Kuona parantaa maata

Raudan ja teräksen valmistuksessa syntyy sivu­tuotteena kuonia, jotka eivät nimestään huolimatta ole jätettä, vaan muun ­muassa mitä mainiointa maanparannus­ainetta.

– Kuona-sanan käytöstä keskusteltiin aikoinaan, sillä monien mielestä siinä oli ikävä sävy. Nimi päätettiin kuitenkin säilyttää, ja nykyäänhän kiertotalous materiaalien uusiokäyttöineen on arvostettua, kertoo 1980-luvun alusta kuonien parissa työskennellyt myyntipäällikkö Raino Peltoniemi SSAB Europe Oy:stä.

Vaaka punnitsee jokaisen kauhallisen ja näyttää lukemat traktorin ohjaamossa olevalla näyttöpäätteellä.

– Raahen tehtaalla tuotetaan 70 000–100 000 tonnia Beston-maanparannuskuonia vuosittain. Noin puolet määrästä on masuunikuonaa, neljännes teräskuonaa ja neljännes seosta, jossa on kalkkikiveä ja masuunikuonaa suhteessa 30/70.

Masuunikuonaa syntyy, kun luonnon oksideina esiintyvä rauta pelkistetään hiilellä metalliseksi raudaksi. Raaka-aineena käytettävän malmin sivukivi ja koksin tuhka sidotaan kuonanmuodostajien avulla masuunikuonaksi. Sula kuona jäähdytetään vedellä nopeasti eli granuloidaan. Näin valmistettu tuote seulotaan maanparannusaineeksi käytettävään 0–3 mm raekokoon.

Teräskuona valmistetaan teräksenvalmistusprosessin yhteydessä, kun teräksen pinnalle muodostetaan synteettinen kuona suojaamaan terästä ja vastaanotta­maan teräksestä siirtyviä komponentteja, kuten rikkiä ja piitä. Valmistukseen käytetään poltettua kalkkia, dolomiittia ja bauksiittia. Näin syntynyt kuona jäähdytetään vapaasti penkassa ja seulotaan maatalouskäyttöön sopivaan raekokoon.

Heti lastauksen jälkeen asiakkaalle voidaan tulostaa kuitti kuormatusta kuonasatsista.

Turkka Salmi Pöytyän Maanparannus Oy:stä kertoo teräskuonan olevan lounaisessa Suomessa ykköstuote. Uudellamaalla kuluu enemmän myös masuunikuonaa, jossa magnesiumpitoisuus on korkeampi.

Tiukkaa laadunvalvontaa

Kuonat ovat hyvin tasalaatuisia, koska niiden valmistusprosessi on tarkkaan kontrolloitu. Näytteitä otetaan jatkuvasti, koska kuten raudantekijät sanovat: kuonien laadulla hallitaan raudan valmistusta. Valmistusprosessin vaatimien tutkimusten lisäksi tuotteet analysoidaan säännöllisesti maatalouskäytön kannalta.

– Viljelijä voi luottaa siihen, että saa sitä, mitä tuoteselosteessa luvataan. Beston-maanparannustuotteet täyttävät lannoitevalmistelain ja -asetusten vaatimukset, ja ne on hyväksytty myös luomutuotantoon, Raino Peltoniemi vakuuttaa.

– Kalsiumin lisäksi kuonissa on magnesiumia ja hivenaineita. Kalkitusaineena teräskuona vertautuu kalsiitteihin ja masuunikuona dolomiittikalkkeihin. Raskasmetalleja on tuotteissa reippaasti alle sallitun määrän, joten ne eivät rajoita kuonien käyttöä.

– Kuonat ovat muita kalkitusaineita edullisempia.

Teräskuonan lastausta Pöytyällä. Kuljetus asiakkaalle tapahtuu joko yrityksen omalla tai paikallisten kuljetusyrittäjien kalustolla.

Kuluva syksy on ollut säiden puolesta otollinen kuonan levitykselle, sateet eivät ole haitanneet työtä.

Nyt saatavilla myös etelässä

Pohjois-Suomessa Ruukin Raahen tehtaan kuonat ovat olleet käytössä jo 1970-luvulta saakka. Etelä-Suomessa käytetyt kuonat ovat aiemmin tulleet lähinnä Koverharin tehtaalta Hangosta, mutta tehdas lopetti toimintansa vuonna 2012. Vanhoja varastoja riitti viime kevääseen asti, mutta nyt ne on käytetty.

Tämän vuoksi Raahen kuonia kuljetetaan nyt myös eteläisen Suomen viljelijöiden ulottuville. Ne ovat laadultaan hyvin samanlaisia kuin Koverharin kuonat, ainoa mainittava ero on muutaman prosenttiyksikön ero magnesiumpitoisuudessa.

Kuonia syntyy tasaisesti ympäri vuoden, mutta niitä voidaan levittää vain silloin, kun maa kantaa raskaat koneet, eli lähinnä kevättalvella maan jäädyttyä. Tämän lisäksi tehdään syksyisin jonkin verran sänki­levitystä ja kesällä vähäisessä määrin levitystä kesantopelloille.

Levityksen sesonkiluonteisuuden vuoksi kuonia on välivarastoitava. Lounaisessa Suomessa välivarastointia ja logistiikkaa hoitaa Pöytyän Maanparannus Oy ja Uudellamaalla Siuntion Koneasema Oy. Pöytyällä sijaitsevaan välivarastoon tavara kulkee menopaluurahteja käyttäen kuorma-autoilla. Uudellemaalle kuonat kuljetetaan laivoilla tai proomuilla ja välivarastointi tapahtuu Kantvikin satamassa Kirkkonummella.

– Jos kysyntää riittää, saattaa laivakuljetus tulla jatkossa kyseeseen myös meidän alueellamme. Vaihtoehtoina olisivat Turun ja Naantalin satamat, kertoo Turkka Salmi Pöytyän Maanparannus Oy:stä.

Yrityksillä on lastauskaluston lisäksi jonkin verran kuljetus- ja levityskalustoa, mutta pääosin toimitus asiakkaille tapahtuu yhteistyössä paikallisten kuljetusyrittäjien ja levitysurakoitsijoiden kanssa.

Ca/Mg–suhde ratkaisee

Kalkitsemisen ensisijainen tarkoitus on luonnollisesti maaperän pH:n nosto, jolloin kasvit saavat ravinteet paremmin käyttöönsä, mutta kalkitusaineilla on myös lannoitusvaikutusta. Sopivan kalkitusaineen valinta perustuukin ennen kaikkea maaperässä olevan kalsiumin ja magnesiumin suhteeseen.

– Meidän alueemme savimaissa on luontaisesti paljon magnesiumia, joten täällä käytetään lähes yhdeksänkymmentäprosenttisesti teräskuonaa. Suurimmalla osalla lohkoista viljellään viljaa, Turkka Salmi kertoo.

Uudellamaalla tilanne on hiukan toinen. Siellä on kysyntää myös masuunikuonalle, jossa magnesiumia on enemmän.

– Masuunikuona sopii hyvin muun muassa juurikkaalle, perunalle ja nurmelle. Sen mangaanipitoisuuden ansiosta ei yleensä tarvita erillistä mangaaniruiskutusta juurikkaalle, toteaa Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy:stä.

– Kaikki kuonat muodostuvat erikokoisista rakeista, mikä tekee niistä hyviä maaperän kuohkeuttajia. Tätä vaikutusta lisää vielä kalsiumin reaktiivisuus eli se, miten se reagoi maa-aineksen kanssa. Rakeiden huokoisuus puolestaan lisää niiden pinta-alaa ja siten kalkitustehoa. Vaikutus myös pysyy varsin tasaisena jopa neljästä viiteen vuotta.

Kysy lisää kauppiaaltasi