Pihatähtimö ja kylänurmikka kuriin

23.01.2018 // Päivi Peltovuori Dow AgroSciences, kasvinviljelyneuvoja Peter Fritzén ProAgria FHS sekä Antti Tuulos Lantmännen Agro

1/2018

Pihatähtimö oli muodostumassa ongelmaksi huittislaisella tilalla, ja kylänurmikka valtasi yhä enemmän alaa suorakylvöä käyttävällä paraislaisella tilalla. Tiloilla kokeiltiin uusia rikkatorjunta-aineita, Zyparia ja Hussar Plus OD:ta ja saatiin hyviä kokemuksia.

Ari Mahlamäen tila sijaitsee Huittisissa Sammun kylässä. Tilan päätuotantosuunta on siipikarjanlihantuotanto, ja tilan pelloilla viljellään vehnää, ohraa sekä kauraa reilulla 300 hehtaarilla. Tilan vehnä käytetään pääosin omien broilereiden ruokintaan.

Huittisten yrittäjät valitsivat Ari Mahlamäki Oy:n vuoden 2017 yritykseksi. Valintaperusteissa todettiin, että tilalla on tehty määrätietoista työtä monipuolisen maataloustuotannon kehittämiseksi sekä kokonaisvaltaisen kiertotalouden hyödyntämiseksi. 

Kasvukausi 2017 oli Huittisissakin haasteellinen ja koelohkon Wolmar-ohra päästiin kylvämään vasta 16.5., kun kylmyys ja märkyys siirsivät kevättöiden aloitusta. Lohkolla oli tarve kokeilla jotakin uutta rikkakasvien torjuntaan, sillä pihatähtimön torjuntaan tarvittiin uutta tehoa.

– Pihatähtimön vuoksi Tooler/MCPA-seoksen rinnalle kokeiltiin Zyparia, kun Mika Männistö Huittisten Lantmännen Agrosta tarjosi sitä koekäyttöön, kertoo Ari Mahlamäki. 

Rikkakasviruiskutus tehtiin aikaisessa vaiheessa 11.6., kun rikkakasvit olivat pieniä. Zyparin (0,75 l/ha) kanssa ruiskutettiin seoksena tautiaine Bumper sekä YaraVita Mancozin. Osalle lohkoa ruiskutettiin vertailuksi Tooler/MCPA-seos. Vesimääränä käytettiin 170 l/ha.

Zypar tehosi selkeästi verrannetta paremmin pihatähtimöön, joka oli jo muodostumassa ongelmaksi. Tuote oli käyttävyydeltään suurin piirtein samanlainen kuin muutkin tilan aiemmin käyttämät rikkakasviaineet.

– Käyttäjäkokemus Zyparista oli hyvä ja nyt onkin harkinnassa Zyparin käyttö isommalle alalle seuraavalla kasvukaudella, summaa Mahlamäki.

Runsaiden sateiden seurauksena lohkon ohra lakoontui ennen puintia, mutta lohkolta puitiin kuitenkin kaikesta huolimatta keskimäärin yli 5 300 kg/ha.

Pienannosaineita kestävän
pihatähtimön torjunta

Pihatähtimön torjunta pienenä eli alle viiden sentin mittaisena on erityisen tärkeää lohkoilla, joilla epäillään pihatähtimön kestävän pienannosaineita. Tällainen pihatähtimökanta on tyypillisesti voimakaskasvuista ja valtaa tehokkaasti elintilaa viljoilta.

Ensimmäistä vuotta markkinoilla ollut Zypar sisältää kahta tehoainetta: täysin uutta Arylexia sekä florasulaamia. Arylex tuo uutta tehoa pienannosaineita kestävien leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan, joita ovat pihatähtimön lisäksi savikka ja pillike. Zypar tehoaa laajasti muihinkin kuin edellä mainittuihin leveälehtisiin rikkakasveihin, muun muassa mataraan, saunakukkaan, peippiin, emäkkiin ja kiertotattareen.

Yleensä Zyparin ja nimenomaan Arylexin teho näkyy rikkakasvien nuutumisena nopeasti, jo muutaman päivän kuluttua ruiskutuksesta. Kestävän pihatähtimön torjunnassa on silti oltava kärsivällinen. Arylexin teho tulee näkyviin huomattavasti hitaammin pihatähtimön värin vaalenemisena ja lopullisena kuihtumisena muutaman viikon kuluessa. Ruiskutuslämpötilalla ei juurikaan ole vaikutusta Zyparin tehoon. 

Zyparin käyttö on myös huoletonta ja se mahdollistaa joustavan viljelykierron. Zyparilla ei ole pohjavesirajoitusta, peräkkäiskäytön rajoitusta eikä rajoituksia seuraavan vuoden viljelykasville.


Kostea kesä koetilalla suosi savikkaa, joka kasvoi käsittelemättömässä koeruudussa valtoimenaan.

Kylänurmikka kuriin suorakylvössä

Lemlahden Kartanolla Paraisilla on harjoitettu suorakylvötekniikkaa noin 17 vuotta. Joinakin vuosina on tarpeen mukaan kevytmuokattu joko syksyllä tai keväällä ennen kylvöjä, ja tekniikkaan on oltu tyytyväisiä.

Heinämäisten rikkakasvien, varsinkin kylänurmikan lisääntyminen on kuitenkin muodostunut vuosittain kasvavaksi ongelmaksi. Kylänurmikka leviää etenkin päisteissä, sisäänajoväylillä ja tiivistymiseen taipuvilla maalajeilla, esimerkiksi hieta- ja hietasavimailla.

Lohkoja on ruiskutettu glyfosaatilla joko syksyllä tai keväällä ennen kylvöjä, jolloin on saatu hyvää tehoa talvehtineisiin kylänurmikkayksilöihin. Kylänurmikka on kuitenkin tehokas siementämään, joten kasvukaudella kasvustoista löytyy yhtä paljon uusia yksilöitä. Paikka paikoin kylänurmikka kasvaa mattona ryöstäen tilaa ja ravinteita viljelykasvilta, jolloin kasvusto jää harvaksi.

Tilalla on kokeiltu eri muokkausversioita taltuttamaan kylänurmikan leviämistä, mutta on todettu, ettei pelkkä kevytmuokkaus riitä. Se jopa levittää ongelmaa laajemmalle, koska kylänurmikkatupsut ovat juurtuneet uudelleen.

Tälle vuodelle päätettiin kokeilla uutta rikkatorjuntatuotetta Hussar Plus OD:ta.

Viisi ruislohkoa

Kartanon viisi ruislohkoa, yhteensä 22 hehtaaria, kylvettiin hyvissä oloissa 2.9.2016. Kaikilla lohkoilla oli aikaisempia havaintoja kylänurmikka-ongelmasta ja osa lohkoista ruiskutettiin syksyllä glyfosaatilla (3 l/ha) toista viikkoa ennen muokkausta. Lohkot jankkuroitiin ja sen jälkeen lautasmuokattiin ennen kylvöjä. Tarkoituksena oli saada tehoa talvehtiviin kylänurmikkayksilöihin sekä kuohkeuttaa maan rakennetta.

Viileän alkukevään johdosta kasvusto ruiskutettiin vasta 22.–23.5. seoksella, jossa oli Hussar Plus OD:n (200 ml/ha) lisäksi kiinnite (1 dl/ha) sekä kasvun-sääde. Vettä käytettiin 150 l/ha. Ruiskutus tapahtui aamupäivällä, jolloin ilmalämpötila oli nousemassa +12 asteesta.

Teho oli hyvä sekä itäneisiin kylänurmikkayksilöihin että leveälehtisiin rikkoihin, kuten mataraan ja saunakukkaan. Satoa korjattiin keskimäärin 5 400 kg/ha, vaikka kaksi lohkoista oli jankkuroitu kokeilumielessä kylvön jälkeen. Se osoittautui huonoksi menetelmäksi ja niiden lohkojen sato oli selvästi muita huonompi, mikä laski keskisatoa.

Kolme syysvehnälohkoa

Ceylon-syysvehnä kylvettiin kolmelle, yhteensä 15 hehtaarin lohkolle hyvissä oloissa 24.9.2016. Kaikilla lohkoilla oli aikaisempia havaintoja kylänurmikkaongelmasta ja osa lohkoista ruiskutettiin syksyllä glyfosaatilla (3 l/ha) toista viikkoa ennen muokkausta. Kaikki lohkot jankkuroitiin ja sen jälkeen lautasmuokattiin ennen kylvöjä.

Kasvustot ruiskutettiin 30.5. samoissa olosuhteissa kuin ruislohkotkin seoksella: Hussar Plus OD 200 ml/ha ja kiinnite 1 dl/ha sekä kasvunsääde. Vettä käytettiin 150 l/ha. Tähkälletulovaiheessa 6.7. ruiskutettiin tautitorjunta. 

Hussar Plus OD:n teho oli hyvä sekä itäneisiin kylänurmikkayksilöihin että leveälehtisiin rikkoihin kuten mataraan ja saunakukkaan, ja kasvustot olivat poikkeuksellisen puhtaita rikoista.

– Lohkoilta korjattiin satoa keskimäärin 6 400 kiloa hehtaarilta, joka on paras koskaan saavutettu sato, kertoo viljelijä Carl-Göran af Heurlin.


Zypar + MCPA:n teho rikkakasveihin oli koetilalla erinomainen huolimatta haastavista oloista.

Yksi mallasohralohko

Viiden hehtaarin mallasohralohko kylvettiin 10.5. suoraan sänkeen ilman muokkausta ja glyfosaattia ennen kylvöjä. Esikasvina oli epäonnistunut, harva rapsikasvusto, joten kasvustossa oli paljon kookkaita, talvehtineita rikkakasveja ja myös kylänurmikkaa paikoin mattona.

Kasvusto ruiskutettiin 31.5. seoksella Hussar Plus OD 150 ml/ha ja kiinnite 1 dl sekä kasvunsääde. Vettä käytettiin 150 l/ha.

Teho oli tyydyttävä keväällä itäneisiin rikkoihin, mutta talvehtineisiin kylänurmikoihin teho ei riittänyt, joten ohralohkon kasvusto jäi aika rikkaiseksi.

Yhteenvetona Carl-Göran af Heurlin on hyvin tyytyväinen Hussarin tehoon syysviljoilla.

– Aine puhdisti kasvustot melko täydellisesti rikoista ja se oli myös helppo annostella ja käyttää.

Jotta saadaan kylänurmikka kunnolla aisoihin tilalla, pitää talvehtivat tai talvehtineet kylänurmikkayksilöt ensin torjua glyfosaatilla. Lisäksi keväällä itäville yksilöille on annettava täysi 150–200 ml/ha annos Hussar Plus OD:ta aikaisessa vaiheessa, viimeistään 3-lehtiasteella. Todennäköisesti tämä resepti on toistettava useampana vuotena peräkkäin niillä lohkoilla, joilla kylänurmikka on vallannut alaa, koska maassa voi olla monen vuoden siemenpankki.

Zypar ja koetilan kolea kesä

Zyparin tehoa rikkakasveihin testattiin Lantmännen Agron koetilalla Hauholla kesällä 2017. Kaksitahoinen ohra kylvettiin 9. toukokuuta ja Zypar, 0,75 l/ha, ruiskutettiin yhdessä MCPA:n, 0,5 l/ha, kanssa 5. kesäkuuta. MCPA oli mukana tankkiseoksessa täydentämässä ohdaketehoa.

Ruiskutusolosuhteet olivat muutoin lähes optimaaliset, mutta ilman lämpötila oli vain noin 10 °C. Lisäksi ennen ruiskutusta ja sen jälkeen koettiin varsin matalia yölämpötiloja. Zypar + MCPA:n teho rikkakasveihin oli kokeen paras, lähes 98 prosenttia.

Yhdistelmä oli rikkatehossaan jopa aavistuksen parempi Mustang Fortea, joka on Lantmännen Agron valikoiman laajatehoisin tuote leveälehtisiä rikkakasveja vastaan. Sadonlisä Mustang Fortella oli kuitenkin sama kuin Zypar + MCPA:llakin, hieman yli 1 200 kg/ha, käsittelemättömän koejäsenen sadon ollessa 7 680 kg/ha.

Sadonlisä kattaa Zypar + MCPA:n aine- ja työkustannuksen noin 3,5-kertaisesti ja Mustang Forten aine- ja työkustannuksen noin nelinkertaisesti kirjoitusajankohdan eli joulukuun 2017 ohran hinnoilla.

Tuotteen valinnassa kannattaa huomioida Zyparin joustava käsittelyajankohta ja se, ettei Zyparilla ole rajoituksia jälkikasvien tai pohjavesialueiden suhteen. Sekä toisaalta se, että Mustang Fortella on itsessään markkinoiden paras pitkäkestoinen teho syväjuurisiin ongelmalajeihin kuten ohdakkeeseen ja valvattiin. Molemmat tuotteet toimivat jo varsin viileissä oloissa, Mustang Forte alkaen +5 °C ja Zypar alkaen +2 °C.

1/2018

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita