Kivennäisten käyttö seosrehuruokinnassa

25.05.2018 // Teksti Marjo Toivonen / Kuva iStockphoto

2/2018
Onnistunut seosrehuruokinta vaatii suunnittelua, rehujen analysointia ja tarkkuutta seoksen teossa. Tärkeää on myös tehdä kullekin eläinryhmälle sen tarpeita vastaava seos, kivennäisruokintaa unohtamatta.

Seosrehuruokinta on yhä edelleen yleistyvä ruokintamuoto lypsy- ja lihakarja­tiloilla. Sen perusta on hyvälaatuinen karkearehu, jota täydennetään kotoisilla sekä teollisilla väki­rehuilla. Lisäksi voidaan käyttää teollisuuden sivutuotteita.

Kivennäisvalmisteilla varmistetaan eläimen välttämättömien kivennäis- ja hivenaineiden sekä vitamiinien riittävä saanti. Kasvavan nuoren naudan, kovassa tuotoshuipussaan olevan lypsylehmän sekä umpilehmän kivennäisainetarpeet ovat erilaiset.

Seokseen käytettävien kotoisten rehujen kivennäis­analyysien teettäminen on tärkeää ruokinnansuunnittelua varten, jotta voidaan valita oikea kivennäinen sekä sopiva käyttömäärä. Liian niukka kivennäisten saanti saattaa aiheuttaa eläimen sairastumisen tai puutostilan sekä vaikuttaa kasvuun ja tuotokseen. Toisaalta myös liiallinen kivennäisten syöttäminen voi olla eläimen terveydelle sekä ympäristölle haitallista eikä se ole taloudellisesti järkevää.

Seosrehutiloilla kivennäisruokinta voidaan toteuttaa eri tavoin. Kivennäiset voidaan jakaa joko osittain tai kokonaan seosrehun seassa tai niitä voidaan tarjota erikseen esimerkiksi automaateista, nuolukivistä tai -astioista.

Rapsista valkuaista

Viljan rinnalle valkuaistäydennykseksi seosrehuun sopii esimerkiksi rapsirouhe. Lantmännen Agron kautta on saatavilla rapsirouhetta irtotoimituksina Kalajoelta ja Vaasasta – kysy lisää Lantmännen Agro kaupastasi! 

2/2018

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita