Mansikanviljelyssä vaaditaan erikoisosaamista ja tiivistä kasvuston tarkkailua

30.03.2016 // Anni Kymäläinen ja Matti Karlsson

Erikoiskasvien viljely on usein jatkuvaa viljelytoimenpiteiden säätöä. Tästä mansikanviljely on tyypillinen esimerkki. Perusviljelytoimenpiteiden lisäksi sääolosuhteet ohjaavat ratkaisuja. Tämä on tasapainoilua muun muassa liian kosteuden tai kuivuuden välillä. 

Kastelujärjestelmällä huolehditaan riittävästä veden saannista ja kastelulannoituksesta. Kastelua voidaan hyödyntää myös hallantorjunnassa. Kukinta-ajan hallayöt tai kesäkauden pitkäaikainen kuivuus uhkaavat satoa. Pitkät sadejaksot tai vastaavasti kuivuus nostavat tuholais- ja tautipaineita. Viljelytoimenpiteiden perustaksi kasvustojen terveyttä seurataan kasvukaudella tiiviisti. 

Harmaahome alentaa laatua ja voi pahimmillaan viedä valtaosan sadosta.
 

Perustamis- ja vuotuislannoitus

Lannoituksella vaikutetaan sadon määrään ja laatuun sekä kasvuston talvehtimiseen. Mansikalle riittävä typen saanti on tärkeää etenkin raakilevaiheessa sekä syksyllä uusien kukka-aiheiden muodostuessa. 

Fosfori vaikuttaa juuristoon ja on tärkeä sadon kannalta. Kaliumia puolestaan tarvitaan sokerin ja happojen muodostumiseen ja se vaikuttaa makuun. 

Lannoitus tehdään perustamislannoituksena ja vuotuislannoituksena. Istutuksen yhteydessä tehtävällä starttilannoituksella varmistetaan taimien ravinteiden saanti heti kasvun alussa. Kastelun yhteydessä toteutettu tihkulannoitus on tehokas tapa vaikuttaa satoon ja kasvustoon kasvukaudella. Tässä yhteydessä voidaan korjata myös hivenpuutteita. Syyslannoitus tehdään yleensä heti sadonkorjuun jälkeen. 

 

Riesana kasvitaudit

Mansikan kasvitauteja ovat harmaahome (Botrytis cinerea) ja mansikkahärmä (Podosphaera aphanis-sieni). Ne menestyvät erityyppisissä olosuhteissa. Mansikan kasvinsuojelu on erityisen haastavaa ja edellyttää oikea-aikaisia toimenpiteitä. 

Harmaahome on mansikan merkittävin kasvintuhoaja. Sitä esiintyy aina, mutta olosuhteet ratkaisevat kuinka aggressiivisesti se leviää ja vaikuttaa sadon laatuun sekä määrään. 

Harmaahome leviää etenkin, jos kukinnan aikana on sateista. Kukinnan aikainen kosteus ja pitkä kukinta lisäävät harmaahomeen riskiä, koska silloin itiöt itävät nopeasti. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten lajikevalinta, kasvupaikan valinta ja hyvä viljelyhygienia ovat edellytyksiä harmaahomeen leviämisen estämisessä. Harmaahometartunta alkaa kukinnan aikana kuivuvista terälehdistä, joista se etenee lopulta kehittyviin marjoihin. 

Harmaahomeen torjuntaan löytyy markkinoilta useita valmisteita, jotka vaikuttavat sekä suojaavasti että puhdistavasti.  Ruiskutuksella parannetaan myös poiminta- ja varastokestävyyttä. 

Varsin usein mansikalla havaitaan myös härmäsieniä. Härmä käpristää lehtiä ja näkyy myös jauhomaisena kasvustona lehdillä. Marjoista se tekee pieniä, kovettuneita ja myyntikelvottomia. Härmä leviää parhaiten keväällä, kun sää on lämmin ja kuiva. Härmänalttiudessa on lajike-eroja, mutta usein myös härmä vaatii tautiainekäsittelyä jos tautia havaitaan jo aikaisin keväällä.

 

Useita tuholaiset

Mansikan tyyppilisiä tuholaisia ovat mansikkapukki, hillanälvikäs, lude, vihannespunkki, mansikka-ankeroinen, vattukärsäkäs. Yleisin on mansikkapunkki. Mansikkapunkkeja on vaikea havaita silmällä, mutta tuholaisen imentävioitus ilmenee ruskeina lehtinä ja pahimmillaan koko kasvu pysähtyy. Punkit yleistyvät elokuussa, joten sadonalenema näkyy seuraavan vuoden kasvustossa. Punkkeja torjutaan ruiskutuksilla, mutta myös levittämällä petopunkkeja, mansikkapunkin luontaisia vihollisia kasvustoon. 

Istutuksessa voidaan hyödyntää ajo-opastinlaitteita, jonka avulla rivit saadaan onnistumaan tarkasti suoraan ja pinta-ala hyödynnettyä tehokkaasti.

 

Ehkäise resistenssin syntyminen

Torjuntaohjelmiin on tärkeää valita eri tavoin vaikuttavia tuotteita eri tehoaineryhmistä, jotta ehkäistään resistenssin syntyä. Etenkin harmaahome kasvaa ja lisääntyy nopeasti, jolloin riski resistenssin kehittymiselle on suurempi. Valmisteiden varoajat säätelevät merkittävästi tuotteiden valintaa ja käyttöikkunaa. Kasvinsuojelutoimenpiteillä varmistetaan laadukas marja, jolle löytyy markkinoita. 

Luomumansikan kysyntä on kasvanut. Luonnonmukaiseen tuotantoon hyväksyttyjä mansikan kasvinsuojelun valmisteita on markkinoilla vain muutamia. Niinpä tuotantomenetelmissä suositaan yhä useammin esimerkiksi tunneliviljelyä, jolloin kasvinsuojelun tarve on pienempi kuin avomaalla.

Kasvinsuojelutoimenpiteitä, tuholaistorjuntaa, kasvitautien ja rikkakasvien torjuntaa tehdään vain havaintoihin perustuen ja integroidun kasvinsuojelun periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteissä noudatetaan aina käyttöohjeita ja varoaikojen huomiointi on erityisen tarkkaa. Kotimaisessa mansikassa tavataankin hyvin harvoin raja-arvoja ylittäviä jäämäpitoisuuksia kasvinsuojeluaineista.  

Mansikan ulkonäkö vaikuttaa paljon kuluttajan ostopäätöksessä.

 

Serenade ASO mansikan tautitorjuntaan

Serenade ASO on uusi biologinen ruiskutettava härmän ja harmaahomeen torjunta-aine mansikalle. Tuotetta käytetään osana ruiskutusohjelmia. Suositeltu käyttöajankohta on ohjelmien loppupäässä ja tarvittaessa poimintojen välissä. 
– Serenadea testattiin viime kesänä ensimmäistä kertaa Suomessa. Kokeita tehtiin mansikalla ja porkkanalla. Mansikalla yksi koe tehtiin Suonenjoen marjaosaamiskeskuksessa avomaamansikalla ja toinen koe paikallisen viljelijän tunnelimansikalla. Opimme näistä kokeista, että tuote on ollut helppo käsitellä ja ruiskuttaa. Teho oli kohtalainen ohjelmassa, jossa ruiskutettiin vain Serenadea suurimmalla annoksella. Ohjelmat, joissa ensimmäiset ruiskutukset tehtiin Teldorilla ja Signumilla ja viimeiset ruiskutukset Serenadella olivat parhaita, kertoo Bayerin Business support manager Minni Tapola. 
– Tunnelimansikalla Serenade voisi olla parhaimmillaan. Kokeissa sen härmäteho on ollut parempi verrattuna harmaahometehoon. Jos tunnelimansikalla ei käytetä muita kemiallisia aineita, Serenade ruiskutetaan ennaltaehkäisevästi enintään kuusi kertaa kasvukauden aikana. Tällöin kannattaa käyttää suurinta käyttömäärää, koska kokeissa pienemmällä käyttömäärällä on saatu huomattavasti heikompi teho harmaahomeeseen, Tapola ohjeistaa.
Biologinen valmiste sopii myös luomutuotantoon ja on hyvä, eri tavalla toimiva vaihtoehto resistenssin hallintaan harmaahomeen torjunnassa. Ensi kesänä Serenadea testataan myös vadelmalla ja herukoilla.
 

Mansikka uudistetaan viiden vuoden välein

Mansikan viljely on pitkäjänteistä ja kasvuston odotetaan tuottavan satoa kolmesta viiteen vuotta. Keväällä istutetut taimet tuottavat onnistuessaan satoa jo ensimmäisenä vuonna. Istutettavia taimia on tarjolla yleensä viittä eri kokoluokkaa. Viljelijä valitsee näkemyksensä, satotavoitteiden ja markkinoiden mukaan parhaiten viljelyolosuhteisiinsa soveltuvan lajikkeen ja taimikoon. Parhaimmillaan kasvusto on yleensä  kolmen vuoden ikäisenä. Lajikkeet ja viljelyolosuhteet vaikuttavat kasvuston tuottoon eri ikäkausina.

Kotitalouskäytössä monet luottavat edelleen perinteisiin mansikkalajikkeisiin, kuten Jonsok, Senga Sengana ja Zefyr. Herkullisuuden ja maun lisäksi kiinnitetään huomioita mansikan ulkonäköön, väriin ja kokoon. Uudet lajikkeet kuten Polka, Salsa ja Honeoye ovat korvanneet vanhempia lajikkeita.  Näiden lajikkeiden vahvuuksia ovat maku, säilyvyys, satoisuus ja tautien kestävyys. Käytössä painotetaan myös mansikan pakastesäilönnän, sulamiskäyttäytymisen ja soseutumisen ominaisuuksia.

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita