Testissä tautitorjunta-aine Juventus 90

28.03.2016 // Teija Aaltonen

Skriks Gårdin koeviljelmillä kasvaa kiinnostava kattaus rapsilajikkeita. Tilalla testattiin myös Juventuksen kasvunsäädeominaisuuksia.

Rapsin osuus tilan viljelyalasta on hyvän viljelykierron varmistamiseksi vuosittain noin 20 prosenttia eli 15–20 hehtaaria. Viljan tautikierre katkeaa ja rapsin paalujuuri parantaa maan kuohkeutta. Samalla lohkolla viljellään rapsia joka viides vuosi, Thomas Björklöf sanoo. 

Björklöf kertoi Skriks Gård -­tilansa Clearfield-rapsin koeviljelmillä saaduista tuloksista viime kesän pellonpiennerpäivillä ­Karjaalla.

Viime vuonna viljelyksessä oli viljelyvarmana ja talvenkestävänä tunnettu syysrapsi Banjo, kiinnostava ja erittäin elinvoimaiseksi kehuttu uutuuslajike Majong sekä satoisa Tamarin-kevätrapsi. 

Kokeilussa olivat myös Clearfield-menetelmän DK 7130 sekä DK 7175, molemmat kevätrapsia. 

– DK 7175 osoittautui aikaiseksi ja todella voimakaskasvuiseksi lajikkeeksi, joka tulee kylvää harvaan. DK 7130 näytti alussa heikommalta lajikkeelta, mutta kuroikin kasvueron kiinni kauden puolessa välissä. Se myös versoi voimakkaasti täyttäen aukkopaikat melko hyvin. Harva kylvö, kahdesta viiteen kiloa hehtaaria kohden, vaatii hyvän rikka­kasvitorjunnan varmistaakseen sadon määrän ja laadun, Björklöf muistuttaa.

Syysrapsilla hyvä satopotentiaali

Clearfield-menetelmällä päästään eroon vaikeistakin rikkakasveista; kokemuksen mukaan sadon rikkapitoisuus on erittäin pieni tai olematon. Syysrapsille Clearfield sopii erityisen hyvin, sillä torjunta-ainetta käytetään syksyllä, jolloin on erityisen tärkeää puhdistaa pelto jääntiviljasta ja saunakukasta. Clearfieldin Clamox tehoaa molempiin hyvin.

– Tilalla tullaan jatkossa siirtymään yhä enemmän syysrapsin viljelyyn sen suuremman satopotentiaalin takia. Syksyllä 2015 kylvettyjä lajikkeina ovat Mascara, Thure sekä neljä muuta DK-lajiketta, Björklöf luettelee.

Monitoimiaine Juventus suojaa ja tehostaa kasvua

Juventus 90 on öljykasvinviljelijän monitoimiaine, koska sillä on kasvinsuojelutehtävän lisäksi toinenkin erityisominaisuus.  Se toimii kevät- ja syysrapsin kasvunsääteenä kuivamädän torjunnan yhteydessä.

– Skriks Gårdin rapsiviljelyksillä Juventus-ruiskutus tehtiin aikaisessa vaiheessa, korrenkasvun alussa. Se sai taimet versoamaan tehokkaammin ja lyhensi pituuskasvua noin 20–30 senttiä pienentäen lakoontumisriskiä, Björklöf kuvailee.

– Juventuksella kevätrapsikasvustoon saadaan vankemmat sivuhaarat ja enemmän kukkanuppuja. Kasvunsäädeominaisuus hyödynnetään parhaiten ruiskuttamalla kasvusto kukkavarren pituuskasvun alkaessa, vahvistaa Antti Tuulos K-maataloudesta.

– Juventusta voidaan käyttää myös syksyllä syysrapsin talvehtimisen varmistamiseksi. Kun syysrapsi ruiskutetaan Juventuksella, juuri saa paksuutta ja syntyy enemmän hiusjuuria. Kasvupiste pysyy matalana ja talvehtimisvarmuus paranee.

Tehokasta triatsolia sisältävän Juventus 90:n päätehtävä on öljykasvien tautitorjunta. Tehoaineena toimiva metkonatsoli leviää kasvissa myös uusiin ja kehittyviin kasvinosiin sekä pysäyttää jo alkaneen taudin etenemisen. Käsittely tepsii hyvin syysrapsin kuivamätään. Kuivamädän torjunta tehdään 4–8 -lehtiasteella, syyslajikkeilla pääverson pituuskasvun aikana.

Valmisteen tehoaineella eli metkonatsolilla on peräkkäiskäytön rajoitus: sitä saa käyttää vain joka toinen vuosi samalla kasvulohkolla. Valmisteen kasvunsäädeannostus on pienempi kuin kasvinsuojeluannos.  

 

Öljy on rypsin siemenen arvokkain komponentti

 

Kotimainen rypsi- ja rapsisato on Avenan Kirkkonummen öljynpuristamolla tärkein raaka-aine. Kotimainen sato puristetaan tehtaalla terveelliseksi kasviöljyksi ja puristuksessa syntyvä rypsipuriste on tärkeä valkuaistäydennys märehtijöiden ruokinnassa. Tehdas käy lähes koko vuoden vuorokauden ympäri ja puristuskapasiteetti on vuodessa noin 130 000 tonnia rypsiä ja rapsia.
Korkeita öljypitoisuuksia ja laatulisiä
Viime kasvukausi oli sääolosuhteiden vuoksi monella tapaa haastava. Öljykasvien viljelyssä onnistuttiin kuitenkin verrattain hyvin. Syysrapseista korjattiin kaikkien aikojen ennätyssatoja, joskin varsin pieneltä viljelyalalta. Myös kevätöljykasvien korkeat sadot ovat olleet positiivinen yllätys monelle viljelijälle. Sadon laatu on ollut myös hyvä, öljypitoisuuden osalta erinomainen. Tämä on näkynyt korkeina viljelijöille maksettuina laatulisinä. Tilityksillä laatulisä on ollut keskimäärin 13,6 euroa tonnilta.
 
Tärkein sadon laatutekijä on öljypitoisuus 
Peruslaatu öljypitoisuuden suhteen on 40 prosenttia. Yleisesti rapsilajikkeiden öljypitoisuus on luontaisesti jonkin verran rypsilajikkeita korkeampi. Toinen siemenen pääkomponenteista on valkuainen, jota on noin 20–22 prosenttia siemenestä. 
Öljy- ja valkuaispitoisuus kulkevat vähän käsi kädessä; öljypitoisuuden ollessa korkea on valkuaispitoisuus yleensä hieman alhaisempi ja päinvastoin. Muita siemenen komponentteja kuvaa laatuhinnoittelussa PRA-arvo eli ”proteiiniton ja rasvaton aines” ja sen tulisi olla 38–40 prosentin välillä. Erän kosteuden tulee olla alle 9 prosenttia.
 
Huolellinen rikkatorjunta näkyy laadussa
Rikkakasvien siemenet rypsi- ja rapsisadon seassa heikentävät sen laatua selvästi. Tämä näkyy alhaisempana öljypitoisuutena, korkeampana PRA-arvona ja tavanomaista korkeampana seulontaprosenttina. 
Rikkakasvien torjunta kannattaa tehdä alkukasvukaudella huolella. Rikkakasvien siemenistä hankalimpia sadon seassa ovat mataran ja jauhosavikan siemenet, koska niitä on lähes mahdotonta lajitella sadon seasta pois. 
 
Hyvin taimettunut kasvusto tuleentuu tasaisesti
Sadon lehtivihreäpitoisuuden tulee olla alle 30 milligrammaa kiloa kohden ja tavanomaisena kasvukautena siitä ei aiheudu suuria ongelmia. Korkea lehtivihreäpitoisuus heikentää merkittävästi öljyn laatua. 
Mikäli sato ei ole ehtinyt ennen puintia tuleentua, tai pakkanen on pysäyttänyt lehtivihreän hajoamisen, voi siementen lehtivihreäpitoisuus jäädä liian korkeaksi, mikä näkyy tilityksellä laatuvähennyksinä. 
Ongelmat korkeista lehtivihreäpitoisuuksista ovat yleisempiä rapsilla, jolla on rypsiä pidempi kasvuaika. Tämä kannattaa huomioida, etenkin jos suunnittelee rapsin viljelyä II vyöhykkeen pohjoispuolella, kylvö on tehtävä tällöin aikaisin. Tasaisesti taimettunut kasvusto tuleentuu samanaikaisesti ja se on tasalaatuista.
 
Teksti: Kati Lassi

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita