Uutta tietoa karjatilan viljanviljelyyn

12.01.2017 // Marjo Serenius

A-Rehu Oy ja K-maatalous sopivat yhteistyön aloittamisesta viljakaupassa ja kasvinviljelyn koetoiminnassa alkuvuodesta 2016. Viime kesänä kokeiltiin uusia lajikkeita käytännön viljelyssä pilottitiloilla. Ensimmäinen vuosi poiki uusia ideoita ja tutkimustarpeita, joten jatkoa on luvassa.

A-Rehun ja K-maatalouden yhteistyön tavoitteena on tuoda kotimaisen kasvinviljelyn osaamista kotieläintiloille ja varmistaa näin lihantuotannon jatkuvuutta ja kehittymistä. Yhteistyöllä varmistetaan, että viljaa tarvitseva ­rehuteollisuus ja kotieläintilat löytävät viljan myyjät tehokkaasti.

K-maatalous testaa uutuuslajikkeita ja Viljelyohjel­mia koetilallaan Hauholla ja muilla koeasemilla, mutta harvemmin käyttäen karjanlantaa. Uutuus­lajikkeita valittaessa pyritään löytämään aina satoi­sam­pia ja laadultaan käyttötarpeita vastaavia lajikkeita. ­Uutuuden tulee olla parannus jo olemassa olevaan lajikevalikoimaan.

Koetulokset kertovat hyvin, miten lajikkeet menestyvät koepaikoilla. Käytännön viljely vasta osoittaa mistä lajikkeesta tulee todellinen menestyjä.

Karjanlannan käyttö tuo omia haasteitaan viljanviljelyyn. Lujakortiseksi kokeissa osoittautunut ­lajike ei pärjääkään ilman korrensäädettä ja tautipainekin voi olla yllättävän kova. Kotieläintiloilla täytyy siis ­panostaa yhtälailla viljanviljelyyn kuin kasvinviljelytiloillakin. Panostus kannattaa, koska kotoisen rehun käytössä nimenomaan sadon laadulla on merkitystä kotieläintilan talouteen. Hyvistä rehukomponenteista saa koostettua hyvän rehun.

Tälle lohkolle tehtiin samat käsittelyt kuin tautiselle lohkolle, mutta tautipaine oli huomattavasti pienempi, joten Krabat-kasvusto näyttää hyvältä.

 

Krabat-kevätvehnän viljelyä kokeiltiin broileritilalla, kasvusto on kuvattu 27.7.2016.

 

Lehtilaikkutaudit pääsivät yllättämään tällä Krabat-kevätvehnälohkolla.

 

Uusia lajikkeita testissä maatiloilla

Yhteistyön tuloksena pilottitiloilla oli viljelyssä uutuuslajikkeita kesän 2016 aikana. Kaksitahoisen SW Mitja -ohran soveltuvuutta testattiin sikatilalla sekä Krabat-kevätvehnän viljelyä broileritilalla. Molemmilla tiloilla lannoitus perustui luonnollisesti lantaan.

SW Mitja on Lantmännenin Pohjois-Ruotsin Lännäsin koeasemalla jalostettu aikainen kaksitahoinen ohra. Se on siis luonnostaan sopeutunut pohjoisiin oloihin ja siten hyvin sopiva myös A-rehun tuotantoalueelle.

Krabat on puolestaan norjalaisen Graminorin ­jaloste. Se on päätyypin kevätvehnä ja omaa luonnostaan korkean valkuaispitoisuuden. Viljelyarvokokeissa se on osoittautunut terveeksi lajikkeeksi.

 

Kokemuksia käytännön tiloilta

Tilavierailujen yhteydessä heinäkuun lopussa todettiin kasvuston kunto ja sato-odotukset. Krabat-kevät­vehnä oli pystyssä. Pellolla huomattiin, että lajike olisi tarvin­nut tautitorjunnan, koska toisella lohkolla rusko­laikku oli kiivennyt jo tähkään asti. Krabatia kasvoi kahdella lohkolla, joista toinen oli silminnähden parempi.

Lohkon tautisuus oli pettymys isännälle. Kokeilu osoitti, että peltolohkoilla on syytä kiertää ennen juhannusta ja viimeistään lippulehden aikoihin, jolloin tautitorjunta on vielä mahdollista tehdä. Heinäkuun lopussa tilanne voidaan todeta ja päivittää sato-odotuksia, mutta kasvinsuojelutoimia ei voi enää tehdä.

SW Mitja oli myös pystyssä heinäkuun lopun tarkastuskierroksella. Sitäkin kasvoi useammalla lohkolla ja lohkojen tautitilanne näytti vaihtelevan.

SW Mitjalle oli tehty kasvinsuojelutoimenpiteet ­tilan normaalin käytännön mukaisesti. Heinäkuun ­lopussa sato-odotus oli hyvä. Kasvustossa oli jonkin verran verkkolaikkua ja pihatähtimöä, joka oli kasvanut pitkäksi lyhyen ohran seassa. Tässä vaiheessa ohra oli alkanut jo vaalentua, mikä lupasi aikaista sadonkorjuuta.

SW Mitja -ohran kasvustoa pilottitilan pellolla 27.7.2016.

Kaksitahoinen SW Mitja -ohra on jalostettu Pohjois-Ruotsissa.

Yara mukaan tutkimustoimintaan

Tilavierailut olivat opettavaisia ja käydyt keskustelut antoivat hyviä ideoita toiminnan parantamiseen. Kasvu­kaudelle 2017 yhteistyö laajeneekin käsittämään Yaran kolmantena tutkimuskumppanina.

Karjanlannan täydennyslannoitukseen ­tarvitaan suosituksia ja yhteistyöhön haetaan kotieläintiloja, jotka ovat halukkaita kehittämään omaa toimintaansa.

Avoin yhteistyö eri tahojen välillä mahdollistaa ­uuden tiedon syntymisen, mitä voidaan käyttää jatkossa suositusten tarkentamiseen. Yhteistyön toivotaan tuovan – ei vain tietoa uusien lajikkeiden viljelystä tai karjanlannan täydennyslannoituksesta – vaan lisäksi uusia ideoita kotieläintilan tuotannon tehostamiseen yhteistyössä A-Rehu Oy:n, K-maatalouden ja Yaran kanssa.

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita