Rehuviljojen vastaanotto paranee

27.09.2016 // Ilkka Pekkala

Viljojen satoarvioita on nostettu korjuun edetessä uuteen ennätykseen kaikkialla maailman päätuotantoalueilla – paitsi Euroopassa. Kotimaassa K-maatalouden rehuviljan vastaanottokyky paranee.

Maanosamme länsiosien kasvukautta ovat haitanneet viileys sekä sateiset sadonkorjuuviikot. Ne ovat laskeneet sato-odotuksia etenkin EU:n suurimmassa viljantuottajamaassa Ranskassa.

K-maatalouden viljan vastaanottokyky paranee rehuviljoilla enti­sestään, kun yhteistyö A-rehun ja Agroxin kanssa syvenee. A-rehu ja K-maatalous ovat solmineet pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen

A-rehun viljatoimituksista viime vuosina jatkuvasti kasvaneen ja hy­vin toiminen yhteistyön tuloksena.

A-rehusta on tullut viime ­vuosina yhä tärkeämpi toimija suomalaisten kotieläinten ruokinnassa. Tehtaillaan Kosken­korvalla ja Varkaudessa A-rehu käyttää vuosi­kymmen lopussa jopa 400 000 tonnia viljaa, ja jo nyt Koskenkorvan tehdas on 60 000 tonnin vuosikäytöllään maan suurin rehukauran käyttäjä.

K-maatalous tulee olemaan myös Mynämäelle syksyllä 2016 avattavan Agrox Oy:n uuden rehutehtaan pääasiallinen viljantoimittaja, mikä parantaa etenkin lounais- ja eteläsuomalaisen viljelijän viljantoimitusmahdollisuuksia.

Vuosittaisesta Suomen vilja­sadosta noin puolet eli noin kaksi miljoonaa tonnia käytetään eläinten rehuina. Joten se on, joko suoraan tiloilla tai teollisena rehuntuotantona, viljan suurin käyttömuoto Suomessa. Siksi myös rehuviljan laatua ja viljelyä kehitetään koko ajan muun muassa K-maatalouden Koetilan kokeissa Hauholla. Tutkimustyön tulokset ovat suomalaisen viljelijän käytössä Viljelyohjelman tuotteina.

 

Vehnämarkkinat

Maailman vehnäntuotannon arvioi­daan Kansainvälisen Viljaneuvoston IGC:n mukaan olevan samalla tasolla kuin viime vuonna, noin 735 miljoonaa tonnia. Euroopan vehnäntuotanto laskee selvästi, mutta muualla maailmassa korjattavat, jopa ennätykselliset vehnäsadot, muuttavat kokonaiskuvan ja -tarjonnan runsaaksi.

Etenkin Venäjällä vehnä­sadot ovat olleet erittäin suuret ja maa onkin ollut aktiivinen tarjouksissaan muun muassa Egyptin vehnän ostotarjouskilpailussa. Elokuun alussa venäläistä myllyvehnää myytiin 160 euron tonnihintaan ostajan purkusatamaan toimitettuna. Venäjä on onnistunut voittamaan valtaosan maailman suurimman vehnänostajan, Egyptin ostokierroksista.

Myös USA:ssa ollaan korjaamassa hyvää vehnäsatoa, ja se palannee jälleen aktiiviseksi myyjäsi maailmanmarkkinoilla. Tällä hetkellä eurooppalainen vehnä on selvästi kalleinta tarjolla olevaa, mikä luo osaltaan hinta­painetta runsaudenpulasta kärsiville viljamarkkinoille. Suomessa ensimmäisten vehnänäytteiden ­perusteella laatu on hyvää hehto­litrapainojen, valkuaisten ja sako­lukujen suhteen.

 

Ohramarkkinat

Euroopan ohrantuotanto jää viime vuotta pienemmäksi. Suurista tuottajamaista varsinkin Ranskassa myös ohran laatu jää viime vuosia selvästi heikommaksi, etenkin hehto­litrapainoissa.

Koko EU:ssa rehuohramarkkinat ovat kuitenkin tasapainossa, mutta mallasohralla läntisen Euroopan sadon laatu jäänee selvästi jälkeen aiemmin arvioidusta. Mallasohran satokauden hinnanmuodostuksen ratkaisee sadon lopullinen laatu.

Maailman ohrasato ja -varastot tulevat olemaan selvästi viime kautta alempia. Suomessa ohrasadoksi muodostunee noin 1,6 miljoonaa tonnia, josta riittää reilusti kotimaan kulutukseen sekä joitain määriä myös vientiin.

 

Kauramarkkinat

Tätä kirjoitettaessa ensimmäiset kauranäytteet ovat tulleet vastaanottoon. Niiden perusteella kauran tekninen laatu on ollut hyvä eli hehtolitrapainot ja jyväkoot ovat kunnossa. Hometoksiinien määrät sadon pääosassa ovat selvillä tämän lehden ilmestyessä, mutta sateisen loppukesän johdosta voi olettaa, että vaihtelua löytyy.

Ruotsin kaurasadon laatu ei ole vielä tiedossa, mutta maan päätuotantoalueella alkukesä oli kuiva, joten odotukset länsinaapurin kaurasta ovat tässä vaiheessa tavan­omaiset.

Kauran rehukäyttö jatkuu Suomessa vahvana sen hyvien ruokintaominaisuuksien ansiosta. Keski-Euroopan vientikysyntä elintarvikekäyttöön jatkaa kasvuaan, samoin kuin Suomessa tehtävät elintarvikekauran myllyinvestoinnit.

Luomukauralle on tarvetta sekä kotimaan myllyillä että kasvavassa määrin myös viennissä. Luomu­tiloilla kannattaakin lisätä kauran­viljelyä, jos siihen on mahdolli­suus. Luomukauralle on aitoa kysyntää, joka näkyy myös sen hyvänä hintakehityksenä.

Maailman kauramarkkinoilla huomionarvoisin muutos on sadon kasvu Australiassa, jonne ennustetaan lähes 10 prosenttia kasvaneen kylvöalan tuovan suurimman kaurasadon 13 vuoteen. Perinteisesti Australia on toimittanut kauraa paljon muun muassa Meksikoon, Etelä-Afrikkaan sekä Kiinaan. Se kiristänee hintakilpailua muun muassa eurooppalaisten toimi­joiden kanssa.

 

Öljykasvit

Suomessa rapsin kylvöala ylitti ensimmäistä kertaa niukasti rypsi­alan. 62 000 hehtaarin kylvöalasta on odotettavissa noin 90 000 tonnin kokonaissato, joka kattaa noin puolet kotimaan käytöstä. Öljykasvien hintasuhde viljoihin on kasvanut kasvukauden edetessä ja oli esimerkiksi elokuussa noin 2,5-kertainen.

 

Vilkaisu satokauteen 2015/16

Viljaa jäi päättyneellä satokaudella teollisuuden ja kaupan varastoihin enemmän kuin vuosikausiin ja lähes kolmannes viime vuotta enemmän. Teollisuuden suuret alku­varastot pienensivät sen vastaanottokykyä puintikaudella. Kesä­kuun lopussa etenkin oh­raa oli varastoissa runsaasti, kaik­kiaan 220 000 tonnia, joka on 57 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Myös vehnää oli 28 prosenttia vuoden­takaista enemmän (140 000 tonnia) ja kauraa 130 000 tonnia, joka vastaa edelliskauden määrää.

Ruisvarastot vetivät tässä kuitenkin vielä pidemmän korren – niitä oli kesäkuun lopussa 66 000 tonnia (+55 %), joka on laskennallisesti kahdeksassa kuukaudessa Suomessa käytettävän rukiin määrä.

Rukiista on tullut yhä voimakkaammin sopimuskasvi ja sen vastaanotto on muuttunut koko sato­kauden mittaiseksi. Siksi sitä ei enää välttämättä saa eteenpäin vanhaan malliin ”suoraan puimurin torven alta”.

Mikäli ruista kylvää, on äärettömän tärkeää tehdä viljely-sopimus, koska sen avulla voi parhaiten varmistua rukiin menekistä suurten varastojen oloissa.

Viljanviennit jäivät päättyneellä kaudella selvästi pienemmäksi kuin edellisvuoden lähes miljoona tonnia. Viljaa vietiin noin 620 000 tonnia, josta suurin osa oli kauraa, 270 000 tonnia. Vehnää vietiin 240 000 tonnia ja ohranvienti jäi vain reiluun 100 000 tonniin. Ru­kiin tuonti oli suuresta kotimaan sadosta huolimatta 17 000 tonnia. Alkavalla satokaudella etenkin kauran vienti kasvanee jälleen tavanomaiselle, noin 350 000 tonnin vaiheille, ja kaura palannee ylivoimaisesti suurimmaksi vientiviljaksi.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 33.

 

Viljafaktat

  • Maailman viljantuotanto sivuaa kaikkien aikojen ennätystä.
  • Maailman viljavarastot jatkavat kasvuaan.
  • Euroopan viljasadon laadussa suurta vaihtelua.
  • Tutkituta viljasi laatu mahdollisimman nopeasti – tiedät mitä ­viljamarkkinan osaa seuraat.

Teollisuuden ja kaupan varastot Suomessa 30.6.2016

(Muutos vuoden takaiseen)

  • Ohraa 220 000 tn (+57 %)
  • Vehnää 140 000 tn (+28 %)
  • Kauraa 130 000 tn (+/- 0 %)
  • Ruista 66 000 tn (+55 %)
  • Öljykasvit 15 000 tn (+200 %)

 

Maailman viljantuotantoarviota on nostettu pohjoisen pallonpuoliskon sadonkorjuun edetessä. Tuoreimman arvion mukaan maailmassa korjataan yhtä paljon viljaa kuin ennätyssatokaudella 2014/15. Lähde IGC GMR 468.

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita