Viljoissa laatuvaihtelua ja uusia hinnoittelumalleja

13.11.2017 // Ilkka Pekkala

Tällä satokaudella Suomen kokonaisviljasato jää alle 3,5 miljoonaan tonniin, joka on yksi heikoimmista sadoista 2000-luvulla. Viljasadossa on myös paljon laatuvaihtelua. Uuden hinnoittelumallin avulla voi hajauttaa myllyvehnän hintariskiä.

Lantmännen Agro Oy aloitti lokakuun alussa uuden hinnoittelumallin, jossa myllyvehnän hinnan voi kiinnittää päivittäin vaihtuville noteerauksille tuleviin toimituskuukausiin. Viljelijä voi lukita hinnan haluamalleen kuukaudelle päivittäin kahden tunnin ajan kello 12.30–14.30 välillä Lantmännen Agron nettisivuilla olevan linkin kautta.

Hinta vaihtelee päivittäin muun muassa viljapörssien muutosten mukaan, mutta hintaan vaikuttavat myös muut Suomen markkinoiden ominaispiirteet. Hintakiinnityksen avulla viljelijä voi havainnoida markkinoita aiempaa paremmin ja käyttää hinnanmuodostusta esimerkiksi suunnitellessaan tulevia kasvinsuojelutoimenpiteitä. Samalla mallin hyödyntäminen vähentää äkillisten hintamuutosten vaikutuksia viljelyn kannattavuuteen.

Hintakiinnitys tehdään myllyvehnälle ja toimitus Naantaliin sovitulle toimituskuukaudelle on molempia osapuolia sitova. Mikäli sato ei jostain syystä täytä myllyvehnän minimilaatuja, ohjautuu erä rehuvehnäksi niin ikään Naantaliin. Hintakiinnitystä ei voi kuitenkaan tehdä suoraan rehuvehnäksi vaan hintakiinnitys tehdään aina myllyvehnäksi.

Toimintamalli on viljelijän näkökulmasta turvallinen, mutta siitä huolimatta on pidettävä mielessä, että koko laskennallista satoa ei kannata kiinnittää ennen sadon määrän varmistumista. Ainoastaan se määrä kannattaa kiinnittää, jonka tietää pystyvänsä toimittamaan.

Suomen viljantuotanto alle 3,5 miljoonaa tonnia

Suomen kokonaisviljasato jää yhdeksi 2000-luvun heikoimmista, alle 3,5 miljoonaan tonniin. Tätä artikkelia kirjoitettaessa puimattoman viljasadon määrä ei ole vielä tarkentunut, mutta yleisen arvion mukaan se on koko maassa noin 20 prosenttia. Vaihtelut eri maakuntien, tilojen, mutta myös viljelykasvien välillä ovat suuria. Näyttää vahvasti siltä, että suuri osa rapseista sekä härkäpavusta voi jäädä korjaamatta.

Osalla tiloista, jotka pääsivät keväällä kylvämään ajoissa, sadot ovat olleet määrältään jopa erinomaisia ja myös laadut ovat olleet hyviä. Syksyn ensimmäisten viikkojen ja muutamien kymmenien tuhansien tonnien viljan vastaanottotietojen perusteella voidaan yleisesti todeta, että alkusadon hehtolitrapainot ja jyväkoot ovat suuria kaikilla viljoilla.

Sen sijaan valkuaiset vaihtelevat suuresti. Valtaosa sadosta on matalahkoa valkuaista, on sitten kyse vehnistä, ohrista tai kauroista.

Aikaisin korjatuissa vehnissä myös sakoluku on vielä hyvällä tasolla, mutta syyskuun viimeisten päivien ja lokakuun alussa puiduissa vehnissä sakoluvut laskevat voimakkaasti.

Kotimaiset myllyt ovat alentaneet sakolukuvaateitaan lievästi, mikäli esimerkiksi vehnän valkuainen on korkea. On kuitenkin huomattava, että sakoluvun laskiessa riittävän alas, esimerkiksi vehnällä 120 tasolle, se on auttamatta rehuvehnää. Matalan sakoluvun vehnä ei käyttäydy leivonnassa halutulla tavalla.

Koko laatukirjo on tällä kaudella havaittavissa rukiin sakoluvuissa. Torajyviä on havaittu jonkin verran, lähinnä hybridilajikkeissa.

Paikoin vaikeista sääolosuhteista johtuen kaikkien viljojen itävyyksissä tulee olemaan vaihtelua. Kevätkylvöjen siemen pitää siksi varmistaa hyvissä ajoin, aikoipa sitten käyttää sertifioitua siementä tai tilan omaa siementä. Syyskylvöt jäävät viime vuotta selvästi vähäisemmiksi.

Venäjä suurin vehnän myyjä

Maailman suurimman vehnänmyyjän titteli menee tänäkin vuonna Venäjälle. Maassa korjattiin erittäin suotuisan kasvukauden jäljiltä ennätysmäinen vehnäsato, jopa 82 miljoonaa tonnia, ja maa on jälleen määritellyt marssitahdin maailman vehnämarkkinoilla, aivan kuin viime vuonna.

Mustanmeren maat ovat yleisemminkin ottaneet yhä suuremman roolin maailman viljantuotannossa. Tuotantokustannukset mustamullan alueella ovat yhdet maailman alhaisimmista ja hieman karkeasti sanoen mustamulta tuottaa satoa, jos vain kasvukaudella sataa. EU:ssa vehnäntuotannon kärkipaikan otti viime vuoden satokatastrofin jälkeen jälleen Ranska, jonka vehnän laatu on jopa erinomaista.

Korjuukauden epäsuotuisat säät osuivat tällä kaudella Itämeren alueen maihin. Suomeakin riivanneet matalapaineet ovat laskeneet vehnän laatua myös Baltiassa, Puolassa, Saksassa ja Ruotsissa. Itämeren alueella markkinoilla onkin rehuvehnää tarpeisiin nähden riittävästi. Onkin odotettavissa, että hyvän myllyvehnän ja rehuvehnän ero kasvaa tänä vuonna melko suureksi.

viljan tuotanto ja kulutus maailmalla

Markkinoita erilaatuisille ohrille

Euroopan ohrantuotanto laskee viime kaudesta reilulla miljoonalla tonnilla 58,5 miljoonaan tonniin. Kokonaisuutena EU:n ohrantuotanto ja -kulutus ovat tasapainossa, mutta kasvukauden sääolot eri puolilla mannerta tuovat markkinoita erilaatuisille ohrille. Tällä kaudella näyttää siltä, että mallasohran hintapreemio kasvaa rehuohriin nähden melko suureksi.

Suomessa ohrantuotanto jää vain noin 1,4 miljoonaan tonniin. Onkin oletettavaa, että ohraa ajetaan satokauden aikana maan eteläosista muun muassa Pohjanmaan ohraa käyttävälle teollisuudelle, mutta myös tila­käyttöön esimerkiksi Pohjois-Savoon. Kaikille ohralaaduille löytyy tällä kaudella markkinoita, mutta kulloisenkin erän laatu on hyvä varmistaa ennakkonäytteellä järkevimmän toimituspaikan varmistamiseksi.

Kaksijakoiset kauramarkkinat

Kauramarkkinat ovat niin ikään hyvin kaksijakoiset. Euroopan suurista tuottajamaista Iso-Britanniassa tuotetaan joidenkin arvioiden mukaan kaurasta jopa ennätyssato, lähes miljoona tonnia. On kuitenkin huomattava, että saarivaltakunnan oma kaurankäyttö on kasvanut reilusti viime vuosien aikana, ja esimerkiksi elintarvikekäyttö ylittää jo reilusti puoli miljoonaa tonnia.

Vientimarkkinoilla brittikauralla ei ole määrällisesti suurta merkitystä, mutta se on usein alku­korjuukauden ”hintahäirikkö” manner-Euroopan mylly­kauramarkkinoilla, josta myllärit hankkivat edullista raaka-ainetta skandinaavisen kauran asemesta.

Euroopan suurimmat kauravolyymit tulevat kuitenkin Suomesta ja Ruotsista – ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Suomessa kauran elintarvikekäyttö jatkaa kasvuaan ja lienee jo yli 100 000 tonnia, mikä on lähes 10 prosenttia koko kaurantuotannosta.

Lisäksi sen teollinen rehukäyttö on meillä suurempaa kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Öljykasveilla laatu pysyy paremmin

Suomessa on todennäköistä, että myöhään kylvettyjä rapseja jää jonkin verran korjaamatta. On toki huomattava, että öljykasveilla sadon laatu ei laske korjuun viivästyessä yhtä nopeasti ja dramaattisesti kuin viljoilla, mutta tästä huolimatta öljykasvien kokonaissato jää alkukasvukaudella arvioitua matalammaksi.

Ensi kevään öljykasvikylvöjen siemenen peittaus­aineen käyttö on vielä avoinna, mutta eri toimijat hakevat viime vuosien tapaan poikkeuslupaa neonikotinoidien käytölle.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 41.

Viljafaktat 2017

  • Varmista ensi kevään kylvösiemenen laatu.
  • Tutkituta viljasi laatu mahdollisimman nopeasti – tiedät mitä viljamarkkinan osaa seuraat.
  • Viljasadon laatuvaihtelut ovat suuria.
  • Venäjä on ottanut kärkipaikan maailman vehnäkaupassa.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita