Lannoitus, sadon kannattavin panostus

24.01.2018 // Kaisa Auvinen

1/2018

Lantmännen Agron koetilalla Hauholla toteutetuissa viljelyohjelma- ja lannoituskokeissa yksi asia nousi ylitse muiden. Vaikeanakin kasvukautena oli nähtävissä, että lannoitus on sadon kannattavin panostus.

Viljelyohjelma on kokonaisratkaisu, jolla tarjotaan ruutukokeilla testattuun ja tutkittuun tietoon perustuva vaihtoehto. Kokonaisratkaisussa on kyse parhaimmasta lajikkeesta ja siihen optimaalisesti sopivista kasvinsuojeluaineista. 

Viljelyohjelman ratkaisuja testataan Hauholla koetilan ruutukokeilla vuosittain. Näin saadaan tärkeää tietoa erilaisilta kasvukausilta esimerkiksi eri kasvinsuojeluaineiden tehosta ja toimivuudesta, sekä tutuilla että uusilla lajikkeilla. 

Bragella yli 700 kg/ha sadonlisäys

Ohran Viljelyohjelmakokeessa lajikkeina olivat kaksitahoiset Arild ja SW Mitja sekä entsyymimallasohra Brioni ja monitahoinen ohra Brage. Ohran Viljelyohjelmaan kuuluu peitattu siemen, rikkatorjunta yhdistettynä lehtilannoitteeseen sekä korrensääde ja tautitorjunta. 

Lannoitus oli jaettu kahteen osaan. Kylvölannoituksen määrä oli 90 kg N/ha ja siihen käytettiin YaraMila NK3 (23–0–8) -lannoitetta. Noin viikko orastumisen jälkeen annettiin Viljelyohjelmaruuduille lisälannoituksena 30 kg N/ha YaraBela Axan:aa (27–0–4l). 

Viljelyohjelmalla saatiin positiivista vaikutusta sekä sadon määrään että sadon valkuaispitoisuuteen. Kaksitahoisista ohrista Arildin satoon tuli lisäystä 12 prosenttia ja monitahoisen Bragen sato nousi keskimäärin 15 prosenttia. Valkuaispitoisuuksiin paras vaste tuli Arildilla ja Brionilla. 

Mangaanista potkua kauralle

Kauran Viljelyohjelmassa lajikkeina olivat Avanti, Bettina ja Avetron. Näistä lajikkeista aikaisin on Avetron ja myöhäisempiä lajikkeita ovat Avanti ja Bettina. Viljelyohjelmatoimenpiteet olivat kauralla muutoin samat kuin ohralla, mutta lisänä oli kukinnan aikainen hometoksiinien torjuntaruiskutus. Kaura on herkkä mangaanin puutokselle, ja kokeessa hivenaineruiskutus juuri taimettumisen jälkeen YaraVita MANTRAC PRO:lla (1 l/ha) toi sopivan sysäyksen kasvuun juuri kasvun alkumetreillä. 

Kauran Viljelyohjelmaruudut erottuivat edukseen jo pensomisvaiheessa, jolloin ne näyttivät elinvoimaisemmilta verrattuna vastaaviin minimikäsittelyn ruutuihin.

Kaurassa Viljelyohjelma paransikin satoa jokaisella kolmella lajikkeella, ja varsinkin myöhäisillä lajikkeilla Avantilla ja Bettinalla sadonlisä oli lähes tuhat kiloa. Lisäksi näillä lajikkeilla kasvoi myös suurimman siemenluokan osuus sadossa, mikä on positiivinen tulos, koska jyväkoko on kauralla laatu- ja hinnoittelukriteeri.


Lannoituskokeen vaikutuksia nähtävissä. Vaikutuksen huomaa kasvuston värissä, tiheydessä ja tähkän koossa. 

Vehnälle voimaa hivenlannoituksella

Kevätvehnällä Viljelyohjelmakokeessa lajikkeina olivat Licamero, Demonstrant ja Diskett. Demonstrant on näistä vanha tuttavuus, ja uudempina lajikkeina kokeessa olivat Licamero ja Diskett. Kasvuajoiltaan nämä kolme vehnää ovat melko samanlaisia, ne ovat kaikki päätyypin vehnälajikkeita. Licamero on selkeästi isojyväisin, sen tuhannen jyvän paino on huikeat 44,2 grammaa. 

Kasvustot käsiteltiin hivenaineruiskutuksilla sekä lisälannoituksena typpiliuoksella. Ensimmäinen hivenaineruiskutus Viljelyohjelmaruuduille tehtiin pensomisvaiheessa YaraVita Mancozin:lla (1 l/ha) ja seuraava korrenkasvuvaiheen alussa YaraVita SOLATREL:lla (5 l/ha). Näiden lisäksi ennen kukinnan alkua kasvuasteella (BBCH) 60 annettiin kasvustoille vielä Yara TYPPILIUOS 390:tä (30 l/ha) ja kolmas hivenlannoitusruiskutus YaraVita THIOTRAC 300:lla (5 l/ha). Näiden lisäksi vehnän Viljelyohjelmaruuduille tehtiin muuten samat kasvinsuojelutoimenpiteet kuin ohralle ja kaurallekin eli rikkatorjunta, korrensäädekäsittely ja jaettu tautitorjunta. 

Kaikkien kolmen vehnälajikkeen sato kasvoi, Licamerolla ja Demonstrantilla noin 800 kg/ha. Diskett sai myös sadonlisää, mutta maltillisemmin, lähes 500 kg/ha. Hehtolitrapainossa eniten vaikutusta saatiin Demonstrantilla, jonka hehtolitran paino nousi minimiruudun 76 kilosta Viljelyohjelman 77,3 kiloon eli nousua oli 1,3 kiloa. 

Öljykasvien uutuudet vahvoilla

Myös öljykasveja testattiin Viljelyohjelmakokeissa. Rypsillä lajikkeina olivat SW Petita, Birta ja Aurea CL. Kaikilla näillä lajikkeilla on omat vahvuutensa, Aurea CL on näistä aikaisin, SW Petita on vahvimmillaan öljypitoisuudessa ja Birta on mielenkiintoinen uutuuslajike erinomaisella satotasolla. Birta saavutti parhaimmat tulokset Viljelyohjelmassa. Se vastasi hyvin Viljelyohjelman panostuksiin ja sen sato kasvoi 365 kg/ha Viljelyohjelmaruudulla verrattuna minimikäsittelyn ruutuun. Myös Birtan tuhannen siemenen paino nousi minimikäsittelyruudun 2,77 grammasta Viljelyohjelmaruudun 3,05 grammaan. 

Rapsin Viljelyohjelmakokeissa lajikkeina olivat Majong, Rasma ja DK7130 CL. CL-lajikkeet ovat BASF:in kehittämään Clearfield-tuotantomenetelmään kuuluvia lajikkeita. Clearfied-tuotantomenetelmä koostuu CL-lajikkeista ja näiden kanssa yhdessä käytettävistä laajatehoisista rikkakasvintorjunta-aineista Cleravosta tai Clamoxista. Tällä menetelmällä pyritään puhtaaseen satoon ja rikattomaan peltoon.

Kolmesta rapsilajikkeesta Rasma vastasi parhaiten Viljelyohjelman toimenpiteisiin. Sen sato nousi 430 kg/ha ja tuhannen siemenen painokin nousi 4,16 grammasta 4,35 grammaan. Rasma on pärjännyt myös virallisissa kokeissa ja varsinkin sen öljypitoisuus on ollut huippuluokkaa. Uutuuslajike Rasman siementä on saatavilla kevään 2018 kylvöille rajoitettu erä. 

Kuluneen kasvukauden haastavat olosuhteet olivat erittäin suosiolliset pahkahomeen muodostumiselle. Siitä huolimatta, että pahkahomesaastunta oli voimakasta ja ruudut olivat lähekkäin, saatiin Viljelyohjelmassa hyviä tutkimustuloksia tautitorjunnasta. 
Viljelyohjelmaruuduilla tautitorjunta tehtiin Efilor-valmisteella, joka vähensi huomattavasti pahkahomeen määrää ruuduilla. Tämä on tärkeä asia huomioida, sillä etenkin rypsillä pahkahometartunnan aiheuttama sadonalennus voi olla hyvinkin merkittävä. 


Vierekkäin vertailtavana Diskett-kevätvehnän minimiruutu ja Viljelyohjelmaruutu. Tummanvihreä ja elinvoimainen Viljelyohjelmaruutu on oikeanpuoleinen. 

Lannoituskokeissa vilja kasvoi silmissä

Lannoituskokeiden havainnoinnissa mukavinta ja innostavinta on se, että erot ruutujen välillä näkyvät selvästi ja ne ovat huomattavissa jo aikaisin kasvukaudella. Havainnoijan into pysyy yllä, koska ruutujen erot vain vahvistuvat kasvun edetessä.

Suomalainen uskoo, kun omin silmin näkee ja näissä kokeissa se on todella nähtävissä. Ääripäiden erot ovat niin huikeat, että voi puhua kuin yöstä ja päivästä. Nollaruutu on kelmeä ja kitukasvuinen, ja vieressä kasvaa tummanvihreä ja tuuhea, elinvoimaa täynnä oleva ja lannoituksesta nauttiva ruutu. 

Kaura kiittää panostuksesta

Hauholla toteutettiin ruutukokeena kauran lannoituskoe, johon oli valittu lajikkeiksi aikainen Avetron ja myöhäinen Avanti. Lannoitusta testattiin kokeessa seitsemällä eri tasolla, joista ensimmäinen oli lannoittamaton. Lannoitusta annettiin sekä kerralla että jaettuna.

Lannoitustasot olivat 90 kg, 120 kg, 90 + 30 kg, 120 + 40 kg, 160 kg ja 200 kg typpeä hehtaarille. Jaetun lannoituksen toinen osa annettiin kasvuasteella (BBCH) 25 eli pensomisvaiheessa. 

Kokeen tuloksissa nousi esille merkittävä ero lannoittamattoman ja lannoitettujen ruutujen välillä. Suorana johtopäätöksenä voi sanoa, että jo pienikin määrä lannoitetta tuo sadonlisää, mutta kaura kyllä kiittää sadonlisällä lannoitukseen laitetuista panoksista.

Avanti-lajikkeella saatiin paras sadonlisä lannoitustasolla 120 + 40 kg N/ha. Nollaruudun sato oli noin 3 800 kg/ha ja edellä mainitulla tasolla lannoitetun ruudun sato oli noin 10 900 kg/ha, jolloin sadonlisä oli huimat noin 7 000 kg/ha. 

Lisälannoitustarpeen määritys 

Koetilan ruutukokeilla on hyvät mahdollisuudet myös uudenlaisten, viljelyä helpottavien apuvälineiden testaukseen. Yksi tällainen on Yaran N-Prognos-laite, jota kokeiltiin Hauholla lannoituskokeiden yhteydessä. Kokeissa tutkittiin eri lannoitustasoilla olevia ruutuja ja niiden typen tarvetta mitattiin N-Prognos-laitteella viikoittain.

Laitteella määritetään kasvuston lisälannoitustarve, jotta lisälannoitusta saataisiin annettua optimaaliseen aikaan kasvustolle. Sopivaan aikaan tähdätty lannoitus sekä lisää sadon määrää että nostaa valkuaista.

Oikeaan aikaan kohdennettu lannoitus on sekä taloudellisesti kannattavaa että ympäristöystävällistä, koska tällöin lannoituksesta saadaan paras mahdollinen hyöty. Yaran kanssa yhteistyössä tehdystä kokeesta ja N-Prognos-mittauksista voi lukea lisää Yaran internet-sivuilta.

1/2018

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita