Yhä tiiviimmin kansainvälisillä viljamarkkinoilla

03.10.2017 // Ilkka Pekkala

Lantmännen Agro Oy tekee viljakauppaa itsenäisesti K-maatalous-ketjun kautta, mutta hyödyntää luonnollisesti muun Lantmännen-konsernin osaamista. Tavoitteena on mahdollistaa viljelyn kannattavuus, johon tarjotaan työkaluja viljelijälle.

Viljakauppa on volyymilaji, jossa viljamäärä itsessään luo mahdollisuuksia kaupanteolle. Tästä syystä Lantmännen-konserni on laajentunut viime vuosina Itämeren ympärysmaihin, jossa sen toiminta-alueella vuosittainen viljantuotanto on yli 60 miljoonaa tonnia. Se toimii usealla viljakauppaa lähellä olevalla toimialalla, kuten mylly-, rehu-, mallas-, etanoli- ja leipomoteollisuudessa ja on siten rakentanut toimivan viljan arvoketjun pellolta pöytään.

Konsernin tavoitteena on tehdä mahdolliseksi viljelyn kannattavuus, johon tarjotaan työkaluja viljelijälle muun muassa laajoista hinnoitteluvaihtoehdoista. Laajalla hankinta-alueella toimittaessa pystytään vastaamaan asiakkaiden kysyntään ja täyttämään heidän tarpeensa – sanalla sanoen siis luodaan markkinaa.

Toimiva viljakauppa vaatii sekä hankintamarkkinan että asiakkaiden tarpeiden tuntemista. Asiakkaiden tarpeet on kyettävä kattamaan etenkin vaikeina satokausina. Lantmännen on Ruotsissa ylivoimaisesti suurin viljakaupan toimija ja sillä on vahvaa osaamista muun muassa rehuteollisuudessa sekä viljan vientikaupassa. Tärkeitä tuotteita ovat myllyvehnä, mallasohra, öljykasvit, elintarvikekaura sekä rehuviljat muun muassa omalle rehu- ja etanoliteollisuudelle.

Viljamarkkinoiden erot

Suomalainen viljamarkkina poikkeaa merkittävästi ruotsalaisesta. Meillä Pohjanlahden itäpuolella tuotannon rehuviljapainotteisuus on suurempaa ja rehu­ohra on siksi tuotantomäärältään suurin viljamme. Suomessa Altian tärkkelys- ja etanolituotanto perustuu tärkkelysohraan, mutta muualla Euroopassa vastaavia tuotteita tehdään lähinnä vehnästä.

K-maatalous-ketjulle kotimainen teollisuus säilyy tärkeänä kumppanina ja merkittävimpänä viljojen toimitusosoitteena jatkossakin. Luonnollisesti vahvistamme myös viljan vientitoimintaa kulloisenkin vilja­markkinan ehdoilla ja jatkamme edelleen K-maa­talouden Viljelyohjelman kehittämistä, jolla varmistamme räätälöidyt ratkaisut viljantuotantomme kehittämiseen.

Vehnäntuotanto laskee

Kansainvälinen Viljaneuvosto IGC:n arvioi, että maailman vehnäntuotanto laskee viime kaudesta lähes kolmella prosenttiyksiköllä 732 miljoonaan tonniin. Satoarviota on pienennetty kuivuuden takia, joka on ollut etenkin Pohjois-Amerikan, Australian sekä osin myös EU:n ongelmana. Sato onkin pienempi nimenomaan alueilla, jotka tuottavat korkeimpia laatuluokkia.

Sen sijaan etenkin Venäjän sadosta odotetaan jopa ennätysmäisen suurta. Venäjä tulee olemaan jälleen tälläkin satokaudella merkittävä tekijä kansainvälisessä viljakaupassa edullisena vehnän alkuperämaana, joka osaltaan painaa eurooppalaisia hintoja.

Tällä satokaudella on odotettavissa, että hintaero korkeavalkuaisen ja keskilaatuisen vehnän välillä kasvaa tavanomaista suuremmaksi. Vehnää on maailmassa edelleen runsaasti, mutta uuden sadon laatukirjo painottuu enemmän keski- ja rehulaatuihin.

Tätä kirjoitettaessa puinnit eivät ole Suomessa vielä alkaneet joitakin aikaisia ohria, kuminaa sekä rukiita lukuun ottamatta. Korjuu tulee olemaan myöhäinen etenkin pidemmän kasvuajan kevätvehnillä, mikäli niitä päästiin kylvämään vasta toukokuun puolivälissä tai sen jälkeen. Kasvustot ovat kuitenkin reheviä ja kevätvehnien pahoilta lakoutumisilta on myös vältytty, mikä on paljolti kasvinjalostuksen ja -suojelun ansiota.

Sadosta voidaan odottaa runsasta, mutta oletettavaa myös on, että valkuaistasot jäävät kohtuullisen mataliksi. Tällaisena satokautena on entistä tärkeämpää puida ja mahdollisuuksien mukaan myös varastoida eri tyypin vehnät selvästi erilleen sekä ottaa eristä edustavat näytteet ja toimittaa ne analysoitavaksi.

Suomen kokonaisviljasadon arvellaan olevan noin 3,7 miljoonaa tonnia, joka on melko lähellä viimeisen vuosikymmenen keskiarvosatoa. Verrattain alhaisista kylvöaloista huolimatta tuotantomäärän ennakoidaan nousevan hyvien hehtaarisatojen siivittämänä.

Ohrantuotanto Euroopassa

Euroopan ohrantuotanto jää arvioiden mukaan viime kaudesta kolmisen prosenttiyksikköä pienemmäksi ja on noin 58 miljoonaa tonnia. Rehuohran markkinatilanne EU:ssa on melko hyvin tasapainossa, mutta mallasohralla saattaa esiintyä niukkuutta. Se onkin heijastunut hintapreemioiden kasvuna, koska mallas­ohrassa on laatuvaihtelua ympäri Eurooppaa.

Suomessa ohrantuotannon tasoksi arvioidaan 1,5 miljoonaa tonnia, joka toteutuessaan riittää hyvin kotimaan tarpeisiin. Todennäköistä on, että voimakas rehuohran kulutus Pohjanmaalla tarvitsee runsaasti ohraa myös Etelä-Suomesta koko satokauden ajan.

Vientiin suuntautunee rehuohraa lähinnä Etelä-Suomen satamista sekä mallasohraa niin ikään etelästä. Mallasohran vientiä rajoittaa Suomessa viljeltyjen mallasohrien runsas lajikekirjo ja se, että monet niistä ovat viennissä tuntemattomia. Viennissä Suomessa viljellyistä lajikkeista tunnetuimpia mallasohria ovat Barke, Tipple, Propino ja RGT Planet.

Vientiä ajatellen täytyy keskittyä tiettyihin, muuallakin tunnettuihin ja hyviksi havaittuihin mallasohralajikkeisiin. Tämä on hyvä pitää silmällä uutta mallasohralajiketta valittaessa sekä myös muussa tuotannossa; kylvä sitä, mille on kysyntää.

Suurempi kaurasato

Suomen kaurasadosta odotetaan selvästi viime vuotista suurempaa, 1,2 miljoonaa tonnia. Kasvukauden säät ovat suosineet kauran kasvua ja sen teknisen laadun odotetaan olevan hyvä.

Tässä vaiheessa hometoksiineista (DON) ei ole vielä ensi käden tietoja, mutta Luken ennustemallin mukaan kauralla ei tällä kasvukaudella ole odotettavissa korkeita hometoksiinipitoisuuksia osin kasvukauden viileistä säistä johtuen. Tarkennusta tilan­teeseen saadaan vasta puintien päästessä kunnolla vauhtiin.

Ruotsissa alkuvaiheen puinneilta kauran laatu on ollut pääosin hyvää myös hometoksiininen suhteen. Isossa-Britanniassa korjataan suuri kaurasato ja sieltä Keski-Eurooppaan tarjotut uuden sadon kauran hintanoteeraukset ovat olleet edullisia, mikä luo painetta myös suomalaiselle kauralle.

Kauran elintarvikekäyttö on kasvanut Suomessa ja tilastojen mukaan se on ohittanut rukiin kuluneen vuoden aikana. Etenkin kuoritun kauran käyttö on lisääntynyt myös rehuna, joten kauran menekki on hyvää eri käyttötarkoituksissa.

Luomukauran kysyntä on ollut voimakasta sekä kotimaan käyttäjillä että viennissä, mikä on näkynyt erittäin korkeina, lähes 400 euroa/tonni, hintanoteerauksina kotimaisilla ostajilla.

Öljykasvit korjataan myöhään

Suomessa rapsin kylvöala ylitti toisen kerran rypsin kylvöalan. Mikäli kaikki öljykasvit saadaan korjat­tua, nousee öljykasvisato reiluun 110 000 tonniin.

Viileästä kasvukaudesta johtuen korjuu menee myöhään. Se lisää muun muassa lehtivihreäpitoisuuden riskiä, mikä on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon oikeaa korjuuaikaa määritettäessä.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 34. Artikkelissa esiintyvät tiedot on kerätty tavallisesti luotettavista lähteistä, mutta kirjoittaja pidättää itsellään oikeuden niissä tapahtuviin muutoksiin.

Viljafaktat 2017

  • Maailman viljantuotanto laskee viime vuoden ennätyksestä.
  • Maailman viljavarastot kutistuvat, mutta jäävät suuriksi.
  • Euroopan viljasadon laadussa on suurta vaihtelua.
  • Tutkituta viljasi laatu mahdollisimman nopeasti – tiedät mitä viljamarkkinan osaa seuraat.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita