Näillä keinoilla kauran satotaso nousuun

25.05.2018 // Teksti Raila Aaltonen / Kuvat iStockphoto ja Raila Aaltonen

2/2018
Vaatimattomana viljelykasvina pidetty kaura vastaa panostukseen, joka sadon eteen tehdään. Oikeilla viljelytoimenpiteillä, satoisilla lajikkeilla ja riittävällä lannoituksella kauran hehtaarisadot on mahdollista tuplata.

Vähällä toimeen tulevan rehukasvin leima varjostaa edelleen kauran viljelyä. Keskimääräinen satotaso Suomessa on jäänyt 3 500 kilon tuntumaan. Helmikuussa pidetyt Kaura 8000 -tilaisuudet valottivat viljelijöille keinoja, joilla kauran potentiaali saadaan esiin.

Vaikka Euroopan kaura-ala on vähentynyt tasaisesti, Suomessa kasvilla on yhä vankka sija. Suomen osuus Euroopassa tuotetuista kauratonneista on tätä nykyä13 prosenttia ja se on tärkein vientiviljamme. Suomalainen kaura tunnetaan maailmalla isojyväisenä, vaaleana ja laadukkaana, ja sitä käytetään muun muassa Saksassa premium-mysleihin.

Elintarvikekauraa viljeltäessä kaurasta on saatavissa irti enemmän kuin tähän asti on totuttu ajattelemaan. Uudet lajikkeet päihittävät satoisuudeltaan vanhat ja ne myös vastaavat hyvin runsaaseen lannoitukseen.

Kaura vaatii ravinteita

Kesän kasvukausi on pohjoisessa kiihkeä ja juhannukseen mennessä kaura on ottanut jo 60 prosenttia sadon tarvitsemista ravinteista. Jos eväät loppuvat kesken, huippusatoon ei päästä, muistutti kehityspäällikkö Anne Kerminen Yaralta.

Suomessa kauralla on usein puutetta esimerkiksi kaliumista etenkin karkeilla kivennäismailla. Hivenistä mangaanin puute on verrattain yleistä.

Yara Megalab tarjoaa täsmäaseen kauran ravinnetarpeen arviointiin. Kasvustosta otetaan näyte korrenkasvun alussa ja ravinneanalyysin pohjalta tehdään lisälannoitussuositus. Nopean kasvurytmin takia aikaa lisälannoitukselle ei ole paljon.

– Jos ravinnepuutos näkyy oireina kasvustossa, tilanne on jo tosi paha, Kerminen huomautti.

Kotkaniemen koeruuduilla kaura on osoittanut, että typpilannoituksen nosto kasvattaa satoa suoraviivaisesti. Typpimäärän nosto 60 kilosta 90 kiloon/hehtaari lisäsi satoa 1 500 kilolla, seuraavat 30 typpikilon lisäpanostukset toivat kumpikin tonnin sadonlisän.

– Lajikkeiden potentiaalista kertoo myös se, että kaksi lajiketta on ruutukokeissa yltänyt 12 tonnin hehtaarisatoon. Ympäristökorvauksen ehtojen mukaiset typpilannoituksen ylärajat rajoittavat selvästi satoja Suomessa, Kerminen sanoi.

Paljon on tehtävissä hehtaarisatojen parantamiseksi nykyisilläkin ehdoilla. Kerminen suositteli typpi­lannoituksen jakamista. Viimeiset typpikilot levitetään, jos kasvukauden olosuhteet ovat kohdallaan. Taloudelliset laskelmat osoittavat, että hyvillä pelloilla kauraan kannattaa panostaa.

Lantmännen Agron sydäntalvella järjestämät Kaura 8000 -tilaisuudet saivat viljelijät liikkeelle Kangasalla (kuvassa), Salossa ja Loimaalla. Sato­tason noston keinoista keskusteltiin luennoilla ja yhteistyökumppanien osastoilla. Hajauta riskiä eri aikaan kukkivilla lajikkeilla.

Toksiiniriskiä voi vähentää

Kauralla esiintyvä punahome heikentää siemenen itävyyttä, ja jos homeet pääsevät muodostamaan toksiineja, voi sadolle olla vaikea löytää käyttöä edes rehuna. Hometoksiiniriskin pienentäminen onkin polttava kysymys kauranviljelyssä.

Tuleva kasvukausi testaa osaamisen, sillä peltoja jäi paljon kyntämättä, osin jopa puimatta. Olkimassassa on paikoin runsaasti punahometta. Hometorjunnan aakkoset käytiin läpi paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Lantmännen Agron Juho Urkon johdolla tutkija Milla Välisalo Lantmännen Agron koetilalta Hauholta, maajohtaja Juha Peltola Bayer Crop Sciencilta ja kasvintuotantoasiantuntija Eino Heinola ProAgrialta.

Heinola näki olkien polton tänä keväänä yhtenä homeriskin hallinnan keinona. Sitä jouduttaneen käyttämään hyvän kylvöalustan aikaan saamiseksi ainakin savimailla, joihin on jäänyt korjaamatta kasvustoa.

Peltola neuvoi välttämään kauran kylvöä riskilohkoille, mutta jos vaihtoehtoja ei ole, on kemiallinen tautitorjunta tehtävä tavallistakin suuremmalla huolella. Samoin peittaus on tarpeen siemenlevintäisten homesienten torjumiseksi.

Välisalo korosti torjunnassa tarkan ainevalinnan lisäksi riittävää annosmäärää: niukat annokset vain lisäävät resistenssin kehittymisen riskiä. Punahome torjutaan vasta kukinnan aikaan, jolloin muut kasvustoa uhkaavat taudit on jo ruiskutettu.

Homeen vioittamat jyvät jäävät muita pienemmiksi. Heinola suositteli korjuuajan toimenpiteiksi puintia kovalla tuulella, esipuhdistimen käyttöä ja nopeaa kuivausta homeiden aineenvaihdunnan pysäyttämiseksi.

Tavoitteet kirkkaaksi

Kaurapäivän kulkua johdatellut Juho Urkko muistutti, että jo 300 kilon lisäys keskisatoon merkitsisi myyntituloissa todella paljon rahaa. Hän kannusti kuulijoita tavoitteellisuuteen.

– Aseta tavoite, vaikka keskisato tai tietty sadonlisäys. Mieti, mistä sen saavuttaminen on kiinni, ja tee sitten tarvittavat toimenpiteet.

Kauralle on varma markkina, se on hyvä esikasvi ja tautipaineen katkaisija, se jaksottaa tilan töitä ja hajauttaa viljelyn riskiä, Urkko listasi.

Kasvinsuojelussa se ei eroa muista viljoista: rikka-aineet valitaan lohkon ja torjuttavien rikkojen mukaan, korrensääde kasvuston ja lajikkeen mukaan. Korrensäätöön on laaja valikoima tehokkaita tuotteita vanhan, rehukauralle edelleen hyväksytyn ccc:n lisäksi. Taudintorjunta on tarpeen kaurallakin, vaikka moni viljelijä jättää sen tekemättä.

Uusien lajikkeiden avulla lisääntyvät sekä satoisuus että viljelyvarmuus ja sadon laatu. Urkko hyvästelisi ilomielin suurimman osan Suomessa käytössä olevista noin 60 kauralajikkeesta. Jalostus tuo satopotentiaalia lisää prosenttiyksikön verran joka vuosi, ja vanhoilla lajikkeilla huippusadot jäävät haaveeksi.

– Ota uusi lajike viljelyyn vaikka osalle alaa ja jatka ensi vuonna omalla siemenellä, niin saat kasvinjalostuksen edut kotiin. Kauran viljelyn kannattavuuden avaimet löytyvät muualta kuin TOS-maksujen välttelystä.

Asiantuntijoiden vinkit: pienennä punahomeriskiä

  • Peittaus suojaa kylvösiementä tartunnalta maassa.
  • Kyntö pienentää tartuntariskiä maan pinnalla.
  • Viljelykierrossa palko- ja öljykasveja vilja­vuosien väliin.
  • Valitse lajike matalan fusarium-riskin ryhmästä.
  • Kemiallinen torjunta riittävin annoksin kukinnan aikaan (Prosaro tai Juventus).

 

2/2018

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita