Ahti Malm urakoi mursketta myös muille isännille. Isojokelaisen Pasi Rantakallion pelloilla tuubi täyttyy litistetystä kaurasta.

Murskevilja maistuu märehtijälle

02.01.2019 // Teksti ja Kuvat Outi Rantala

4/2018
Murskeviljan hyödyt lehmien ruokinnassa ovat innostaneet karijokelaista luomutilaa lähtemään mukaan murskemyllyn tuotekehitykseen. Oikeanlaiset vastaterät pystyvät jauhamaan kaikki viljalajit ja seokset.

Karijokelainen Ahti Malm astelee reippain askelin pihan poikki pakettiauton luo. Hän on pakannut kyytiin happosäiliön, jonka hän kuljettaa muutaman kilometrin päähän toiselle karjatilalle, joka on saanut Malmin murskemyllyn lainaan.

– Tuttu viljelijä on ennenkin käyttänyt myllyä ja luotan, että hän osaa käyttää sitä. En yleensä lainaa myllyä, vaan käyn tiloilla itse murskaamassa viljaa muille isännille.

Malm on ollut kehittämässä myllyn W-valssin­vastateriä yhdessä valmistajan kanssa. Tavoitteena on ollut omavaraisuusasteen lisääminen karjan ­ruokinnassa.

Luomulehmille hyväksi

Malmin omat pellot tuottavat luomuviljaa ja ­-hernettä seoksena lypsylehmien ruoaksi.

– Lehmille annetaan murskeena hernettä, ohraa, kauraa ja vehnää. Kun vilja-herneseoksesta on joka jyvä litistetty, nauta pystyy hyödyntämään ravintoaineet täysin, koska kaikki murskaamatta jäävä kulkeutuisi märehtijän suoliston läpi sellaisenaan.

Lehmät ovat ilmaisseet oman mielipiteensä murskeesta. Positiivista on myös käsittelyn ja varastoinnin helppous.

– Murskattu rehu maistuu hyvin lehmille. Lisäksi murskaaminen ei vaadi lainkaan kuivausta, ja tuubista tulee samalla varasto.

Myllyn kylkeen kiinnitetään happosäiliö, josta sekoittuu määritelty annos happoa samalla, kun W-valssit litistävät viljan.

– Olen aina sanonut, että mieluummin lisätään hiukan liikaa happoa kuin liian vähän. Näin vilja ei varmasti homehdu. Luomuviljelyssä hyväksytään AIV Ässä Na, joka sisältää muurahais- ja propionihappoa. Happo sopii sekä märälle että kuivalle viljalle, joten sitä voi käyttää aina. Ei tarvitse miettiä erikseen, onko käytössä oikeanlainen happo.

Malm on kiinnittänyt laitteeseen myös painemittarin, josta voi seurata, että W-valssien litistyspaine pysyy riittävän suurena ja tasaisena koko prosessin ajan. Kone syöttää tuubiin tavaraa noin 10 000 ­kiloa tunnissa. Kokonainen tuubi sisältää 120 000 ­kiloa viljaa.

Malmin mylly on jauhanut kiireisimpien parin kuukauden aikana yötä päivää. Terissä ei näy kulumisen jälkiä juuri ollenkaan, vaikka niiden läpi on kulkenut yli kolme miljoonaa kiloa viljaa.

Terien kehittäjänä

Murska W-Max 10 -merkkinen mylly on hankittu ylivieskalaiselta Aimo Kortteen konepajalta, jonka kanssa Malm on ollut kehittämässä oikeanlaisia teriä. Hän hankki myllyn sillä ehdolla, että vastateriä ryhdytään kehittämään paremmiksi.

– Lantmännen Agron myyjällä Esa Perkiöllä oli erittäin iso rooli, että kauppoihin päästiin. Tehdas ei nimittäin aluksi oikein uskonut ideaani.

Ideana oli kehittää vastaterät, jotka pystyvät ­pitämään W-valssit puhtaina eli tukkeutumattomana kaikilla viljalajeilla, varsinkin herneseoksilla, ja kestävät kovaakin käyttöä.

– Sitkeitä herneitä on aiemmin ollut vaikea saada valssattua. Ensimmäisenä vuonna 2016 pääpaino oli terien kehittämisessä, mutta mursketta tuli jo silloin miljoona kiloa.

Viimeisimmässä mallissa niin terät kuin valssit on valmistettu kovakarkaistuina.

– Viime vuonna murskattiin jo kaksi miljoonaa kiloa, eivätkä vastaterät kuluneet juuri ollenkaan. Tämä johtuu vastaruuvista, joka estää jousivoimaa painamasta vastaterää kokonaan valssia vasten, vaan ainoastaan niin lähelle, että W-valssi pysyy täysin puhtaana.

Myös kauralla terät toimivat hyvin.

– Kauraa on aiemmin ollut hankala saada kunnolla litistettyä. Näillä W-valsseilla sekin onnistuu. Lisäksi W-valssit puhdistuvat nyt kunnolla ”vastakarvaan”.

Malmin mukaan mylly on tänä vuonna erityisen hyvin osoittanut puserrusvoimansa, kun kaura on ­ollut kevyttä ja liukasta.

Ahti ja Merja Malmilla on Karijoella luomulypsytila. Myös alan opiskelijoita käy harjoittelemassa tilalla. Kesällä 2018 oli oppisopimuksella Venla Karjalainen.

Lähes omavaraista

Ahti ja Merja Malmin tila on ollut luomutuotannossa vuodesta 1994. Herne on kuulunut viljeltäviin lajeihin alusta saakka. Malmin tavoitteena on ollut oman viljan hyödyntäminen mahdollisimman tarkkaan ja täydellisesti. Valkuaisrehuakin kasvaa omassa pellossa lähes riittämiin.

– Ostorehua ei juuri tarvita. Joudumme ostamaan vain hiukan rypsiä, muuten olemme omavaraisia. Meillä on hernettä melkein kaiken viljan seassa. Täysrehun laatu korostuu ruokinnassa, kun karkearehun osuuden tulee olla 60 prosenttia ja täysrehua saa olla alle 40 prosenttia.

Malm on erittäin tyytyväinen myllyyn, joka on jauhanut viljaa tähän syksyyn mennessä jo yli kolme miljoonaa kiloa eikä terissä näy kulumisen merkkejä.

– Erittäin hyvä projekti, halusin toimivan myllyn myös kostean sitkeälle tavaralle ja sain sellaisen. Siitä iso kiitos Aimo Kortteen Konepajalle.

Jatkuvuus turvattu

Tila toimii samalla paikalla nyt kolmatta sukupolvea. Tilan toimintaa kehitetään jatkuvasti niin, että tulevaisuudessakin luomutuotanto olisi mahdollista. Malmien molemmat pojat ovat perustaneet omat yrityksensä, joten vanhempien elämäntyö on turvattu.

– Vanhimmalla pojallemme Jani Malmilla ja hänen avopuolisollaan Mirka Nukarisella on maatalous­yhtymä, joka kasvattaa luomuhiehoja. Toisella pojallamme Eero Malmilla on puolestaan Luomutila Malm Oy, jossa olemme vaimoni kanssa pienellä osuudella mukana.

4/2018

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita