Teräslanka pitää herefordit aitauksessa

02.04.2017 // Vesa Vainio

Anttilan tilalla Orimattilassa on luotettu helppohoitoiseen ja pitkäkestoiseen aitaustekniikkaan jo yli 10 vuotta. Juntalla pystytettävät vankat puutolpat, pukit ja 2,5 millimetrin esijännitetty lanka ovat toimivan 60 hehtaarin aitausalan peruselementit.

Juha ja Hannele Moisander suhtautuvat työhönsä suurella intohimolla, joka heillä kohdistuu herefordrotuisen lihakarjan jalostamiseen. Anttilan tilalla Orimattilassa onkin pitkät perinteet, sillä Juhan vaari oli huippuluokan ayrshirejalostaja jo 1950-luvulla.

Moisanderit käyvät säännöllisesti Pohjois-Amerikassa hakemassa oppia ja uusia alkioita jalostukseen. Näillä matkoilla he ovat nähneet myös High tensile -aitauksia, joita he alkoivat pystyttää tilalleen 2000-luvun alkuvuosina. Siitä lähtien kestävää aitaa on rakennettu vuosittain ja nyt se kattaa noin 60 hehtaarin laidunalan.

Juha Moisander on vakuuttunut taannoin tehdyn kauaskantoisen valinnan toimivuudesta.

– High tensile on meidän ratkaisumme, emmekä luovu siitä. Huoltovapaus ja kestävyys ovat tärkeimmät ominaisuudet ja toki se, että karja pysyy aitauksessa.

Kesän 2016 ainoa poikkeus oli, kun kolme sonnia pääsi aitauksesta ulos. Isäntä oli näet unohtanut veräjän auki. Moisander muistuttaa laiduntamisen suhteen ikivanhasta totuudesta.

– Paras aitaus on hyvä laidun. Meillä isot lehmät menevät ainoastaan lähelle aitaa, vasikat puolestaan kokeilevat aidan tehoa ja toteavat sen riittäväksi.

Juha Moisander toteaa, että aidan rakenteet ovat kestäneet hyvin myös talven tuomat rasitukset.

Aitauksen suunnittelun lähtökohtana on aitauksen pysyvyys ja kestävyys. Huolella pystytetty kulmatolppa ja tarpeeksi tiukka alku ovat tärkeässä roolissa aitaan kohdistuvan vedon hoitamisessa.

Tiukka alku ja pitävät mutkat

Kun Moisanderit alkavat suunnitella uutta aitaa, lähtökohtana on aidan pysyvyys ja kestävyys. Porttien sijoittelu mietitään järkevään paikkaan, jotta niistä pääsee kulkemaan tarvittavilla koneilla. Ojien kaivamiset on tehty alta pois jo ennen lohkon aitaamista.

Juha Moisanderin mukaan aitalinjat pyritään pitämään mahdollisimman suorina. Mutkissa aitaan kohdistuu vetoa, joka aiheuttaa ikävän näköisiä kallistumia. Etenkin, jos aita on tehty huonosti. Moisander tähdentääkin kulmatolppien ja aitauksen alun merkitystä.

– Pehmeässä maassa pitää olla pukilla tehty ja tarpeeksi tiukka alku. Kulmatolpissa periaatteeni on, että puolet tolpasta pitää olla maan sisällä.

Pukeissa ja kulmatolpissa materiaalina on energia- ja televerkkoyhtiöiden ylijäämäpylväsaines. Väli­tolppina käytetään kyllästettyä pyöreäprofiilista puutolppaa.

– 75 millimetrin halkaisija riittää välitolpaksi, ja sen voi pystyttää juntalla. Jos käytämme ohuempia, pystytämme ne käsin. Pituutta tulee olla yli kaksi metriä, sillä käytämme neljää lankaa. Tolppaväli on tasaisessa maastossa 12–15 metriä, epätasaisessa lyhempi, kuten myös tienvierissä.

Tilan maalaji on kova savi tai ”kivisärkkä” eli hiekkainen maa, jossa on joukossa kiviä. Kauempana tilakeskuksesta on kevyempiä maalajeja.

Tolppien pystytys ja pukit tehdään maalajin edellyttämällä tavalla. Pukkien tarpeen määrittelee tolppaan kohdistuva veto. Hiekkakivikossa tolpan voi saada upotettua niin, että se pysyy sellaisenaan. Apupukkia tarvitaan, ellei upotus syvälle onnistu. Pienemmät tolpat voi pystyttää käsin perinteisellä rautakanki-leka-menetelmällä tai käsikäyttöisellä pylväsjuntalla.

Pitkään kestävään aitaukseen sopivat Octowood-tolpat valmistetaan Pohjois-Ruotsin tiukkasyisestä männystä. Kahdeksankulmainen muoto helpottaa eristimien ja lankkujen kiinnittämistä. Tolpissa on teroitettu kärki ja viistetty yläpää, joka estää tehokkaasti tolpan lohkeamista iskettäessä. High tensilen kulmatolpiksi soveltuvat koot 120 x 2100/2500 mm, saatavilla on myös useita muita kokoja. Kuva valmistajalta.

Lyönti upottaa ja liina kiristää

Ensimmäiset High tensile -aitausten pylväät pystytettiin kaivinkoneen avustuksella. Vuonna 2005 Anttilan tilalle hankittiin juntta, jollaisen Juha Moisander oli nähnyt kaverillaan Irlannissa.

– Lyönti on se mikä pylvään upottaa, ja juntta toimii varmasti keväästä syksyyn. Juntta on aivan ehdoton työväline aitaushommissa.

Sopiva mitta alalangan korkeudelle on Moisanderin kokemuksen mukaan saappaan yläreuna. Ohjaava tekijä korkeudelle on heinän niitto aidan alta, mikä on iso työ ja tärkeä toimenpide sähköaidan toimivuuden kannalta.

– Meidän korkeusmitalla piennarmurskain mahtuu menemään aidan alta. On tärkeää, että alalangasta saa erikseen sähkön pois. Lehmät eivät sitä huomaa, vasikat kylläkin.

Moisander muistuttaa, että vankka High tensile -aitaus on jo itsessään fyysinen este ja kestää eläinten lähentelyt pitkälle ilman sähkön tukivaikutustakin.

Lankojen välimittana toimii hyvin akkuporakone. Kiristyksessä hyväksi havaittu apuväline on kuormaliina; traktori, mönkijä ja auto toimivat nekin tarvittaessa. Gripple-jatko- ja kiristysliitin sekä asennuspihdit momenttiasetuksella ovat herättäneet isännän kiinnostuksen, koska niillä saa saman kireyden kaikkiin lankoihin. Lämpötilavaihteluja tasaavia jousia on käytössä vielä vähän.

Lankana Moisandereilla on pääsääntöisesti käytössä yleisin 2,5 millimetrin malli, joka antaa 600 kilon murtolujuuden. Neljän verkkovirralla toimivan paimenen kapasiteetti riittää varmasti, edellyttäen ettei alakasvustoa ole. Liian pitkänä se syö tehokkaasti paimenen tehon.

Moisanderit käyttävät pääsääntöisesti 2,5 millimetrin teräslankaa. 

Vankka aitaus on jo itsessään fyysinen este, joka kestää ilman sähköäkin eläinten lähentelyt.

Tasaisen työllistävä vaikutus

Jokavuotinen aitausten rakentaminen on operaatio, joka syö niin taloudellisia kuin henkilöstöresursseja. Paras keino valmistautua onnistuneeseen rakennusprojektiin on varata kaikkia tarvittavia komponentteja riittävästi heti mukaan.

Juntta on itseoikeutetusti vain isännän hallinnassa, mutta muihin työvaiheisiin saavat osallistua muutkin. Hannele Moisander kertoo, että myös ulkopuolista työvoimaa on käytetty.

– Asikkalan ja Mäntsälän maatalousoppilaitokset ovat lähellä ja saamme niistä harjoittelijoita. Heitä pitää toki opastaa ja valvoa työn jälkeä.

High tensile -menetelmän soveltaminen Suomen oloihin on vaatinut Moisandereilta omaehtoista opiskelua ja kehittelyä. Ideoita on saatu sekä Amerikasta että Saksasta, missä Patura-tuotemerkki on alan edellä­kävijöitä Euroopassa.

Juha Moisander toteaa, että koko aitausasia on jouduttu ikään kuin opiskelemaan uudestaan Suomessa.

– Me olimme jonkin aikaa ”ei laiduntava” yhteiskunta. Nyt laiduntaminen on jälleen yleistynyt ja sen myötä tarve aidata.

Anttilan tilalla karja pääsee ulkoilemaan päivälaitumelle tai jaloittelutarhaan ympäri vuoden säiden mukaan. 70 emolehmää, neljä sonnia ja itse kasvatettavat vasikat nauttivat väljistä oloista ja nyt myös luomuruoasta, sillä tila siirtyi luomuun viime vuonna.

Tyylikkäät ja toimivat portit on sijoiteltu järkeviin paikkoihin niin, että niistä pääsee kulkemaan kaikilla tarvittavilla koneilla.

Maadoitus on oleellinen osa aitausta

Farmcomp markkinoi Suomessa Olli-aitaustuotteita. Tuotepäällikkö Johannes Hyrsky kertoo, että High tensile -tuotteet tulivat yrityksen valikoimaan viime vuonna. Lankoja, eristimiä, jousia, kiristimiä ja muita tuotteita on myynnissä yli 20 nimikettä.

Hyrsky myöntää, että High tensile on työvaiheiltaan ja kustannuksiltaan perinteistä aitaustekniikkaa suurempi. Investointi kuitenkin kannattaa ja tulee korkojen kera takaisin aitauksen helppohoitoisuudessa ja pitkäkestoisuudessa.

– High tensile on monelle vieras. Siihen kannattaa tutustua etukäteen ja lähteä aluksi liikkeelle keräten kokemuksia pienillä aloilla.

Riittävä maadoitus on Hyrskyn mukaan asia, joka ei läheskään aina toteudu aitaprojekteissa. Paimen lähettää lankaa pitkin sähköä, ja kun eläin osuu lankaan, sähkö kulkee eläimen jalkojen kautta maahan ja maadoituskangen kautta paimeneen. Näin syntyy virtapiiri ja eläin tuntee kipua.

– Maadoituskankien kunto ja sijoitus unohtuvat usein. Erityisen tärkeitä ne ovat kuivassa maaperässä.

Markkinoilta löytyy monenlaista lankaa High tensile -aitauksiin. Osa langoista on pehmeämpiä tai ohuempia, jolloin niiden käsittely on helpompaa, mutta vetolujuus on yleensä pienempi.

Mikäli ei halua hankkia junttaa, Hyrsky suosittelee esimerkiksi maaporaa, jonka voi liittää pienkuormaajaan.

Paimenille asetetut eurooppalaisen standardin mukaiset iskun tehorajoitukset ovat vaikuttaneet markkinoilla oleviin malleihin. Kaikissa iskuteholtaan yli viiden joulen malleissa täytyy nykyään olla aikaviivetoiminto. Hyrsky nostaa Olli–mallistosta esiin erityisesti aikaviivästetyn Protector 11 -älypaimenen, jonka teho riittää vaativissakin olosuhteissa.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita