Ratsastusmaneesi kulttuurimaisemaan

16.11.2017 // Erkki Holma

4/2017

Satu Kokkonen Siuntiosta rakennutti tontilleen ratsastusmaneesin. Työlle antoi oman haasteensa rakennuksen sijainti vanhan Kuninkaantien varrella, missä rakentamisesta sanoo mielipiteensä myös museovirasto.

Historiallisesti arvokkaalla alueella rakennuksen pitää olla perinteisen näköinen aina kattokaltevuutta ja ulkomaalia myöten. Satu Kokkonen päätyi Vieskan Elementin valmistamaan Pomo-halliin, jonka pystytyksen teki tehtaan oma asennusryhmä. Kokkonen on äärimmäisen tyytyväinen lopputulokseen.

Rakennuspaikan vieressä kulkevasta Kuninkaantiestä on mainintoja jo 1300-luvulta alkaen. Alkujaan sitä kutsuttiin Suureksi Rantatieksi, joka yhdisti Turun ja Viipurin linnat. Kun tälle alueelle ryhtyy rakentamaan, uuden rakennuksen pitää soveltua vanhaan maisemaan. Kaarihalli ei lupaa saa.

Halli toimii ratsastusmaneesina, leveyttä sillä on 22,8 metriä ja pituutta 51,2 metriä. Siuntiossa on pieniä talleja, mutta niillä ei ole omia ratsastushalleja. Isoilla talleilla taas oma käyttö ruuhkauttaa omat maneesit. Ne, joilla on itsellään muutamia hevosia, eivät niihin pääse. Satu Kokkonen vuokraa näille pienille talleille ratsastusaikaa hallistaan.

– Korkeutta hallissa on viisi metriä. Korkeus tulee siitä, että ison kouluhevosen säkäkorkeus voi olla 1,60–1,80 metriä, jolloin ratsastajan pää on jo kolmessa metrissä. Kun hevonen hyppää, ollaan vielä metrin korkeammalla ja turvavälikin pitää vielä jäädä.

Pomo maneesi

Hallissa on leveyttä ja pituutta. Vapaa korkeus sisällä on viisi metriä. Takapäädyssä ja sivuilla on isot peilit. Peileissä on turvakalvo. Jos hevonen potkaisee, lasinsiruja ei putoa. Peilit on kiinnitetty kiskoilla vaneriin ja varmistettu vielä liimalla. 

Tarjouksissa suuria eroja

Tarjouksia Satu Kokkosella oli useista liikkeistä,mutta:

– Onneksi päädyin Vieskan Elementin halliin. Tarjouksissa oli myös merkittäviä hintaeroja, kallein oli hinnaltaan lähes kaksikertainen.

Hallikauppaan sisältyi sen pystyttäminen, jonka toteuttivat hallitoimittajan paikalliset sopimuskumppanit ja sille työlle Kokkonen antaa erityisen kiitoksen.

Isojen hallien rakentamisessa noudatetaan nykyään aikaisempaa kovempia lujuusvaatimuksia, koska halleja on sortunut. 

– Tuuli- ja lumikuormituksen laskee useampi henkilö. Naulausristikoissa on naulojen määrää lisätty. Mikä oli rakennusluvan saaneisiin piirustuksiin kirjattu, se toteutui täsmälleen, sanoo Kokkonen.

Sokkelin muuraaminen betoniharkoista ei kuulunut halliurakkaan, sen teki Kokkosen itse valitsema rakennusporukka. Kun sokkeli oli valmis lokakuun alussa 2016, elementtivalmistajan rekat puikkelehtivat pihatielle tuoden tavarat ja pystytys alkoi. Jouluun mennessä maneesihalli oli viimeistelyä vaille valmis.

Pomo maneesi

Hallitoimittajan urakka alkoi betoniharkoista muuratun sokkelin yläpinnasta. Pystytykseen meni aikaa 2,5 kuukautta. Pystytyksen teki Vieskan Elementin sopimuskumppani.

Valaistus ja pohja tärkeitä

Viimeistelyyn kuuluivat esimerkiksi sähkötyöt ja valaisimien asentaminen. Led-valaisinten sähkönkulutus on pieni. 

– On tärkeää, että hallissa on hyvä ja tasainen valaistus.

Kansainvälinen ratsastusliitto suosittelee, että maneesin valaistusvoimakkuuden tulisi olla 250 luxia kolmen metrin korkeudessa, mikä toteutuu tässä hallissa.

Viimeistelytöihin sisältyi myös hallin pohjamateriaalin levittäminen. Lattiassa on 10–12 senttimetriä paksu hieno hiekkakerros, johon on lisätty paria eri kuitumateriaalia. Sen tehtävänä on pitää hiekka koossa, jottei se lähde rullautumaan hevosen kavioiden alla.

Valaistukseen vaikuttavat myös ikkunat. Perinteinen ikkuna antaa halliin kirkkaalla auringonpaisteella voimakkaat valo- ja varjoerot, joita hevoset voivat säikähtää. Tässä hallissa ikkunat ovat kennomaista opaaliplexiä, joka siivilöi auringonvaloa eikä valaistuseroja synny. Valoa niistä kuitenkin tulee. Ikkunat kuuluivat hallirakentajan toimitukseen. Myöskään hallin pohjamateriaali ei siedä auringon voimakasta paistetta.

– Mihin aurinko porottaa siinä hiekka kuivuu epätasaisesti, eikä pohja pysy tasalaatuisena.
Pohjaa on kesällä kasteltava ja talvella suolattava. Tasauksen Kokkonen tekee mönkijän vetämällä lanalla.

Satu Kokkonen

Uuteen ratsastusmaneesiin ovat hyvin tyytyväisiä niin Satu Kokkonen kuin hänen oma hevosensakin.

Ei vingu, kolise tai pauku

Ulkoseinäelementit olivat jo tehtaalla pohjamaalattu sillä värisävyllä, mikä rakennusluvassa oli määrätty. Seuraavana kesänä seinät maalattiin uudelleen, mutta maalausliikkeen mukaan sitä ei olisi ollut tarpeen tehdä ainakaan 10 vuoteen. 

– Tulipahan varmistettua.

Merkille pantavaa on hallissa myös se, että se ei vingu kovallakaan tuulella.
– Monessa maneesissa nurkissa viuhuu ja ovet kolisevat. Sitä hevoset pelkäävät.

Hallissa on peltikatto, mutta sen alla on aluskate. Kondenssivesi ei pääse tippumaan alas.

Jos Satu Kokkonen joutuisi rakentamaan taas uuden hallin, hän hankkisi sen samalta hallitoimittajalta.

– Yhteistyö sujui kitkattomasti ja mikä oli sovittu, se toteutui.

Ainoa, mitä hän mielellään keskustelisi hallitoimittajan kanssa, on vielä täydellisemmän kokonaispaketin sisällyttäminen kauppaan. Nyt esimerkiksi valaisimet ja reunustojen kierrätysmuovista tehdyt törmäyssuojalankut tulivat eri toimittajalta.

4/2017

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita