Laatuviljasopimus avain toimivampaan viljamarkkinaan

24.05.2018 // Teksti Päivi Auramo / Kuva iStockphoto

2/2018
Sopimustoiminnan tavoite viljelijän kannalta on saada sato markkinoille mahdollisimman hyvään hintaan ja käyttäjän kannalta varmistaa raaka-ainehuolto. Välissä toimii kauppa, joka ohjaa viljavirtoja ja etsii parhaan markkinan koko sadolle. Lopputulos on sitä parempi, mitä avoimempaa ja aktiivisempaa tiedonvaihto on.

Suomessa teollinen viljankäyttö vaihtelee alueellisesti. Meillä on alituotantoalueita, joille viljaa rahdataan hyvinkin kaukaa suurimman osan vuotta. Toisaalla taas valtaosa sadosta on kannattavinta viedä. Mitä suunnitelmallisemmin viljalogistiikka pystytään hoitamaan, sitä vähemmän viljan arvosta hukkuu varastovuokriin ja pyörien päälle ja sitä parempina ostohintoina se näkyy sopimusviljelijälle viljatilissä.

Teollinen viljankäyttö on melko tasaista ympäri vuoden. Sen sijaan varsinkin vehnän ja ohran vientikysyntä vaihtelee merkittävästi. Vilja pitäisi saada liikkeelle tiloilta silloin, kun sitä tarvitaan, eikä sitä tahtia, kun sitä luonnostaan tulee tarjolle. Siksi onkin tärkeää kehittää viljakauppaa suuntaan, jossa viljan myyntihinnan kiinnitys ja fyysinen toimitus voitaisiin nykyistä useammin eriyttää toisistaan. Termiinisopimuksia on ollut tarjolla jo pitkään, mutta niiden merkitys volyymeissä ­on edelleen varsin pieni.

Markkina muuttuu, muutunko minä?

Viljelysopimustoiminnan avulla ohjataan viljelijät tuottamaan sellaista viljaa, joka soveltuu mahdollisimman hyvin viljankäyttäjien prosesseihin. Tämä tehdään lajikevalinnalla ja käyttötarkoituksenmukaisella viljelytekniikalla. Laatuhinnoittelun myötä saadaan sadolle tällöin paras mahdollinen hinta.

Tavoitteena on myös ohjata tuotantoa viljaan, jolle löytyy kysyntää. Kysyntä voi olla joko Suomessa tai ulkomailla. Laajan sopimustuotannon kautta ostajille muodostuu syksyllä varsin nopeasti kuva sadon määrästä ja laadusta, ja päästään tarkentamaan suunnitelmia sadon sijoittamisesta markkinoille. Sopimussadon analysointi on lisäksi viljelijälle maksutonta.

Suomen vahvuus viljantuotannossa on ilman muuta kaura. Suomalainen kaura on useimpina vuosina luonnostaan painavampaa ja suurijyväisempää kuin missään muualla – kunhan lajike valitaan oikein. Jos missä, niin kaurassa meillä on kilpailuetu muihin maihin verrattuna. Kaura elää vahvaa nousukautta muun muassa terveysvaikutustensa takia. Kaura ansaitsee paikkansa tilan viljelykierrossa hyvillä lohkoilla siinä missä muutkin lajit.

Ilmasto lämpenee pikkuhiljaa ja vehnän ja rapsin viljelyn pohjoisraja hiipii ylemmäs ja ylemmäs. Jokaisen kannattaa omalta kohdaltaan miettiä viljelyvalintojaan. Hyvä apu tässä pohdiskelussa on Lantmännenin viljanostaja. Vaikka rapsi ei onnistunut 15 vuotta sitten, nykyisin tarjolla olevat lajikkeet saattavat ensi kesänä hyvinkin onnistua ja tuottaa hehtaarilta 2 500 kiloa sen totutun 1500 rypsikilon sijaan.

Entä olisiko aika kokeilla pitkästä aikaa ruista tai hernettä?

2/2018

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita