Kaveriopetuksella tutille

12.01.2017 // Leena Pakarinen

Sonnivasikka tarvitsee hyvät olot ja kunnon ruokinnan kasvaakseen hyvin luokittuvaksi lihanaudaksi. Maittava juomarehu on tärkeä osa vasikan kehitystä. Ruuskalanmäen ternivasikkakasvattamossa on saatu hyvät kokemukset Easymil-juomarehusta.

Ruuskalanmäen ternistä teuraaksi ­-tilalle Nilsiään tulee uusi vasikkaerä Atrian välityksestä suunnilleen joka toinen kuukausi. Eero Korhosen kasvattamoon mahtuu reilut 200 liha­nautaa. Kahdessa vasikkajuottamossa on tilaa noin 40 vasikalle.

– Tulopäivänä opetan vasikoille, mistä löytyvät tutit ja raikas vesi ja mistä rehunappuloita. Jokaisen on käytävä tutilla iltaan mennessä. ­Kaverit ovat hyviä opettajia. Kun yksi on löytänyt ­tutin, muut nuuskivat sen suupieliä, että mistä tuota saa. Juomajauheen vaniljantuoksu houkuttelee vasikat syömään, kertoo Korhonen.

Ruuskalanmäen vasikoilla on vapaa hapanjuotto. Korhonen tekee tuttibaariin uuden juoman joka aamu ja ilta. Niin vasikoilla on aina tarjolla tuoretta juomaa.
Hänen mukaansa harvempi juomansekoitustahti näkyisi kasvussa nopeasti.

Pitkän lihantuottajauransa aikana Eero Korhonen on testannut useampaa juomajauhetta. Easymil-jauheesta hänellä on kahden–kolmen vuoden kokemus. Jauheen liukoisuus oli positiivinen yllätys.

– Sitä oli tosi helppo sekoittaa. Juomaa tehdessä hämmennän jauheen kylmään veteen porakonevispilällä ja lisään sitten lämmintä vettä. Työvaiheissa säästää aikaa se, että juomajauhe on valmiiksi hapatettu, Korhonen sanoo.

Juottolavaiheessa juomajauhetta kuluu vasikkaa kohti 35–40 kiloa. Joku varttuu vähemmällä juomalla jatkoruokintaan, joku tarvitsee pidemmän juottoajan.

Eero Korhonen käyttää vasikkajuottamoiden kuivikkeena kutterinpurua, koska se on kantavampaa kuin turve. Kutteria lisätään tarpeen mukaan ja parin kuukauden välein osasto tyhjennetään.

 

Hyvät olot ja kunnon ruokinta

Vasikkalassa on seurattava päivittäin tarkalla silmällä, että kaikki käyvät juomassa. Vasikan yleiskunnon ­näkee silmistä, korvista ja koko olemuksesta.

– Kuume on hoidettava välittömästi. Pienen vasikan kunto heilahtaa nopeasti huonoksi, Eero Korhonen painottaa.

Vasikoiden mahat ovat pysyneet hapanjuotolla hyvässä kunnossa. Ripuleita ei tilalla juuri ole ollut.

– Vasikka osaa ottaa juomaa tarpeensa mukaan. Ne käyvät tutilla monta kertaa päivässä. Juomaa saattaa suurimmillaan mennä 10–12 litraa päivässä. Silloin kyllä rehunsyöntikin nopeasti lisääntyy ja juomaa aletaan laimentaa, hän kertoo.

Vasikat saavat alusta asti maistella ykkösrehunappuloita sekä kuivaheinän kanssa makupaloja isojen poikien appeesta. Niin ne aikanaan oppivat sujuvasti aperuokintaan.

– Etenkin alun täytyy vasikalla olla tosi hyvä. Silloin kasvu on nopeinta ja edullisinta. Painon pitää nousta siinä vaiheessa yli kilon päivässä. Siihen kyllä pääsee, kun olot ovat hyvät ja ruokinta kunnossa, hän sanoo.

Ruuskalanmäen tilalla panostetaan vasikoiden alkuhoitoon, koska se on pohja hyvälle kasvulle. Painon täytyy alussa nousta yli kilon päivässä.

 

Laskukoneella paras tuotto

Ruuskalanmäen ensimmäinen asukas tuli mäenrinteeseen, silloisen Täyssinän rajan tienoille, vuonna 1606. Eero Korhonen on kasvattanut lihanautoja parikymmentä vuotta. Talvikauden hän vastaa yksin karjanhoidosta, mutta kesän töissä on isompi porukka. Pelloista noin 60 hehtaaria kasvaa nurmea ja 25 hehtaaria viljaa. Rehu tehdään noukinvaunulla siiloon.

– Teen appeen kerran päivässä ja jaan sen kahdesti. Aperuokinta keventää töitä ja antaa lihanaudoille useam­man sadan gramman lisäkasvun erillisruokintaan verrattuna, hän sanoo.

Tilan nautojen päiväkasvu välityspainosta teuraaksi on 600 grammaa. Sen Korhonen tekee kotoisilla ­rehuilla eli viljalla ja hyvällä säilörehulla.

– Helposti saisi suuremmankin kasvun, mutta se sitten alkaa kostautua jalkaongelmina.

Naudanlihantuotannossa on aallonpohjaa nähty jo turhan kauan. Ruuskalanmäki jatkaa toistaiseksi nykyi­sellä mallilla tarkasti eurot ja sentit laskien.

– Laskukone on maatilan halvin ja parhaan tuoton antava kone, sanoo Eero Korhonen.

Maitorotuvasikoiden joukossa on silloin tällöin
muhkeita risteytysvasikoita. Korhonen kannattaa
suku­puolilajitellun siemenen laajempaa käyttöä maito­tiloilla.

– Maitotila siementäisi y-lajitellulla limousinilla tai blondilla ne lehmät, joista ei haluta uudistuslehmiä. Niistä maitotila saa paremman hinnan, jonka lihatila myös mielellään maksaa.

Kotimaisia käyttäjäkokemuksia Easymil-juomarehuista lypsykarjatiloilta:

  • Easymililla saatiin ennätyskasvu risteytysvasikalla! ­Toimii hyvin automaatissa.
  • Ripulia ei ole esiintynyt. Käytössä automaatti, joka ­sekoittaa jauheen litran kerrallaan. Hienosti pelannut, ei holvaannu automaattiin.
  • Tuote toiminut hyvin. Vasikoille ei ole ilmaantunut ripulia. Sekoittuu tosi hyvin ja eikä sotke automaatin astiaa.
  • Easymil on ollut vasikan hoitajan mukaan "parasta tähän asti". Easymilin muovinen säkki on huoleton, sillä kastuminen ei haittaa.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita