Savimaa kuntoon rakennekalkituksella

15.05.2018 // Teksti Kjell Weppling / Kuva Nordkalk

2/2018
Rakennekalkitus parantaa savimaiden viljeltävyyttä: sato kasvaa ja ravinteiden huuhtoutuminen vähenee. Lopputuloksena on suurempi sato pienemmillä ympäristövaikutuksilla.

Huonorakenteinen pelto aiheuttaa ongelmia sekä viljelijälle että ympäristölle. Savimaa on erityisen herkkä rakenneongelmille, sillä kuivuessaan se kovettuu, ja sateella pelto liettyy ja tiivistyy. Tiiviissä pellossa salaojat toimivat sateella huonosti: joko vesi jää painaumiin tai poistuu pintavalumana, jolloin ruokamulta ja arvokkaat ravinteet huuhtoutuvat vesistöihin.

Fosfori on elintärkeä kaikille viljelykasveille, mutta herkkä pintavalumille, ja vesistöihin päätyessään se aiheuttaa rehevöitymisongelmia.

Savimaiden ominaisuuksia voidaan parantaa merkittävästi rakennekalkituksen avulla. Menetelmä sinänsä on tunnettu ja hyvin dokumentoitu. Ruotsin Maa­talousyliopiston (Sveriges Lantbruksuniversitet) tutkijat ovat jo vuosikymmenien ajan tutkineet, miten rakennekalkitus vaikuttaa maan kemiaan ja rakenteeseen sekä satoon. Viime vuosina on myös tutkittu menetelmän vaikutusta fosforivalumiin ja vesistöihin, ja mielenkiinto rakennekalkitusta kohtaan on selvästi kasvanut.

Menetelmä perustuu helposti liukenevan, aktiivisen kalkin (joko poltetun tai sammutetun) käyttöön, jolloin maahan liuenneen kalsiumin määrä kohoaa voimakkaasti. Pienet savihiukkaset varautuvat kalsiumioneilla ja muodostavat savimaahan kestäviä muruja, jotka parantavat maan rakennetta.

Reaktio tapahtuu muutaman tunnin sisällä sekoittamisesta. Savimurujen rakenne vahvistuu entisestään erilaisten pitkäaikaisreaktioiden kautta. Vaikutus voi kestää jopa kymmeniä vuosia.

Hyvä maa, suurempi sato, puhtaammat vesistöt

Paremman rakenteen ansiosta maan vedenläpäisykyky paranee ja eroosio sekä fosforivalumat vähenevät. Fosfori jää maahan kasvien hyödynnettäväksi. Mitä savisempi maa, sitä enemmän hyötyä rakennekalkituksesta on.

Parhaan vaikutuksen saavuttamiseksi rakennekalkin tulisi sisältää vähintään 15 prosenttia helposti liukenevaa, aktiivista kalkkia. Tavallinen maanparannuskalkki (kalkkikivijauhe) liukenee hitaasti, eikä se sen takia paranna maan rakennetta yhtä tehokkaasti.

Hyvärakenteisessa maassa vesi, ilma ja ravinteet liikkuvat helpommin ja kevättyöt tehdään kuivemmassa maassa. Kasvien juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan ja levittäytymään maahan, mikä parantaa niiden ravinteidenottoa. Tällöin myös lannoituksen tarve vähenee.

Lopputulos on suurempi sato pienemmillä ympäristövaikutuksilla: tutkimukset osoittavat, että rakenne­kalkitus voi johtaa jopa 15 prosenttia suurempaan satoon samalla, kun fosforivalumat lähistön vesistöihin puolittuvat.

Paras tulos kuivalla säällä

Rakennekalkitus on suhteellisen helppo toimenpide. Mitään erityistä laitteistoa menetelmä ei vaadi, sillä rakennekalkki levitetään perinteisen maatalouskalkin levitykseen soveltuvalla kalustolla ja muokkaus tehdään kultivaattorilla tai jyrsimellä.

Hyvä lopputulos vaatii kuitenkin eräiden kriittisten osatekijöiden huomioimista. Tärkeimmät ovat:

1. Levitysajankohta
2. Säätila
3. Levitys ja muokkaus

Rakennekalkitusta tehdään ainoastaan sulaan maahan. Paras ajankohta on toukokuun puolesta välistä syyskuun loppuun.

Maksimaalisen hyödyn takaamiseksi rakennekalkki on aina levitettävä suhteellisen kuivissa olosuhteissa ja mahdollisimman lämpimään maahan. Pieni tihkusade ei haittaa, mutta maa ei saa olla läpimärkä – silloin raskaat koneet aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Kannattaa odottaa, jos sääennuste lupaa jatkuvaa sadetta lähipäiviksi.

Levityksen jälkeen maa on muokattava mahdollisimman pian, noin kahden vuorokauden sisällä levityksestä, jotta rakennekalkin aktiivisen osan teho ei heikentyisi. Muokkaus on tehtävä huolellisesti, esimerkiksi kultivaattorilla, jyrsimellä tai lautasmuokkaimella. On tärkeää, että kalkki levittyy tasaisesti muokkausvaiheessa ja saa hyvän kontaktin maahiukkasiin. Näin kemialliset reaktiot maan ja kalkin välillä sekä muru­rakenteen muodostuminen pääsevät nopeasti käyntiin.

Lisätietoja: kiertotalousjohtaja Kjell Weppling, Nordkalk, puh. 020 753 7376, kjell.weppling@nordkalk.com

Rakennekalkituksen edut

  • Savimaiden rakenne paranee.
  • Fosfori jää peltoon kasvien hyödynnettäväksi.
  • Jopa 15 prosenttia suurempi sato.
  • Vähemmän vetovastusta, polttoaineen säästö.
  • Mahdollistaa vaateliaiden lajien viljelyn.
  • Lisälannoituksen tarve vähenee.
  • Kenttäkokeissa peltojen fosforivalunta vesistöihin on jopa puolittunut.
  • Fostop Rakennekalkki on Nordkalkin kehittämä kotimainen tuote.

2/2018

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita