Viljanostaja Harri Suonio on huomannut, että viljakaupassa on nyt pöhinää. – Suomalaisen viljan markkinat kasvavat ja kauppatavat kehittyvät.

Kasvavilla viljamarkkinoilla

24.05.2018 // Teksti Anne Penttilä / Kuva Vesa Tyni

2/2018
Viljanostaja Harri Suonio on maatalouskaupan paluumuuttaja. – Nyt tämä työ on todella mielenkiintoista, kun suomalaiselle viljalle on tarjolla aiempaa laajemmat markkinat.

Harri Suonio on istunut Salon Lantmännen Agron viljanostajan työtuolilla vasta reilu puoli vuotta. Edellinen pesti kesti lähes koko 90-luvun, silloisessa Salon K-maataloudessa. Väliaika kului maatalousvakuuttamisen parissa LähiTapiola-ryhmässä Salon talousalueella.

– Alueen maatalousyrittäjät ovat kyllä minulle tuttuja, usein parissakin sukupolvessa. Ei taida Salossa olla montaa sauhua, jossa en olisi käynyt.

Viljakaupan pariin miestä veti mielenkiintoinen tilanne, muuttuvat kauppatavat ja laajenevat markkinat.

– Koko maailman viljan vientimarkkinoilla olemme aika pieni tekijä, ehkä noin promillen luokkaa, mutta kaurassa olemme merkittävä. Lantmännen Agron osuus kauran maailmanmarkkinoista on lähes kolme prosenttia.

Sitä paitsi suomalainen kaura on maailman parasta, vaikka ruotsalaiset ovat ehkä joskus jotain muuta yrittäneet väittää, naurahtaa Suonio.

– Se ei ole mielipide, vaan laatutekijöihin perustuva fakta.

Myös suomalaiselle mallasohralle on avautunut Lantmännen Agro -ketjun kautta lisää vientimarkkinoita Euroopassa, ja hinnatkin ovat kilpailukykyisiä. Salossa onkin jo saatu aikaan iso viljelysopimuskanta mallasohran vientilajikkeille.

Lantmännen Agro -ketju muodostuu paikallisista kauppiasyrittäjistä. Viljakauppa-alueena Salon seutu poikkeaa muusta Suomesta siten, että talousalueella on eniten kilpailua ja viljanostajia. Kova kilpailu on Suonion mielestä kuitenkin pelkästään hyvä asia.

– Se pitää vetreänä! Haluamme päästä viljakaupan tukkuliikkeenä samanlaiseen asemaan kuin Lantmännen on Ruotsissa suhteessa viljelijöihin: molemmin puolin on luja luottamus.

Luottamuksen rakentaminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja lupausten pitämistä puolin ja toisin. Ruotsissa viljakauppa on jo pitkään ollut suunnitellumpaa kuin meillä, vertaa Suonio.

Kauppatavat kehittyvät ja esimerkiksi termiinikauppa lisääntyy Suomessakin.

Ennakkoon sopiminen hyödyttää sekä viljan myyjää että ostajaa.

– Viljelijä tietää, että saa viljansa myytyä sovittuun hintaan, ja me uskallamme tukkurina tehdä viljasta kauppaa eteenpäin.

Termiinikaupassa sovitaan viljaerälle ennakkoon määrä, aika, paikka, laatu ja hinta. Se on sitovampi kuin viljelysopimus, joita Suonio on myös tehnyt merkittäviä määriä tulevalle kasvukaudelle.

– Mutta vielä ehtii tehdä sekä viljely- että termiinisopimuksia.

2/2018

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita