Konehalli nousi navetan raunioille

03.04.2017 // Raila Aaltonen

Akaalainen Kimmo Jaakola rakentaa tilalleen uutta konehallia talvityönä. Puuelementtirakenteinen Pomo-halli on lämpöeristetty ja siihen tulee erillinen lämmin korjaamotila tuomaan mukavuutta huoltotöihin.

Vielä vuosi sitten Kimmo Jaakola kasvatti sonneja ja tuotti niille rehua noin sadan hehtaarin peltoalalla Viialassa sijaitsevalla tilallaan. Jyrsijöiden tuhoamista sähköjohdoista alkunsa saanut palo tuhosi navetan ja muita talousrakennuksia juuri kesän kynnyksellä ja käänsi tilan historiassa uuden lehden. Jaakola päätti keskittyä viljantuotantoon.

– Harkitsin vakavasti uutta navettaa. Investointi olisi sitouttanut 20 vuodeksi, ja kun nuoria ei kiinnostanut, oli karjan pidosta luovuttava, kertoo Jaakola, jonka tytär on opettaja ja poika opiskelee atk-insinööriksi.

Neuvotteluiden jälkeen vakuutusyhtiö suostui siihen, että palaneen navetan tilalle rakennetaan konesuoja eikä entiseen tuotantoon palata. Korvaus jäi kuitenkin pienemmäksi kuin uuden navetan rakentamiseen olisi saatu.

– Koneet vain suurenevat ja ne sisältävät yhä herkempää sähköhydrauliikkaa ja muita laitteita. Kaikki toimii paremmin, jos koneet säilytetään lämpimässä, Jaakola perustelee.

Viljan viljely vaatii hänen mielestään rinnalleen muutakin toimeentuloa varsinkin talvikausina.

– Pohdittavaa on vielä paljon. Ainakin metsätöille on nyt enemmän aikaa, ja omien koneiden huollot voi tehdä lämpimässä hallissa ennen kasvukauden alkua.

Seinissä on kipsilevyn takana kosteussulkumuovi. Puurunko on eristetty 175 millillä mineraalivillaa, sen ulkopuolella on tuulensuojagyproc ja pystykoolaus. Uloimmaksi tulee vaakakoolauksiin kiinnitettävä peltiprofiililevy.

Halli vanhan navetan paikalle

Kimmo Jaakola päätyi hankkimaan kotimaisen, puuelementtirakenteisen Pomo-hallin Tampereen K-maataloudesta tutulta myyjältä, Timo Vuoriselta. Tarjoukset hän pyysi kaikkiaan neljältä toimittajalta. Vieskan Elementin Pomo ei ollut huokein, mutta ei kalleinkaan.

– Valintaa helpotti se, että näitä on pystytetty viime vuosina paljon tässä Pirkanmaalla. Tässä oli myös sopivalta tuntuva 175 mm:n eristevahvuus.

Jaakola ei edes ajatellut rakentaa hallia pellolle. Navetta oli suojannut mäellä sijaitsevaa päärakennusta pohjoistuulilta, ja pihapiiri tuntui autiolta ilman hallitsevaa talousrakennusta talon tuntumassa.

Rakentamisessa päätettiin käyttää hyväksi vanhan navetan sokkelit, vaikka niitä jouduttiin osittain uusimaan nykyaikaiseen rakentamiseen sopiviksi.

– Elementtien alle tarvitaan täysin mitoillaan olevat sokkelit. En tiedä, oliko niistä vanhoista sokkeleista haittaa vai hyötyä, korjaaminen oli melko haasteellista.

Seinäelementit toimitettiin ilman puuverhoilua, sillä isäntä halusi pinnan pellistä. Punamultaa ja puun kuvioita jäljittelevä peltiprofiili sopisi pihapiirin muihin rakennuksiin ja olisi puupintaa helppohoitoisempi. Takuu lupaa peltipinnalle 20 huoltovapaata vuotta.

– Tehtaan edustaja perehtyi hyvin asiaan ja erityistoiveisiini. Suunnittelu meni mukavasti ja kuvat rakennuslupaa varten sain ripeästi suunnittelutoimistosta Oulusta. Tieto kulkee nykyään sähköisesti, täällä Akaalla luvanhakuprosessi on jo täysin sähköinen, Jaakola kertoo.

Kimmo Jaakola tutustui Airmax-infrapunalämmittimeen viime syksynä Kone-Agriassa. 

Talvirakentajalle hintaetu

Erityistä Jaakolan hankkeessa on rakentamisen ajoitus keskelle talvea. Päätöstä puolsi se, että toisin kuin navettahankkeissa, konehallin valmistumiselle ei ollut tiukkaa takarajaa.

– Kauppahinnassa sai talviedun ja myös konevuokraamosta sai maantiivistäjän, betonityökalut ja henkilönostimen mukavasti, kun kysyntä on nyt hiljaista.

Ja kun eläimiä ei enää ollut hoidettavana, isännällä oli aikaa rakentaa. Hänen kanssaan työskentelee yksi palkattu kirvesmies, Pasi Mönkö.

– Pystytyspalvelua kyllä tarjottiin, mutta halusin tehdä sen omana työnä. Kun on pätevä rakennusmies apuna, homma on edennyt nopeasti.

Sokkelit laudoitettiin marraskuun alussa ja valamaan päästiin kuun lopulla, kun luonto soi vielä lauhan viikon pienen pakkasjakson jälkeen. Joulukuussa töissä pidettiin paussi. Vuoden alusta lähtien halli on noussut päivä päivältä, lyhyitä taukoja on pidetty vain kovien tuulten ja parin pakkaspäivän vuoksi. Vesikatto asennettiin helmikuussa ja sen jälkeen alettiin levyttää sisäkattoa.

– Ei sitä vielä tänä talvena lämmitetä. Lattian eristys, tasoitus, raudoitukset ja valu jäävät kevääseen, kun lumi ja routa ovat sulaneet. Kylmä osa hallista kootaan kevättalvella.

Tehokas dieselkäyttöinen 22 kilowatin lämmitin ei tupruta pakokaasua sisäilmaan ja näyttää siistiltä.

Sähkölämpöä ja infrapunaa

Hallin rakennusala on noin 550 neliömetriä ja sisäkorkeus viisi metriä. Tila jakaantuu noin 290-neliöiseen lämpimään konesuojaan, korjaamotilaan, jossa on tilaa noin 100 neliötä sekä noin 160-neliöiseen kylmään varastoon rakennuksen päädyssä.

Korjaamoon asennetaan lattialämmitys, joka toimii yösähköllä. Konesuojan lämpötila pidetään plussan puolella poltto­ainetoimisella infrapunalämmittimellä. Lämmitysratkaisun Jaakola testasi jo pienemmässä rakennuksessa, joka nousi palaneen huoltorakennuksen tilalle viime vuonna.

Päädyssä on kaksi reilua oviaukkoa sekä pieni käyntiovi. Korjaamon oven korkeus on 4,25 ja konesuojan 4,5 metriä. Sivuseinällä on vielä kolmas, muita leveämpi oviaukko. Ehjää sivuseinää rytmittää kolme kolmen ikkunaruudun sarjaa, ovellisella seinällä niitä on kaksi. Kylmälle puolelle toiseen päätyyn tulee myös kaksi nosto-ovea.

Jaakola on pääosin tyytyväinen toimitusaikataulujen pitävyyteen ja elementtitoimitusten sisältöön.

– Jotain pientä joutuu aina ostamaan. Myyjä korvaa puutteellisesta sisällöstä johtuvat hankinnat, sillä kauppahinta sisältää sokkelista ylöspäin kaiken tarvittavan.

Siten hallin hintakin on tarkasti tiedossa ja kustannusarvion mukainen. Koko hankkeessa itse hallitoimituksen osuus on noin puolet, Jaakola arvioi.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita