Syysrapsi kasvattaa suosiotaaan

16.03.2016 // Teija Aaltonen

Syysrapsi kiinnostaa yhä uusia viljelijöitä. Taloudellisesti kannattava kasvi on hyvä esikasvi ja tehokas ravinteiden käyttäjä. Clearfield-menetelmä tehostaa kasvinsuojelua.

Toivon Tilan syyrapsipellon kasvustot kohoavat komeina Salon Halikossa. Eletään kesäkuun alkupäiviä, ja keltaisenaan kukkivassa maisemassa käy melkoinen pölyttäjien pörinä. Rapsikasvustot ovat hyötyneet kevään runsaista sateista. 

Halikkolaisen Toivon tilan isäntä, agrologi Olli-Pekka Ruponen kannustaa syysrapsin viljelyyn.

Tilan isäntä, agrologi Olli-Pekka Ruponen jakaa mielellään tietoa syyrapsin viljelykokemuksista. Pellonpiennarpäivään on kokoontunut runsas osallistujajoukko kuulemaan, miksi kasvin viljelyalan soisi kasvavan ja mitä hyötyjä koituu erityisesti Clearfield-menetelmästä.  

– Syysrapsin taloudellinen kannattavuus on samaa luokkaa, johon sokerijuurikkaalla päästään. Siemeniä menee kolmesta neljään kiloa hehtaarille, ja satoa saadaan 4 000 kiloa. Ravinteet kasvi käyttää hyväkseen mestarillisen tehokkaasti, Ruponen listaa.

– Lisäksi syysrapsi toimii hyvänä esikasvina esimerkiksi syysviljalle, sillä sen jäljiltä peltoon jäävä suuri kasvimassa parantaa maan rakennetta ja antaa runsaan typpilisän. Luvut havainnollistavat asiaa: 4 000 kilon sadon tuottava kasvusto jättää hehtaarille ainakin 10 000 kilon kasvimassan.

Kokonaisuutena syysrapsi kiipeää Ruposen listalla niin korkealle, että ehkä vain kumina menee edelle, kun vertaillaan puimurilla korjattavien kasvien esikasviarvoja.

Vuodet eivät ole veljiä olosuhteiltaan, ja Ruposenkin viidestä kylvövuodesta yhtenä kasvusto on epäonnistunut. Tilasiemenen pakkaaja Ari Riski näkee syysrapsin hyvissä esikasviominaisuuksissa myös riskien hallinnan keinon. Talven kohdellessa kaltoin kasvustoa, syysrapsi ehtii joka tapauksessa tuottaa mainion esikasviarvon sen tilalle kylvettävälle kevätviljalle.

Tehokkaan Clearfield-kasvinsuojelumenetelmän ansiosta öljykasvien viljelyyn voidaan ottaa sellaisiakin peltoja, joissa se ei aiemmin ole onnistunut liiallisen rikkakasvipaineen takia.

Viljelypäätös ajoissa

– Syysrapsia on viljelty onnistuneesti myös pohjoisemmassa Suomessa, Oulun lähistöllä Luonnonvarakeskuksen Ruukin koepisteessä. Nyt kasvia viljellään Suomessa noin 4000 hehtaarin alalla. Innostaisinkin yhä useampia viljelijöitä tämän taloudellisesti kannattavan kasvin viljelijöiksi, markkinointipäällikkö Lasse Matikainen Berneriltä kannustaa.

Yksi syysrapsin merkittävistä eduista on aikainen korjuu: samoille lohkoille ehtii yleensä hyvin vielä kylvää syysviljoja. Elokuun puoliväli on takaraja, jota ennen syysrapsi on kylvettävä etelässäkin.

– Kylvösuunnitelmat on syytä tehdä talvella, puimurin pukilta ei syysrapsin siemeniä välttämättä ehdi tilata. Ajoissa liikkeellä oleva saa varmasti haluamaansa siementä, korostaa K-maatalouden tuotepäällikkö Juho Urkko.  

Viljelijä arvioi viljelysuunnitelmia tehdessään myös investointien ja työpanoksen osuutta kokonaisuudessa. Ruponen kiittelee syysrapsin kätevyyttä viljelykäytännöissä, sillä siihen sopivat samat peruskoneet kuin rehuviljan viljelyyn.

Kätevää Clearfield-kasvinsuojelua

Valmistajatietojen mukaan Clearfield-tuotantomenetelmässä yhdistyvät herbisidi Clamox ja perinteiset takaisinjalostusmenetelmän avulla aikaan saadut syysrapsilajikkeet. Tehokkaan kasvinsuojelumenetelmän ansiosta öljykasvien viljelyyn voidaan ottaa sellaisiakin peltoja, joissa on ollut aiemmin liikaa rikkakasvipainetta. Tuotteella on vahva lehti- ja maavaikutteinen teho rikkakasveihin, ruiskutus onnistuu myös syksyn haastavissa olosuhteissa. 

Tuote torjuu leveälehtisten rikkakasvien lisäksi heinämäisiä rikkakasveja, esimerkiksi esikasvin jäljiltä mahdollisesti itänyttä jääntiviljaa ja juolavehnää.

Toivon Tilalla on koeviljelyssä useita syysrapsilajikkeita, joista kaksi on Clearfield-lajikkeita. Clearfield -menetelmällä kasvinsuojelu on hoitunut vähemmillä ajokerroilla kuin muutoin.

– Syksyllä suoritetun rikkakasviruiskutuksen ansiosta kevät 2015 meni kevyin toimin, syysrapsikasvustoon ei tarvinnut käyttää mitään kasvinsuojeluaineita. Clearfield-tuotantomenetelmä onkin helppo ja varma ratkaisu, jonka ansiosta viljelijä voi säästää ruiskutuskustannuksia ja työaikaa, kiteyttää Olli-Pekka Ruponen.  

Syysrapsia suoraan sänkeen

Holman tilayhtymän pelloilla Kärkölässä syysrapsia kylvetään suoraan syysvehnän sänkeen HE-Van Sub-Tiller-jankkurilla, jossa on mukana kylvö-laite. 
 
Kylvölaitteen säiliö on jaettu kolmeen osaan: säiliö siemenelle, etanarakeille ja starttilannoitteelle. Sähkökäyttöinen puhallin puhaltaa siemenet ja etanarakeet letkuja pitkin jankkurin tekemään uraan. Perässä oleva pakkerijyrä painaa siemenen maahan. Toinen puhallin puhaltaa starttilannoitteen ja sekin menee jankkuriuraan.
 
Jankkuripiikit tekevät maahan noin 30 sentin syvyisen kapean uran, jossa on väylä syysrapsin paalujuurelle. 
 
– Jankkurin 50 sentin piikkiväli voi tuntua suurelta, mutta syysrapsi haaroo kesällä voimakkaasti eikä suuresta rivivälistä ole ainakaan haittaa, toteaa Holma.
 
Yhden kasvukauden kokemuksista viisastuneena Holma aikoo jatkaa syysrapsin viljelyä pientä hienosäätöä tehden. Sängen hän aikoo puida hyvin lyhyeksi, sillä pitkä sänki voi haitata kylvöä. Kylvömäärän hän säätää 2 kg/ha vaiheille, kun siementä meni ensimmäisellä kerralla 2,5 kiloa hehtaarilla.
 
– Tautivaaran takia samassa pellossa syysrapsia ei kannata viljellä kuin noin viiden vuoden välein. Kasvin viljelyala voisi olla vuosittain -10–15 hehtaaria, Holma suunnittelee.
 
Syysrapsi on kylvettävä viimeistään elokuun puolivälissä, joten esikasvin on oltava aikaisin puintiin tuleva vilja: ruis, aikainen syysvehnä tai aikainen ohra. 
 
Jos kylvökalusto on etukäteen viritetty kuntoon, kylvön ehtii tehdä puintien lomassa. Kun koneen työleveys on 2,5 m, sillä saa kylvettyä tunnissa noin 1,5 hehtaaria eli päivässä voi saada kylvetyksi 15 hehtaaria alan.
 
Holma vinkkaa kasvun 3 x 8 -nyrkkisääntöön: Syysrapsin tulisi ehtiä ennen talven tuloa vaiheeseen, jolloin sillä on kahdeksan sentin paalujuuri, kahdeksan kasvulehteä ja juurenniska on kahdeksan millimetriä paksu.
 
– Meillä viljelyssä ollut hybridilajike kestää Clamox-rikkatorjunta--ainetta. Se nitisti syksyllä peltoon kasvaneen jääntiviljan ja rikkakasvit. Pelto oli ennen talven tuloa puhdas eikä rikkakasveja lähtenyt kasvuun keväälläkään. Rikkatorjunta on Clamoxia kestävillä lajikkeilla yksinkertaista.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita