Kympin rehuun ei ole oikotietä

29.10.2017 // Leena Pakarinen

Nilsiäläinen Antti Väänänen teki viime vuonna Josilacilla täyden kympin säilörehua. Hyvä laatu on tasaisen tekemisen summa nurmien hoidosta siilon peittämiseen asti. Josilac on tunnettu ja kauan markkinoilla ollut tuote, jonka vuosien varrella saamat riippumattomat tulokset puhuvat puolestaan.

Antti Väänänen on tehnyt säilörehun kolmen maitotilan kanssa kimpassa kolme–neljä kesää. Kukin omistaa koneensa. Yksi niittää, yksi karhottaa ja Antti Väänänen ajaa noukinvaunua.

Alun perin kaksi muuta tilaa tekivät rehunsa yhteistyössä. Tähän kuvioon lähdettiin, kun heille tuli korjuukaluston vaihto ajankohtaiseksi, kertoo Väänänen.

Periaatepäätös kokonaan biologisen säilöntä­aineen linjasta syntyi hänen hankkiessaan nykyistä noukinvaunuaan vuonna 2012. Josilacia hän oli kokeillut jo aiemmin.

– Tämä vaunu ei ole happoa nähnyt, Väänänen toteaa.

Halunan ja Pajulahden seutu on aktiivista maa­taloutta, joten yhteistyötilatkin sijaitsevat puolentoista kilometrin säteellä toisistaan. Antti Väänäsen Mattilassa sekä toisella yhteistyötilalla on yhden robotin karjat, kolmannella vähän pienempi parsinavetta.

Muutaman yhteistyökesän jälkeen tilat ovat oppineet toistensa pellot niin, että rehunteon aloittamiseen riittää puhelinkonsultaatio siitä, mistä nurkasta niitto aloitetaan.

Osataan jo kysäistä, että tehdäänkö tuokin lohko tai se pelto siitä suunnasta.

Muut tilat säilöivät aiemmin rehunsa hapolla, mutta vaununäkökulma ja Antin näyttö säilöntälaadusta ratkaisi porukkaostojen kohdistumisen biologiseen säilöntäaineeseen. Rehun sulavuuden suhteen kaikilla on suunnilleen samat tavoitteet.

– Siitä ei ole ollut milloinkaan tappelua. Katsotaan kasvustot ja joku sanoo hep. Aloitus siitä ja koko paletti loppuun, kertoo Antti Väänänen.

Antti Väänänen

Säilöntäaineen tankkauksen aikana Antti Väänänen yleensä käy vilkaisemassa navetan kuulumisia.

Tehokkaasti tiiviit siilot

Kun rehua tehdään, sitä myös tehdään. Lyhyiden välimatkojen ansiosta yhteistyötilat voivat rytmittää korjuun siilonsa vetävyyden tahtiin. Siilomiehitys tiloilla on yleensä omasta takaa.

Antti Väänäsen kokemuksen mukaan paras säilöntätulos tulee siilojen vähittäisellä täytöllä.

– Rehu painuu aina jonkun verran.

Varsinkin parsinavetan pienempään siiloon uppoaa enemmän, kun sinne vie kuorman silloin tällöin. Yhteen menoon sen ajaisi tukkoon muutamassa tunnissa.

– Vien välillä yhteen siiloon, välillä toiseen. Kun pikkusiilolta soitetaan lisää rehua, ajan sen pellon välityönä.

Kolmen tilan rehunkorjuu hoituu tehoketjulta neljään viiteen päivään. 20–25 hehtaaria on tyypillinen yhden päivän työsaavutus.

Mattilan tilalla on pihapeltoa vähän alle 40 hehtaaria puolen kilometrin säteellä. Loput peltoalasta on viiden–seitsemän kilometrin päässä.

Tänä kesänä nurmi lähti hitaasti kasvuun kuivan ja kylmän kevään jäljiltä, mutta määrää ensimmäiselle sadolle kertyi loppujen lopuksi niin, että sille varattu 675 kuution siilo täyttyi.

– Oli tarkoitus tehdä lisäksi pieni auma, mutta siitä tulikin aika iso, Väänänen nauraa.

Josilac-säiliö

Josilac-säiliö siirtyy pienkuormaimella noukinvaunun viereen

Puhdas nurmi tekee tulosta

Antti Väänäsen mukaan hyvään säilörehuun ei tarvitse tehdä erityisiä jippoja, mutta toisaalta mitään ei saa jättää tekemättä.

Suhteellisen puhdas nurmi ja järkevä kasvu niin, että pellossa kasvaa heinää, ei muuta. Hyvät korjuuolot, tehokas tiivistys ja muovi ilmatiiviisti päälle, silloin ollaan jo pitkällä.

Säilörehun tekeminen on Antti Väänäsen mukaan aina opettelemista. Biologinen säilöntäaine on antanut siihen oman lisänsä. Happoon verrattuna biologisella on tarkempaa pitää silmällä, että ainetta menee rehuun koko ajan tasaisesti.

Toinen huomio on siilon avaamisessa. Biologisella säilötyn rehun täytyy ehtiä kunnolla tekeytyä, ettei se ala lämmetä.

– Mieluiten ylivuotista rehua kesällä, sanoo Antti Väänänen.

Kesän 2015 korjuuajankohdan runsaat sateet aiheuttivat rehuun ongelmia, jotka näkyivät heikentyneenä maittavuutena. Sadan millin kaatosade osui korjuukimpan pelloista juuri Mattilan tilan lohkoille.

– Kuiva-aineprosentti oli alle 25. Analyysien valossa rehussa ei ollut suuria puutteita, mutta ei se hyvääkään ollut. Lehmillä oli mystisiä sairastumisia koko talven.

Yksinkertaisuus on voimaa tilan säilörehu­nurmissa. Timotei-nataseos, jossa on mukana vähän ruokonataa, toimii hyvin. Apilaa ei ole käytetty pariin vuoteen.

– Timotei-nurminadasta saa hyvät rehuarvot ja kahden-kolmen niiton mahdollisuuden. Se on myös kasvinsuojelullisesti helppo.

Josilac

Yhteistyötilat ostavat säilöntäaineen yhteishankintana pitäytyen päämerkeissä.

Laaturehusta laatuapetta

Antti Väänänen on ruokkinut karjansa nyt pari vuotta appeella. Sitä ennen lehmillä oli erillisruokinta kioskeilta.

– Aperuokinta on kiinnostavaa ja tarkempaa kuin aikaisempi systeemi. Seosten toimivuutta joutuu seuraamaan eri tavalla. Lehmät syövät appeen niin tarkasti, että rehunhukka on olematon.

Perusreseptissä on säilörehua ja viljaa, talvella murskeviljana, kesällä kuivana, sekä lisäksi rypsimikseriä. Robotilta lehmät saavat täysrehua.

Rehufirman ja ProAgrian palveluista Väänänen saa karkean rungon aperesepteille. Loppuviilauksen rypsillä, viljalla ja eri rehuerillä hän tekee itse tilanteen mukaan.

Kolmas nurmisato on Nilsiän korkeuksilla ruutia. Sitä on hyvä upottaa appeeseen.

Appeen toimivuutta Antti Väänänen seuraa robottikierron ja maidon pitoisuuksien mukaan ja tekee tarvittavat korjausliikkeet.

– Kierto pysähtyy nopeasti, jos ape ei ole toimivaa. Säilörehuerän vaihtuessa asetuksia joutuu hakemaan.

13 vuoden isännyysaikanaan Antti Väänänen on ensin laajentanut 20 lehmän parsinavetan lypsyasemalliseksi pihatoksi ja jatkanut siitä neljä vuotta sitten robottiin. Keskituotos on hiukan elänyt 9 000 maitokilon pinnassa, mutta suunta on nyt ylöspäin.

Velityövoima käytössä

Antti Väänänen hoitaa maitotilaansa yksin. Hänen puolisonsa käy töissä tilan ulkopuolella. Nilsiässä asuvasta veljestä on iso apu monissa tilan töissä ja vanhaisäntä asuu naapuritalossa.

Kevättöistä Antti on ulkoistanut kylvön ja kiven­keruun, mutta pellonmuokkauksen hän tekee itse. Nuorkarjan ja umpilehmien rehun paalaa urakoitsija.

– Se vapauttaa kalustoa ja aikaa, sanoo nuori viljelijä.

Vilinää tilalle tulee kolmesta lapsesta, joista kaksi nuorinta, kolmivuotias ja puolitoistavuotias ovat yhteisiä. Yhdeksänvuotias käy koulua ja nuoremmat ovat kunnallisessa perhepäivähoidossa kotona tai naapurissa.

Kuljetusmatkoja säästävä päivähoito pyörii toisen talon kanssa niin, että perhepäivähoitaja tulee vuorotellen jompaankumpaan kotiin hoitamaan koko lapsikatrasta. Varahoitopaikkana on Pajulahden päiväkoti viiden kilometrin päässä.

Maatila Nilsiässä

  • Isäntä Antti Väänänen.
  • Peltoalaa 84 hehtaaria, josta omaa 44 hehtaaria.
  • Viljaa 34 hehtaarilla, säilörehunurmea 50 hehtaarilla.
  • Lehmiä vähän alle 50, yksi robotti.
  • Keskituotos noin 9 000, valkuaista 3,58 %, rasvaa 4,24 %.

Tärkeimmät Josilac-tuotteet

Josilac classic

  • 25 tonnille rehua 150 g.
  • Eniten bakteereja per rehugramma sisältävä säilöntäaine.
  • pH:n tehokas alentaminen, mikä turvaa valkuaisen ja energian säilyvyyden rehussa.
  • Käy myös luomutuotantoon ilman väriainepussia.

Josilac grass

  • 50 tonnille rehua 150 g.
  • Taloudellinen riittoisa tuote.
  • pH:n tehokas alentaminen.

Josilac combi

  • 50 tonnille rehua 150 g.
  • pH:n tehokas alentaminen ja jälkilämpenemisen ehkäisy.
  • Sopii murskeviljalle, säilörehulle ja säilöheinälle, siilon päällimmäiselle kerrokselle sekä kokoviljasäilörehulle.

Josilac ferm

  • 50 tonnille rehua 150 g.
  • Jälkilämpenemisen ehkäisyä kustannustehokkaasti.
  • Sopii murskeviljalle, säilöheinälle sekä siilon päällimmäiselle kerrokselle, joka on herkempi lämpenemiselle.

Tulossa uutuus Josilac extra

  • Jälkilämpenemistä ehkäisevä tuote, joka sopii myös luomutiloille.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita