Kaura on suomen valttikortti

12.01.2017 // Ilkka Pekkala

Maailman kasvukauden 2017/18 ensiarviot: viljavarastot ovat ennätystasolla koko maailmassa, EU:n alueella on kylvetty runsaasti syysvehnää. Kysyntää tulee olemaan erityisesti öljykasveilla ja kauralla.

Ensi satokauteen lähdetään suurilla viljavarastoilla. Ensimmäistä kertaa historiassa maailman viljavarastot ovat yli 500 miljoonaa tonnia. Samalla myös tuotanto ja kulutus ovat suurempia kuin koskaan ­aiemmin. EU-alueella syysvehnää on kylvetty reilusti, ja mikäli ensi syksynä korjataan pitkän aikavälin keskiarvosadot, EU:n kokonaisviljantuotanto kasvaa 11 miljoonalla tonnilla yli 306 miljoonaan tonniin.

Tälle kasvukaudelle on ollut tyypillistä, että Mustanmeren alue ja etenkin Venäjä on hallinnut viljamarkkinoita ennätyssuuren satonsa turvin. Näyttää siltä, että koko jäljellä oleva kasvukausi mennään pitkälle samassa tahdissa.

Kevättalvella on oikea aika tutkia viljamarkkinoita ja suunnitella lähestyviä kevätkylvöjä. Silloin muun muassa pohjoisen pallonpuoliskon ja EU:n mahdolliset syyskylvöisten kasvien talvituhot ovat selviämässä ja mitä niiden tilalle kylvetään. Jo tässä vaiheessa voi kuitenkin suositella sekä kauran että öljykasvien kylvämistä, sillä näille molemmille on vakaa kysyntä.

Suomi – kaurantuotannon suurvalta

Suomi on maailman ja myös EU:n viljantuotannossa pieni tekijä, mutta kaurassa olemme selvä poikkeus. Ilman sinivalkoisia silmälasejakin voi sanoa, että Suomi on Euroopan kaurantuotannon tärkein tekijä, sillä täällä tuotetaan valtaosa maanosan elintarvikekaurasta.

Kauraan kohdistuu tällä hetkellä valtava terveysbuumi, ja se näkyy muun muassa kotimaassa teollisuuden panostuksissa uusiin myllylinjoihin sekä kauran rehukäytön kasvuna. Myös suomalaisen elintarvikekauran tärkeimmässä vientimaassa Saksassa kauran käyttö on kasvanut vauhdilla ja tämäkin ­kysyntä täytyy saada katettua.

Suomalaisilla elintarvikekauran viejillä on hyvien ja luotettavien toimijoiden maine, jota pitkäaikaiset asiakkaat arvostavat ja jonka eteen on tehty paljon työtä. Suomen kauranvienti on ollut jo pitkään suuruusluokkaa kolmannes täällä tuotetusta sadosta eli reilu 300 000 tonnia, josta Saksaan on viety elintarvikekäyttöön lähes 200 000 tonnia.

Tärkein kilpailijamaa kauramarkkinoilla on Ruotsi, jossa on Suomen tapaan pitkät perinteet laadukkaan kauran tuotannossa ja jalostuksessa sekä vienneissä Keski-Eurooppaan. Suomalainen kaura – Finnish Oats – tunnetaan kuitenkin kirkkaasta väristään, suuresta jyvästään ja korkeasta hehtolitrapainostaan kaikkialla, missä kauraa käytetään teollisesti. Kaura on ­ainut vilja, jossa Suomella on suhteellinen kilpailuetu verrattuna muihin maihin.

Viljojen hometoksiiniriskiä voi hallita!

Syksyn 2016 viljasadon hometoksiinit puhuttivat paikoin enemmän kuin aiempina satovuosina kaurassa, mutta myös kevätvehnässä. EU:n hometoksiinilainsäädännön (EY 1881/2006) tavoitteena on "kansanterveyden suojelemiseksi pitää elintarvikkeeksi käytettävien viljojen vierasaineiden pitoisuudet toksikologisesti hyväksyttävällä tasolla". Elintarvikeviljoilla raja-arvot on määritetty siten, että ne ovat "tiukat, mutta jotka voidaan saavuttaa hyvillä tuotantotavoilla ja -käytännöillä".

Elintarvikekauralla Don-toksiinin raja-arvo on 1,75 mg/kg ja muilla viljoilla se on 1,25 mg/kg. ­Mikäli elintarvikeraja ylittyy, ei rajan ylittänyttä viljaerää saa säädöksen mukaan sekoittaa, lajitella tai laimentaa puhtaan viljan sekaan, vaan se tulee hylätä elintarvikekäytöstä. Useimmissa tapauksissa tällainen elintarvikekäytöstä hylätty viljaerä voidaan kuitenkin käyttää rehuviljana.

Rehuviljojen suositusraja on reilusti korkeampi kuin elintarvikeviljan, Donin osalta 8,00 mg/kg. Tuotantoeläimissä herkimpiä hometoksiineille ovat broilerit ja kanat, porsaat, siitoseläimet, lypsylehmät ja ­hevoset. Kestävimpiä niitä kohtaan ovat märehtijät eli käytännössä lihasonnit.

Hometoksiineita on lukuisia, mutta Suomen oloissa taloudellisesti merkittävin on deoksinivalenoli eli tutummin Don. Eläintuotannossa hometoksiinit laskevat eläinten kasvua, tiinehtyvyyttä ja rehun maittavuutta ja ne lisäävät etenkin lintujen kuolleisuutta. Siksi myös kotieläintilojen kannattaa tutkituttaa omassa käytössä olevan rehuviljan hometoksiinipitoisuudet.

Hometoksiineita on tutkittu paljon sekä maailmalla että Suomessa. Tutkimusten mukaan hometoksiiniriskiä voi pienentää monilla viljelytoimilla, joista tärkeimpiä ovat kunnollinen viljelykierto, kunnostettu ja peitattu kylvösiemen sekä elinvoimainen kasvusto. Puitaessa pitää viljan joukosta poistaa kaikki ylimääräinen pöly ja pienet siemenet sekä kuivata viljaerä nopeasti alle 14 prosentin varastokosteuteen.

Vähintään yhtä tärkeää on muodostaa edustava ennak­konäyte koko viljaerästä ja toimittaa se laborato­rioon analysoitavaksi. Jugurttipurkilla viljaerän pinnasta kauhaistu jyväkasa ei muuten ole edustava näyte! Vielä ­ennen toimitusta viljaerää voi parantaa muun ­muassa ­lajittelemalla pois pienet jyvät, roskat ja pöly, jolloin myös hometoksiinipitoisuus voi alentua merkittävästi. Hometoksiinit eivät ole annettu tekijä, joille ei voi tehdä mitään!

Kauppa hakee viljalle markkinat

Viljakaupan tehtävänä on tehdä pitkäjänteistä työtä viljan menekin parantamiseksi ja hakea kontaktien kautta markkinoita kulloisenkin viljasadon eri laaduille. Viljoille etsitään parhaita markkinoita sekä ­kotimaasta että vientimarkkinoilta, jotta viljalogistiikka saadaan mahdollisimman toimivaksi.

On lisäksi huomattava, että kotimaan käyttö ja vienti eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa. Toimiva viljamarkkina edellyttää aina riittävää volyymiä myös ulkomaankauppaan, jotta kulloinkin tietyllä ­alueella tuotettu vilja saadaan laadullisesti vastaamaan myös kaikkien käyttäjien tarpeita ja laivattavat eräkoot ­sopivan kokoisiksi myös kaukaisempia markkinoita varten.

Nykyisin kotimarkkina-alueeksi pitää käsittää koko EU:n alue ja puheet ylijäämäviljojen viennistä voidaan jo lopettaa päiväysvanhentuneina 2010-luvun maailmassa.

Öljykasvien näkymät lupaavia

Öljykasveja voi jälleen kylvää ensi keväänä peitatulla siemenellä – poikkeusluvan turvin. Öljykasvien hinta­kehitystä ovat tukeneet koko syksyn ajan matalat ­varastot Euroopassa sekä alhaiseksi jäänyt syys­öljykasvien kylvöala. Nämä tekijät tekevät öljy­kasveista jälleen hyvän vaihtoehdon ensi kevään kylvö­pelloille. Myös siemeniä on saatavissa, joten rapsi ja rypsi on syytä ottaa mukaan jälleen viljelykiertoon, jos ne eivät siellä jo ole.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 51.

Faktat kasvukaudelle 2017

  • Syyskylvöalojen mukaan EU:n viljantuotanto kasvaa 2017.
  • Kiinnitä huomio pellon hintaan osana tuotantokustannuksiasi.
  • Markkinat tukevat öljykasveja – niitä keväällä kylvöön.
  • Suomen suhteellinen etu on kaurantuotannossa.

Satokauden 2016/17 tuotanto, kulutus ja varastot ovat suurempia kuin koskaan aiemmin. Hyviä viljasatoja korjattiin vuonna 2016 käytännössä EU:ta lukuun ottamatta kaikkialla maailmassa. Lähde: IGC GMR nro 472, 24.11.2016.

Suomi tuottaa lähes 13 prosenttia EU 28:n kaurasta, mutta on muissa viljoissa marginaalitekijä. Lisäksi EU:ssa tuotetaan noin 85 miljoonaa tonnia muita viljoja, josta valtaosa on maissia. Yhteensä viljantuotannossa on noin 57 miljoonaa hehtaaria, josta Suomen osuus on reilu miljoona hehtaaria. Lähde: Coceral 2016. 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita