Eri lajikkeet menestyvät Suomessa ja Norjassa

23.01.2018 // Kristin Børresen

1/2018

Graminorin viljalajikkeita on testattu Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla vuosina 2016 ja 2017. Saadut tulokset osoittavat, että lannoituskäytännöt ja viljelytapavalinnat tuottavat erilaisia tuloksia Norjan ja Suomen olosuhteissa.

Norjalaisen jalostajan Graminorin lajikkeet ovat menestyneet huomattavan hyvin Suomen lajikemarkkinoilla viime vuosina. Viljalajikkeiden viljelypinta-ala onkin noussut Suomessa jo noin 160 000 hehtaariin, joka on jopa suurempi kuin Norjassa. Tämä johtuu sekä markkinaosuuden kasvusta että Suomen suuremmasta viljanviljelypinta-alasta. Graminorin lajikkeita edustaa Suomessa Lantmännen Agro. 

Yara pyrkii kehittämään pohjoismaista yhteistyötä eri kasvintuotantoon keskittyvien yritysten välillä. Kumppanuus Graminorin kanssa tarjoaa uusia mielenkiintoisia näkökulmia. 

– Suomen markkina on mielenkiintoinen ja meille merkittävä. On tärkeää, että voimme tarjota Kotkaniemen koetilalta koetuloksia, jotka osoittavat lajikkeidemme kilpailukyvyn suomalaisissa viljelyolosuhteissa, toteaa Graminorin tuotepäällikkö Hans-Jacob Lund

Korkeita satoja

Kotkaniemen kokeissa tutkittiin Mirakel- ja Demonstrant-vehnälajikkeita, Brage- ja Ragna-ohria sekä Ringsaker- ja Avetron-kauroja. Lajikkeet tuottivat hyvän sadon.

Kokeissa Demonstrant osoittautui Mirakelia parempisatoisaksi, ja lajikkeena se onkin yksi Suomen viljellyimmistä kevätvehnistä. Mirakel on vastaavasti laajalti viljelty Norjassa, mutta sen leivontalaatu ja valkuaispitoisuus eivät ole olleet riittäviä Suomessa.

Ohralajikkeista Brage pärjäsi Ragnaa paremmin. Ragna ei ole Norjassa lajikkeena levinnyt laajemmin, mutta se on suosittu Suomessa. Ragnan satopotentiaali on suuri, korsi luja ja hehtolitranpaino hyvä. Brage on samoin korkeasatoinen ja todella taudinkestävä.

Kauran koejäsenistä Ringsaker pärjäsi hieman Avetronia paremmin. Avetron on pärjännyt Suomen viljelyoloissa hyvin korkean sadon laadun ja viljelyvarmuutensa vuoksi. Erityistä Avetronille on sen aikaisuus, joka mahdollistaa viljelyn myös pohjoisemmilla viljelyvyöhykkeillä. 

Jaettu lannoitus

Kotkaniemen tutkimusasemalla lajikkeita testattiin eri typpilannoitussuosituksin. Yksi koejäsenistä edusti perinteistä kertalannoitusta keväällä kylvön yhteydessä, muissa koejäsenissä käytettiin erilaisia jaetun typpilannoituksen strategioita. Yleisesti voidaan todeta, että lajikkeet antoivat suuremman sadon suuremmalla typpilannoituksella. Nykyiset satoisat ja vahvakortiset lajikkeet vaativat ja pystyvät hyödyntämään ravinteita tehokkaasti lakoutumatta.

Sen sijaan sillä, annettiinko lannoitus kaikki kerrallaan vai jaettiinko lannoitus eri ajankohtiin, ei viime kasvukaudella ollut kovin suurta merkitystä. Viime kesän viileissä ja kosteissa oloissa myöhäisessäkin vaiheessa annettu lisälannoitus toimi hyvin verrattuna aikaisen vaiheen lisälannoitukseen.

Jos lohko on altis kuorettumaan keväisin tai kylvölannoitus osoittautuu kasvukaudella liian pieneksi, voidaan kaikilla viljoilla osa lannoitteista antaa kasvukaudella kasvuston rehevyyden mukaan.


Kauran lannoitus on syytä sopeuttaa pellon maalajiin, painottaa Graminorilla kauralajikkeita jalostava Trond Buraas.

Lannoitussuositukset paikallisesti

Agronomi Anders Rognlien Yara Norjasta kertoo kokeiden kuvastavan kasvuolojen eroa Norjan ja Suomen välillä. Kokeet myös osoittavat paikallisen tutkimuksen ja suositusten tarpeen. 

– Maalaji on erittäin tärkeä tekijä näissä kokeissa. Huuhtoutuminen on vähäisempää Suomen raskailta savimailta kuin Norjassa. Lannoitussuosituksia ei voi sellaisenaan kopioida maasta toiseen, Rognlier kertoo.

Hän korostaa, että jaetulla lannoituksella voidaan myös vähentää ympäristökuormitusta sopeuttamalla annettava kokonaislannoitus vuotuiseen kasvukauteen ja sato-odotuksiin. 

– Viljelyolosuhteet kauran viljelylle ovat hyvin samankaltaiset Norjassa ja Suomessa. Minulle on 
tärkeää, että eri lajikkeita testataan ja nähdään uusien lajikkeiden kilpailukyky suhteessa vanhoihin lajikkeisiin ja muilla markkinoilla viljeltäviin lajikkeisiin. Kauran jalostuksessa etenkin korrenlujuus on keskeinen tekijä ja lannoituskäytännöt liittyvät siihen erittäin läheisesti, kertoo Graminorin kauran jalostaja Trond Buraas.

Buraas jatkaa korostamalla, että lannoitus on sopeutettava maalajin mukaan, eikä kauralle ole yleisesti hyvä suositella 150 kg N/ha typpilannoitusmäärää. 

– Siitä huolimatta, että kokeessa sillä saatiin suurimmat sadot. Graminorin omissa kokeissa Hedmarkin koepaikalla Norjassa käytetään noin 100 kg N/ha typpilannoitustasoa. 

Yara Kotkaniemen kanssa tehtävien yhteistyökokeiden tarkoituksena on lisätä Graminorin lajikkeiden viljelyalaa Suomessa. Nyt on selvästi todettu, ettei tuloksia voida sellaisenaan verrata kahden eri maan välillä, vaikka lajikkeet olisivatkin samoja.

1/2018

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita