Kirjanpainajat kuriin

21.03.2016 // Riitta Niskanen

Kuusimetsän pahin tuholainen, kirjanpainajakuoriainen, lisääntyy Suomessa uhkaavasti. Tuholaiset on mahdollista saada kuriin tarkkaavaisuudella ja  uusilla torjuntatuotteilla.

Kirjanpainaja ei ole pelkkä toukka, vaan lentokykyinen hyönteinen, joka leviää reippaasti. Tällä hetkellä pahin tuhoraja menee Iisalmen korkeudella. Pohjoisempaakin tuholaisia voi löytää.

Kirjanpainaja on taloudellisesti kaikkein merkittävin kuusimetsän tuhoaja. Torjuntatuotteita valmistavan BASF:in myyntiedustaja ja alan tutkija Salla Rantanen kehoittaakin metsänomistajia valppauteen kevään edetessä ja ilmojen lämmetessä.

– Kirjanpainaja on lämpötilariippuvainen tuholainen. Sen parveilu alkaa yleensä, kun ilman lämpötila on noin 20 astetta. Lämpötilan seuraaminen on siksi tärkeää, hän toteaa.

 

Tunnusmerkkeinä puru ja pihka

Kirjanpainajien mieleen ovat kaatuneet ja vaurioituneet kuuset. Niihin tuholaiset pääsevät pesimään helpoimmin. 

– Jos metsässä on paljon kaatuneita puita, ne pitäisi saada pois ennen kuin tuholaiset ehtivät pesiä niihin ja levitä. Pahimpia ovat tuulenkaadot ja myrskytuhopuut. Tulossa olevat hakkuutkin tai naapurissa meneillään oleva hakkuu vaikuttavat. Erityinen riskinpaikka on etelään päin aukeavan hakkuuaukon vieressä oleva paahteinen kuusikon reuna, Salla Rantanen muistuttaa.

Kirjanpainaja voi iskeä myös elävään, hakkuukypsään kuusikkoon, jolloin taloudelliset menetykset ovat suurimmat. 

– Mitä paksumpi kuori puussa, sitä enemmän se houkuttaa tuholaista, Rantanen tietää.

Kirjanpainajat menevät kuusen nilaan. Puun veden ja ravinteiden saanti loppuu ja lopulta puu kuivuu ja kuolee. Kuorien jo irrottua kuusi on tuhottu vähintään edellisenä vuonna. 

 

Helppokäyttöisiä torjuntatuotteita

BASF on tuonut markkinoille kaksi uutta kirjanpainajien torjuntatuotetta, Trinet-P-feromoniansan ja Storanet-suojaverkon. 

Viime vuonna rekisteröidyissä tuotteissa on kasvinsuojeluaineena tunnettua alfasypermetriiniä. Tehoaine on imeytetty molempiin tuotteisiin valmiiksi. 

– Kokeissa Trinet-feromoniansalla on saavutettu 82 prosenttia pienempi puumäärän vaurioituminen hehtaaria kohden. Storanet-verkon teho on oikein käytettynä sataprosenttinen, Salla Rantanen kertoo.

Trinet-P-feromoniansa on alumiinista tehty, helposti pystytettävä kehikko. Sen päälle asetetaan verkko, johon on  imeytetty kasvinsuojeluainetta.  Ansan sisäpuolella on tuhohyönteisiä houkutteleva feromoniampulli. Yhdessä nämä houkuttelevat ja tappavat kirjanpainajia.

Rantanen neuvoo sijoittamaan viisi kappaletta ansoja sadalle metrille eli 20–25 metrin välein. Tällöin pystytään suojaamaan hehtaarin kokoinen ala metsänreunaa. Ansoilla saadaan huijattua hyönteiset pysymään pois metsästä.

– Ansojen pystytys tarvitsee siis aina aukean alueen, jonka vieressä on suojeltava kuusikonreuna. Toki myös muut kuin hakkuuaukean paahteiset kuusikonreunat voivat olla riskikohteita. Pelkkä hakkuuaukea ei kuitenkaan yksinään ole riskikohde, jonne ansoja kannattaa pystyttää, hän  tarkentaa.

Storanet-suojaverkko on polyesterista valmistettu, kasvinsuojeluainetta sisältävä verkko, jolla voidaan suojella kaikenkokoisia ja -lajisia puita. Se on samaa verkkoa, joka on käytössä myös Trinetissä.

Verkko levitetään puunrunkojen päälle suojaamaan ulkopuolelta tulevia hyönteisiskuja. Samalla verkko estää jo rungossa olevia kirjanpainajia tekemästä tuhojaan ja leviämästä metsään.

– Niin Storanetin kuin Trinetinkin verkon käyttöikä on yhteensä kuusi kuukautta. Mikäli verkkoa käytetään esimerkiksi  vain neljä kuukautta eli touko-elokuun, voidaan se säilöä. Seuraavalla kaudella verkossa on tehoa vielä kahdeksi kuukaudeksi. Riippuu täysin lämpötiloista ja hyönteisten talvehtimisajasta, kauanko tuotteiden annetaan olla metsässä, Salla Rantanen sanoo.

Trinet-P-feronomiansa maksaa noin 350 euroa. Hintaan kuuluu viisi alumiinikehikkoa, kiinnitysvälineitä, viisi verkkoa sekä kymmenen feromoniampullia. Storanet-verkon (koko 8,5 m x 12 m) hinta on noin 200 ­euroa. 

Trinetin vaihtoverkon sekä feromoniampulleja voi ostaa myös erikseen. 

 

Alansa huippututkija

  • BASF:in myyntiedustajana ja tuholaisansojen asiantuntijana työskentelevä Salla Rantanen tulee kevään ja kesän aikana tutuksi monille metsänomistajille. Hän kiertää eri puolilla Suomea alan messuilla kertomassa uusista ja tehokkaista tuholaisten torjuntatuotteista.
  • Saan tavata asiakkaita. Siinä mielessä ihan nappijuttu. Tykkään olla ihmisten seurassa, hän iloitsee.
  • Rantanen kertoo tekevänsä työtä juuri sillä aihealueella, jossa hän viihtyy parhaiten. 
  • Kiinnostuin hyönteisistä jo aikojen alussa. Olen tehnyt aiheesta myös gradun elin opinnäytteen Itä-Suomen yliopistoon, jossa opiskelin metsätieteitä. Teen edelleen tutkimusta tuotteista, mikä on pikkutarkkaa hommaa. Tykkään siitä.
  • Salla Rantasen työnantaja, saksalainen BASF, tuli aikoinaan tutuksi laadukkaista vhs-videokaseteistaan. Nykyisin konserni tunnetaan kemikaalialan toimijana, jonka pääkonttori on Saksan Ludwigshavenissa. 
  • Oma pääpaikkani on Helsingissä. Työskentelyni kannalta tärkein yksikköni on Tanskassa, jossa sijaitsee yhtiön kasvinsuojeluun erikoistunut yksikkö, Salla Rantanen kertoo.

 

Kirjanpainaja

  • Pieni, noin viiden millimetrin kokoinen, tummanruskea kovakuoriainen.
  • Varmoja merkkejä tuholaisen iskusta ovat tummanruskea puru puun tyvessä ja rungolla, puun runsas pihkavuoto ja pienet reiät puun kuoressa.
  • Veden ja ravinteiden saanti loppuu, kun puussa on tarpeeksi tuholaispopulaatiota ja syönti yltää koko puun ympäri.
  • Yleensä kirjanpainaja iskeytyy läpimitaltaan yli 20 cm leveään kuuseen. Helpoin tuhokohde ovat stressaantuneet ja vahingoittuneet kuuset, kuten kaatuneet puut. Mikäli helppoa tuhokohdetta ei löydy, tuholainen voi iskeytyä myös terveeseen kuuseen.
  • Tuholainen lähtee parvelemaan, kun ilman lämpötila nousee 20 asteeseen.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita