Vahvin happo varmistaa rehun laadun

17.01.2017 // Tuomas Rytky

Torniolaisella maitotilalla siirryttiin happopohjaiseen Mestarin vahva -säilöntäaineeseen. Tavoitteena oli säilörehun säilönnällisen laadun parantaminen, joten hapoksi valittiin markkinoiden vahvin kotimainen tuote.

Mäkijuntin tilalla säilörehu tehdään pääasiassa laakasiiloihin, mutta jonkin verran myös aumoihin.

– Yhdessä päivässä ei aina ehdi tehdä koko siilollista tai aumallista, joten läjä joutuu olemaan usein auki yön ajan. Kun käytimme biologista säilöntäainetta, rehussa oli aina pilaantunut musta raita siinä kohtaa, mistä homma oli seuraavana päivänä jatkunut, maatalousyrittäjä Erkka Juntti muistelee.

Raita oli suurin syy sille, että Mäkijuntin tilalla siirryttiin puolenkymmentä vuotta sitten hapolla säilömiseen. Eri hapoista valinta kohdistui Mestarin vahvaan, koska se on suomalaisista hapoista vahvin. Erkka Juntti muotoilee valinnan sanoin:

– Jos se kerta on happo, niin olkoon mahdollisimman vahva happo.

Säilöntäaineen vaihtamisen jälkeen mustia raitoja ei ole Juntin mukaan rehussa näkynyt. Rehun säilönnällinen laatu on ollut tasaisen hyvä, mikäli rehun vain on säiden puolesta päässyt tekemään oikeaan ­aikaan. Lisäksi Juntti kiittelee myös sitä, että hapolla voi tehdä rehua edes jotenkuten myös silloin, kun luontoäiti näyttää hapanta naamaa.

Hapon käyttö yleistä maitotalousalueella

Tornion K-maatalouden kauppias Tuomas Junes tietää, että Juntit eivät ole säilöntäainevalinnassaan yksin. ­Pikemminkin päinvastoin.

– Täällä maitotalousalueella valtaosa tiloista käyttää säilönnässä happoa. Rehu tehdään pääasiassa ­aumaan, ja sitä tehdään paljon kerralla. Toisaalta laadukkaan rehun merkitys korostuu maitotilalla, joten siihen panostetaan. Riskiä rehun pilaantumisesta ei haluta ottaa, Junes kertoo.

Erkka Juntti puhuu samasta aiheesta toteamalla, että rehun säilöntälaatu näkyy maidon tuotannossa erittäin selkeästi.

– Eipä siihen hirveästi analyyseja tarvita. Kun apevaunuun lataa säilörehua, niin kyllä laadukkuuden näkee sitten pian maitotankissa, Juntti toteaa hieman kärjistäen.

Mestarin vahvassa on 77,4 prosenttia muurahaishappoa. Se ei sisällä puskuroivia aineita, jotka heikentävät pH:n alennustehoa. Kauppias Junes nostaa esiin myös sen, että vahvassa säilöntäaineessa on kolme prosenttia propionihappoa.

– Propioni estää homehtumista tappamalla homebakteerit. Se vähentää myös rehun lämpenemisen riskiä, Junes selvittää.

Mäkijuntin tilalla on tuotettu maitoa vuodesta 1765 lähtien. Tällä hetkellä tilalla on 120 lypsävää.

 

Appeessa säilö- ja täysrehu

Mäkijuntin tilalla on tuotettu maitoa kauan, vuodesta 1765 lähtien. Tällä hetkellä menossa on sukupolvenvaihdos, jossa vastuu siirtyy yhdeksännelle ikäluokalle: Erkalle sekä hänen veljelleen Iikka Juntille.

Tilalla on tällä hetkellä 120 lypsävää ja lisäksi nuori karja. Karja koostuu pääasiassa friisiläisistä, mutta ­seassa on myös ayrshireja. Keskituotos on noin 9 500 kiloa vuodessa.

Lehmät syövät apetta, jonka reseptissä on tilan oman säilörehun lisäksi vain täysrehua. Ape sekoitetaan traktorikäyttöisellä vaunulla ja jaetaan suoraan läpiajettavalle ruokintapöydälle.

Lehmien rehuun tarvittavaa nurmea kasvatetaan ­tilalla noin 150 hehtaarilla. Seosnurmessa on timoteitä ja nurmi- sekä ruokonataa.

– Ennen käytimme suojaviljaa, mutta nykyään on pelkkää nurmea. Yritämme venyttää nurmien iän neljään vuoteen, Erkka Juntti kertoo tilan rehun teosta.

Happo ei paha koneillekaan

Säilörehu appeeseen haetaan siis useimmiten laakasiilosta. Sinne se puolestaan on tehty kolmen tilan ­yhteisesti omistamalla koneketjulla, jossa nurmi kaatuu perhosniittomurskaimella. Niiton jälkeen rehu aina karhotetaan, pääasiassa yhdistämällä kolme karhoa yhdeksi. Kärryyn massa siirtyy ajosilppurilla.

Mestarin vahva on reipasta happoa. Sen joutuminen koneiden pinnoille ei kuitenkaan huoleta Erkka Junttia.

– Hapotin on silppurin torven nokassa. Happoa siis osuu vain torven kärkeen ja kärryn kylkeen. Mielestäni aivan sama, Juntti sanoo. Hän jatkaa ajatusketjua toteamalla, että säilöntälaatu on paljon tärkeämpi asia.

Mäkijuntin tilalle happo tulee irtotavarana. 12 000 litraa happoa varastoidaan tuhannen litran ­säiliöihin. Säiliöt nostetaan kesällä yksi kerrallaan silppurin ­perään.

– Ei happoa joka kesä noin paljon mene, mutta ­parempi olla hieman pelivaraa kuin että happo loppuisi kesken, Erkka Juntti nauraa.

Mutta miksi happo on juuri Mestarin vahvaa? Kotimaisuus on yksi syy. Juntin mukaan kotimaista pitäisi suosia aina, kun se on mahdollista. Tärkein syy löytyy kuitenkin säilöntäaineen nimestä – se on vahvaa.

– Kun rehu poljetaan ja peitetään hyvin, niin tuolla hapolla rehu näyttää säilyvän hyvin. Se on tärkein ­peruste Mestarin vahvan käyttämiselle. En kyllä ­oikeasti löydä haposta mitään moittimistakaan, Erkka Juntti toteaa ykskantaan.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita