Markkinaseurantaa kasvukauteen 2018/19

25.05.2018 // Teksti Ilkka Pekkala / Kuva iStockphoto

2/2018
Maailman viljamarkkinoilla tapahtuu koko kasvukauden ajan. Säätilat sekä tuotanto- ja varastoarviot päivittyvät kasvukauden edetessä eri puolilla maailmaa. Osana globaalia viljamarkkinaa nämä muutokset heijastuvat myös Suomeen yhä nopeammin ja siksi markkinoiden seuraamisesta on tullut vuosi vuodelta yhä tärkeämpää.

Viljamarkkinatietoa löytyy nykyisin paljon. Olennaista onkin markkinoiden jatkuva seuraaminen useasta eri lähteestä, jotta kokonaiskuva muodostuisi mahdollisimman totuudenmukaiseksi. Tämän takia myös Lantmännen Agro lisää viljamarkkinainformaatiota nettisivuillaan. Tätä tukevat myös uudet hinnoittelumallit, kuten Naantalin sataman päivittäin markkinatilanteen mukaan vaihtuvat myllyvehnän hintakiinnitysmahdollisuudet tuleville kuukausille.

Tulevien kuukausien hintanäkymistä voi myös päätellä markkinoiden liikkeitä ja löytää niiden avulla myyntiaikomuksilleen tukea. Esimerkiksi tätä kirjoit­taessa vanhan sadon hintanoteeraukset ovat uuden sadon hintanoteerauksia korkeampia, mikä kannustaa myymään viljaa vielä kuluvan satokauden aikana.

Kiinan maissivarastot ja Venäjän ennätyssadot

IGC:n mukaan suurin muutos maailman viljan tuotanto-, käyttö- ja kulutustilastoissa on Kiinan maissivarastojen päivitys. Tuoreen arvion mukaan maassa on maissia yli 100 miljoonaa tonnia aiempia arvioita enemmän – käytännössä siis kolmasosa EU:n kaikkien viljojen vuosituotannon määrästä. Tämän johdosta maailman viljavarastojen määrä nousi uudelle sata­luvulle, 617 miljoonaan tonniin.

Muita merkittäviä maailman viljamarkkinaan kuluvalla satokaudella vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet Venäjän ennätyssadosta johtunut edullisen viljan vyöry markkinoille sekä osin tästä aiheutunut EU:n ja USA:n vehnän kilpailukyvyttömyys vientimarkkinoilla.

Venäläinen vilja jatkanee samanlaista vyörytystä markkinoilla myös tulevina satokausina, sillä mustanmullan alueen satopotentiaalista on vielä paljon hyödyntämättä. Tämä tulee vaikuttamaan koko maailman viljamarkkinoihin, Suomi mukaan luettuna. Eurooppalaisen tuotannon kannalta tämä ei ole hyvä asia, mutta se on kuitenkin tosiasia, jonka kanssa tulee oppia elämään.

Euroopan kokonaissato nousussa

Ensimmäisen ranskalaisen Stratégié Grainsin viljasato­arvion mukaan EU:n viljasato tulee kasvamaan ensi syksynä 304 miljoonaan tonniin viime syksyn 298 miljoonasta tonnista. Arvio perustuu kylvettyihin syysvilja-aloihin, kevätkylvöjen ennakoituihin määriin sekä hehtaarisatoarvioihin, joita kaikkia päivitetään kasvukauden aikana.

Vehnäntuotanto tulee säilymään 141 miljoonan tonnin tuntumassa viime kauden tapaan. Tärkeän rehuviljan maissin sato nousee 0,5 miljoonalla tonnilla 60 miljoonaan tonniin. Suurin muutos on kuitenkin luvassa ohraan, jonka tuotanto tulee kasvamaan merkittävästi edellisen kauden reilusta 58 miljoonasta tonnista yli 62 miljoonaan tonniin.

Suurimmat alueelliset muutokset tulevat Pohjois-Eurooppaan Itämeren alueelle, jossa syyskylvöjä ei saatu tehtyä riittävästi runsaiden syyssateiden takia. Useimmissa maissa kylvämättä jäänyttä syysvehnää ei kylvetä kevätvehnällä, koska kevätvehnän satotaso jää selvästi syysvehnää pienemmäksi eivätkä viljelijät koe sitä omakseen. Toinen merkittävä syy on siemenpula – kevätvehnän siementä ei yksinkertaisesti ole saatavilla riittävästi tavanomaisilla syysvehnän viljelyalueilla.

Sen sijaan kevätohrista nimenomaan mallasohra­lajikkeet ovat haluttuja ja niiden viljelytaito on tallella. Pohjois-Euroopassa on potentiaalia mallas­ohran suureen viljelymäärään, mutta tietenkin kasvukauden sääolot vaikuttavat toteutuvaan laatuun erittäin paljon. Suomessa tämä kannattaa ottaa huomioon muun muassa tutustumalla mallasohra­tarjouksiin tulevalle sadolle ja lukitsemalla osa tulevasta sadon määrästä.

Suomen kevätkylvöt 2018

Suomessa kevätkylvöt ovat lähellä. Viime syksynä märissä oloissa syyskylvöjä saatiin tehdyksi selvästi edellisvuotta vähemmän ja etenkin syysvehnän ala jäi reiluun 10 000 hehtaariin, joka on pienin lukema sitten 1980-luvun lopun.

Ruista saatiin maahan kuitenkin selvästi enemmän, lähes 22 000 hehtaaria. Uusien hybridilajikkeiden selvästi tavanomaista korkeampien hehtaarisatojen takia korjuun onnistuessa kotimaista ruista tulee olemaan tarjolla melko hyvin, mikäli talvituhojen määrä ei nouse poikkeuksellisen korkeaksi.

Syksyn 2017 vehnäsadosta myllyvehnän osuus jäi vain noin viidennekseen kokonaissadosta ja se kattaa hädin tuskin kotimaisen myllyvehnän käyttötarpeen. Useat leipomot ovat sitoutuneet 100-prosenttisesti suomalaisen myllyvehnän käyttöön, mikä onkin nostanut myllyvehnän hinnan selvästi naapurimaitamme korkeammaksi.

Saman syyn takia Suomi tulee olemaan tämän kauden jälkeen hyvästä myllyvehnästä melko tyhjä, mikä kannattaa ottaa huomioon ensi kasvukauden viljelytoimenpiteitä suunniteltaessa. Tarpeenmukainen lannoitus ja kasvinsuojelu mahdollistavat hyvän loppu­tuloksen.

Myös ohralla tilanne on samankaltainen eli ohraa ei tule jäämään varastoihin kovin suurta määrää ainakaan voimaperäisen kotieläintuotannon alueilla. Kauralla kysyntä on edelleen vahvaa ja kysyntä on ennakoitavinta, joten se on ilman muuta syytä ottaa huomioon kylvösuunnitelmissa koko maan alueella, sillä viennin mahdollistavat satamat ovat koko maassa kohtuullisen rahtimatkan päässä.

Lajikekirjo Suomessa on valtava kaikilla viljoilla. Esimerkiksi kaurojen lajikelistalla on vielä yli 60 lajiketta. Osa näistä lajikkeista on jopa vuosikymmeniä vanhoja ja ne jäävät sadontuottokyvyltään jopa kymmeniä prosenttiyksiköitä jälkeen uudemmista lajikkeista.

TOS-maksun välttää kylvämällä vanhalla lajikkeella, mutta tämän alle viiden euron hehtaarikustannuksen häviää heti kättelyssä reilusti alhaisempana satopotentiaalina. Jos viljanhinta on esimerkiksi 150 euroa tonnilta, saa TOS-maksun arvolla noin 30 kiloa viljaa.

Mallasohrassa puolestaan vientiin soveltuvan lajikkeen täytyy olla sama kuin Keski-Euroopassa viljeltävät, tunnetut lajikkeet. Tällaisia ovat esimerkiksi Propino, RGT Planet, Tipple sekä Barke.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 8.

Faktat kasvukaudelle 2018

  • Mallasohran tuotanto kasvanee Itämeren alueella.
  • Venäjä jatkaa aktiivisena maailman viljamarkkinoilla jatkossakin.
  • Itävyyden poikkeuslupa helpottaa kylvö­siementilannetta.
  • Etenkin myllyvehnän tuotantoon kannattaa panostaa ensi kaudella.

2/2018

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita