitenkin joudutaan korjaamaan konetta ulkotiloissa, kannattaisi yrittää tehdä huoltopaikasta mahdollisimman turvallinen. Jos edessä on pidempi korjausrupeama, voisi huoltokohteen suojata esimerkiksi pressukatoksella. Myös valoa pitäisi olla riittävästi, Leppälä neuvoo.

– Ainakin konehallin huoltopaikkaan ja työergonomiaan kannattaa satsata. Nostureiden pitää olla turvallisia. Sopiva lämpötila, valaistus, ilmanvaihto, vesipisteet, asial­liset työkalut ja väljä tila lisäävät työn mielekkyyttä.

Tyypillisimmät huollossa sattuneet tapaturmat aiheutuvat työkalun hallinnan menettämisestä, liukastumisesta, putoamisesta, sirpaleita aiheuttavasta rikkoutumisesta tai voimaa vaativista vääntö- ja kiertoliikkeistä.

Leppälän mielestä ei ole lainkaan huono idea käyttää huoltotöissä kypärää tai edes jonkinlaista turvapäähinettä, kuten iskusuojattua turvalippistä, ja suojalaseja. Päähän kohdistuvia isku-, ruhje- ja silmävammoja voisi silloin saada ehkäistyä. Samasta syystä esimerkiksi rakennustyömailla käytetään kypärää ja suojalaseja.

Turvajalkineita käytetään maataloustöissä jo kiitettävän usein. Hyvät turvajalkineet estävät myös liukastumisia, kompastumisia ja kaatumisia, jotka ovat suurin tapaturmien aiheuttajaryhmä vuodesta toiseen.

Muista perehdyttää

Perehdyttämisen tärkeys korostuu tietotekniikan ja automaation lisääntyessä maatalouskoneissa. Perehdyttäminen alkaa kaupanteosta.

– Konemyyjän olisi vastuullista antaa riittävän hyvä uuden koneen käyttöönotto-opastus, jossa huomioitaisiin koneen tärkeimmät turvallisuustekijät. Koneturvallisuuskyselyn mukaan käyttöönotto-opastus on maatalousyrittäjien mielestä tärkein koneen käytön turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Yrittäjien ja työnantajien velvollisuus on puolestaan perehdyttää kaikki työkoneen käyttäjät koneen ominaisuuksiin ja turvalliseen käyttöön. Käyttö­ohjeitakin pitäisi jaksaa lukea, Leppälä muistuttaa.

Uusien koneiden automatiikka voi aiheuttaa yllätyksiä. Valtaosa automaatioon liittyvistä onnettomuuksista aiheutuu koneen yllättävästä käynnistymisestä tai arvaamattomasta toiminnasta. 

– Automaatiojärjestelmien ja robottien toiminta­logiikka voi olla erilainen kuin käyttäjä ajattelee. Kone on voitu sammuttaa, mutta silti työkone tekee loppuun aikaisemmin annetut komennot. Tällaisia vaaranpaikkoja voi syntyä esimerkiksi paalainten ja lannanlevittimien kanssa, Leppälä varoittaa.

Väsymys ja kiire ovat jokaisen yrittäjän omankin kokemuksen mukaan mukana monessa työtapaturmassa tai läheltä piti -tilanteessa.

– Monesti haalitaan liikaa tehtäviä suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Ajatellaan, että käynpä nopeasti hoitamassa vielä tuonkin homman tai yritän poistaa äkkiä koneen tukoksen, kun sadekin lähestyy. Väsyneenä jokaista työvaihetta pitää harkita entistäkin tarkemmin, sillä päivä on vielä huomennakin, Leppälä kannustaa.

Konetyössä sattunutta

"Olin täyttämässä lietevaunua. Kun käänsin vaunun kompressorin täyttöasentoon, tarttuivat vaatteeni kiinni traktorin pyörivään nivelakseliin. Akseli veti minut viereensä ja repi kaikki vaatteet päältäni.”

"Kytkin perävaunua traktoriin, kun vetoaisa luisti liukkaan pölkyn päältä ja putosi jalkaterän päälle.”

"Puimurin silppuri oli osunut pellon vieressä olleeseen puuhun ja suoja oli siirtynyt paikaltaan. Sammutin puimurin ja aloin irrottaa olkisilppua suojan välistä. Oikea käsi meni suojien alla oleviin ­teriin, jotka pyörivät viimeisiä pyörähdyksiä. Useampi sormi repeytyi irti.” 

"Täytin kylvölannoitinta ja ajolinjamerkitsin oli ylhäällä. Kun kylvölannoitin laskeutui alas, laski samalla ajomerkitsin. Merkitsin osui voimalla päälakeeni ja kaaduin maahan. Päälakeen tuli avohaava, niskanikama murtui ja sain aivotärähdyksen.”

Lainaukset Melan työtapaturmarekisteristä.

1/2018

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita