Lisää leipää Licamerolla

15.01.2017 // Ari Virtanen

Vehnän viljelyn kannattavuutta arvioitaessa tuntuisi olevan ainakin kaksi koulukuntaa: tuottaako ison sadon vai korkean valkuaispitoisuuden? Jälkimmäinen tuntuu olevan voitolla. Kannattaisiko nyt yrittää tuottaa lisää leipää viljelijän pöytään?

Enemmän kuin joka kuudes Suomen vilja­hehtaari on kevätvehnää. Vuonna 2015 kevätvehnien keskisato oli vain alle 4 000 kiloa hehtaarilta. Suomen viljellyin kevät­vehnä on jo seitsemän vuoden ajan ­ollut Anniina. Zebra on ollut neljän viljellyimmän lajikkeen joukossa jo kymmenen vuotta ja Quarnakin viimeiset kuusi vuotta. Uusimpana lajikkeena neljän kärkeen on noussut Demonstrant vuonna 2013.

Nyt kevätvehnän viljelyyn on saatavilla uusi satoi­sampi vaihtoehto: K-maatalouden myynnissä oleva Licamero-kevätvehnä. Licamero on ollut Suomen viral­lisissa lajikekokeissa vuosina 2014, 2015 ja 2016.

Vuoden 2016 kokeiden tuloksia ei tätä kirjoitet­taessa ole vielä julkaistu. Kasvuajaltaan Licamero on Zebraa vain puolisen päivää myöhäisempi ja Amarettoa päivän verran aikaisempi, eli se soveltuu hyvin
1- ja 2-vyöhykkeelle myllyvehnätuotantoon.

Licamero-kasvusto syyskuun puolivälissä 2016.

 

Iso jyvä tuo suuren sadon

Licameron vahvuuksia on hyvä satotaso, joka oli viral­lisissa kokeissa kahdeksan prosenttia Zebraa parempi. Samanaikaisesti sen valkuaispitoisuus on virallistenkin kokeiden maltillisilla typpilannoitusmäärillä ollut 12,8 %, joka on 0,2 prosenttiyksikköä Zebraa ja 0,9 prosenttiyksikköä Amarettoa korkeampi.

Merkittävin tekijä Licameron suuren sadon takana on erittäin iso jyväkoko. Kun jyvät ovat parikymmentä prosenttia toista lajiketta suurempia, niin vähäisemmälläkin jyvämäärällä sato on jo merkittävästi isompi. Suuri jyväkoko on myllyjen mieleen ja myös rehuvehnän käyttäjät arvostavat suurta jyvää.

Licamero on niin sanottu päätyypin kevätvehnä, jolla tavoitellaan isoa myllykelpoista satoa. Sen suuri valkuaissato ja jyväkoko tekevät siitä varteenotettavan lajikkeen myös rehukäyttöön joko jyvinä tai kokoviljana.

Viljelyohjelmakokeessa ja siemenviljelyssä

Uusien satoisien lajikkeiden koko potentiaali ei välttämättä tule esille virallisissa kokeissa. K-maatalouden koetilan viljelyohjelmakoe viime kesältä osoittaa, että riittävillä panoksilla Licamero tuotti erittäin ison sadon, yli 9 000 kiloa, ja samalla valkuaispitoisuus oli korkea eli 13,1 prosenttia.

Licamero on ranskalaisen jalostustalon Secobran ­lajike, mutta sen sukujuuret ovat Saksassa. Edustaja Suomessa on Plantanova Oy. Licameron siementuotanto aloitettiin Suomessa vuonna 2016 ja se on myynnissä vain K-maataloudessa.

Myös viime kesän käytännön siemenviljelykset ­antoivat lajikkeesta hyvän kuvan. Esinäytteiden hehtolitrapainot ovat olleet välillä 80,5–84,7 grammaa, sako­luvut välillä 230–280. Lokakuun loppupuolella vastaanotetuista sopimuseristä paras keskisato on ollut ­
6 720 kiloa.

Loimaan K-maatalouden kauppiaalla Kari Mylenillä oli Licameroa omalla pellollaan viime kesänä ja hänen kokemukset lajikkeesta olivat kaikin puolin positiiviset. Satoa Kari sanoi saaneensa hieman yli 7 000 kiloa hehtaarilta.

Licamero tuo vihreää valoa kevätvehnän tuotantoon ihan konkreettisestikin. Sen kasvusto on väriltään poikkeuksellisen kirkkaan vihreä muihin vehniin verrattuna. Lajikkeella on myös hyvä taudinkestävyys, ­joten satoa tuottava vihreä väri näkyy pellolla pitkään.

Minimipanostus ja Viljelyohjelma

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita