Ecolan valtaa luomupeltoja

26.11.2017 // Anna-Maija Teppo

4/2017

Uskon, että ensi vuoden kesällä olemme Suomen suurin luomulannoitteiden valmistaja, sanoo Ecolan Oy:n kehityspäällikkö Mikko Räisänen. Ecolanin etenemistä tukee uusi tehdas, joka aloitti toimintansa Nokialla tämän vuoden maaliskuussa.

Nokialla on kaksi tuotantolinjaa. Toisella valmistetaan maatalous- ja puutarhakäyttöön Ecolan Agra 8-4-2 -lannoitetta. Toinen on tuhkan­murskaamo, jossa valmistetaan tuhkasta maanparannusainetta.  

Ravinteita eläintuhkaamon lihaluujauhosta

Pelto- ja puutarhaviljelyyn tarkoitettu luomulannoite Ecolan Agra 8-4-2 edustaa todellista luonnon kiertokulkua, aineen häviämättömyyttä. Sen tärkein raaka-aine on liha-luujauho, joka tulee Honkajoki Oy:n eläintuhkaamosta ja päätyy kasvien kautta taas ravintokiertoon. 

Liha-luujauho analysoidaan Honkajoki Oy:n laboratoriossa ennen toimitusta. Raaka-aine ei saa sisältää haitallisia jäämiä eikä taudinaiheuttajia. Ecolanin tehtaalta lähetetään vielä analysoitavaksi näytteet sekä raaka-aine-erästä että valmiista lannoite-erästä.  

Ecolanin tehtaalla liha-luujauhoon lisätään jauhettua kaurankuorta, kaliumsulfaattia, vinassia ja kananlantaa. Vinassi on nestemäisessä muodossa oleva luomuun soveltuva kierrätyslannoite, joka on peräisin sokerijuurikkaasta. Seos puristetaan pelleteiksi, jotka muistuttavat ulkonäöltään rehuraetta.

Lannoite soveltuu niin viljan, öljykasvien ja nurmen kuin perunan ja puutarhakasvienkin lannoitukseen. Se sisältää runsaasti typpeä, fosforia ja kaliumia sekä kalsiumia, magnesiumia ja rikkiä.

Moninkertaistaa tuoton 

Agran suositeltava käyttömäärä peltoviljelyssä on 500–1 000 kiloa hehtaarille. Tällä levitysmäärällä hehtaarille saadaan 40–80 kilogrammaa typpeä ja 20–40 kiloa fosforia, Ecolan Oy:n kehityspäällikkö Mikko Räisänen kertoo. Ecolan lupaa, että yhden euron satsauksella lannoitukseen saadaan kauran viljelyssä kahden, ohran 1,5–3 ja perunan viljelyssä 3–5 euroa edestä lisäsatoa.

– Tutkimuksissa on todettu, että pääraaka-aineena olevan liha-luujauhon typen ja fosforin kasvuvaste on vastaava kuin kemiallisilla lannoitteilla, Räisänen sanoo. Liha-luu­jauhon fosforista lasketaan olevan 60 prosenttia kasveille käyttökelpoisessa muodossa eli ympäristötukien ehdot toteutuvat.

Tuotetta voidaan käyttää myös lisäravinnelähteenä muiden ravinnelähteiden kuten karjanlannan ohella.

Tilaustyönä lähipelloilla

Lannoitteet tehdään tilaustyönä ja toimitetaan lähiympäristön tiloille suursäkeissä. Niitä on käytössä yli sadalla hehtaarilla. 

– Myyntimäärät ovat muutamasta tonnista rehukuormaan, Räisänen sanoo.

Tilaukset ja laskutus hoituvat K-maatalouskaupassa. Nokian tehtaan tuotantokapasiteetti yhteensä molemmilla linjoilla on 30 000 tonnia. Siitä suurin osa on tuhkan jatkojalostusta. Jatkossa Agran osuus saattaa kasvaa.

– Ecolan on hakenut ympäristölupaa 130 000 tonnin tuotantoon, tästä 100 000 on tuhkaa ja tulevaisuudessa 30 000 tonnia Agra-puolen lannoitteita, Nokian tehtaan tuotantopäällikkö Miika Kostilainen kertoo.

Ecolanilla on oma laboratorio ja tuotekehitys Viitasaaressa. Omia koeviljelmiä ei ole, vaan kenttä­kokeet tehdään yhteistyössä muun muassa Helsingin yliopiston kanssa. Ecolan on mukana maan kasvukuntoa ja ravinteiden kierrätystä edistämään pyrkivissä OSMO ja Hykerrys-hankkeissa.

Miika Kostilainen

Nokian tehtaan tontti on iso. – On tilaa laajentaa, tehtaan tuotantopäällikkö Miika Kostilainen.

Parantaa kasvua ja ilmastoa

Nokian tehtaalla prosessoidaan myös lämmönkäsittely­laitoksista saatavaa tuhkaa.

– Nokian tehtaan tuhka menee toistaiseksi kokonaan ”infraan,” maanparannuspuolelle, kun taas Ecolanin muista tehtaista Liperin tehtaan käsittelemä tuhka päätyy kokonaan ja Viitasaareen pääosin metsälannoitteeksi, Kostilainen kertoo.

Puun polttamisesta saatava, ravintorikas tuhka käytetään lannoitteeksi. Sen sijaan kivihiilen ja turpeen polttamisesta syntyvä tuhka on ravinneköyhää ja sopii vain maanparannusaineeksi.

Metsälannoitteet ja maanparannusaine toimitetaan irtotavarana. 

– Tuhkan uusiokäyttö on ekologista. Sillä luodaan hiilinieluja, Kostilainen muistuttaa.

Tehtaan ympäristökuormaa pienennetään kierrättämällä kaikki tuhkankäsittelyssä tarvittava vesi eikä tontilla tarvita edes erillistä likavesikaivoa.

Ville Paulaniemi

– Viime sato oli tällä lohkolla niin huono, että hyvä kun leikkuupöydälle riitti. Lannoitus on kaksinkertaistanut sadon, Ville Paulaniemi myhäilee.

Sadot jopa kaksinkertaistuvat

Ylöjärveläinen luomuviljelijä Ville Paulaniemi on tyytyväinen Agra 8-4-2 -lannoitteella saatuun sadonlisäykseen.

– Ecolan lupaa, että yhden euron panostuksella saadaan kahden euron arvosta lisää satoa. Tämä näyttää toteutuvan, hän sanoo.

Paulaniemi katselee tyytyväisenä tasaista, tiheäkasvuista kaurapeltoa:

– Viime vuonna tästä riitti tuskin leikkuupöydälle. Viime vuonna saimme 1 500 kiloa hehtaarilta johtuen osittain kirvojen aiheuttamista vioituksista, tänä vuonna odotan 2 500–3 000 kiloa, jos sää pysyy kohtuullisena. 

Paulaniemi ja hänen vaimonsa Sanna Eklund viljelevät Korpulan tilaa Ylöjärvellä. He siirtyivät luomuun vuonna 2011. Vuokramaineen tilalla on yhteensä 120 hehtaaria, joista osalla viljellään kauraa, herne-kauraa ja säilörehua. Osa pinta-­alasta on luonnonhoito- ja riistapeltoina ja osa 
25 aberdeen angus -rotuisen emolehmän ja nuorkarjan laitumina sekä 50 lammasuuhen ja karitsoiden laitumina.

Ecolan Agra 8-4-2 oli tänä vuonna käytössä ensimmäistä kertaa. Sitä käytettiin kauralle ja herne-kauralle, 600–900 kiloa peltohehtaarille. Kokemukset Agrasta ovat rohkaisevia. 

Pintalevittimellä levitys käy tehokkaasti

Lannoitteen levitti urakoitsija Jarkko Härkki pintalevittimellä, Paulaniemen avustuksella.

– Aiemmilla tuotteilla muutama vuosi sitten kokeilin tavallisella kylvölannoittimelle, mutta rae jauhaantui ja kylvökoneen vannasputket menivät tukkoon. Pintaan levitys ja multaus mahdollisimman pian levityksen jälkeen. Tämä toimintatapa muutenkin parempi lannoitteelle, jonka typpi on hitaasti liukenevassa muodossa, Paulaniemi sanoo.

– Ennen lannoitteen levittämistä pellot kynnettiin ja tasoitetaan tasausäkeellä. Lannoite mullattiin lapiorullaäkeellä. Kylvömuokkaus tehtiin vielä joustopiikkiäkeellä. Vaikka maanmuokkaukseen kuluu enemmän aikaa ja työtä, kasvintuotannon kannattavuus on parantunut luomuun siirtymisen jälkeen, Paulaniemi kertoo.

Lisäksi tilalla käytetään pääsääntöisesti sertifioitua kylvösiementä.

– Oikealla lannoituksella ja viljelytekniikalla sadot ovat melkein yhtä hyviä kuin tavanomaisessa viljelyssä, mutta viljasta saatava hinta on parempi. Lannoite on lähes saman hintaista kuin tavanomaisetkin lannoitteet, Paulaniemi sanoo.

    4/2017

    Uusin lehti

    Lue verkkolehti

    Luetuimmat artikkelit

    Lisää luetuimpia artikkeleita