Ajoitus on tärkeä ruokinnassa

27.09.2016 // Kirsi Haapamatti

Myllymäen luomutilalla Kauhavalla vasikat kasvavat hyvin. Laadukkaiden elinolosuhteiden lisäksi lihapainoon vaikuttaa oikeaan aikaan tehostettu ruokinta.

Myllymäen tilan lehmät märehtivät pihatossaan ja nauttivat elokuisen päivän auringosta ja hienoisesta tuulenvireestä. Niiden katseista voi kuitenkin lukea hivenen haikeutta: pihatosta on suora näkymä vihreänä heilimöivälle laitumelle. Laitumen päässä kimmeltää Lappajärvi. Lai­tumelle eläimet eivät kuitenkaan pääse.

Pieni laidunkaistale on vielä käytössä, vaikka runsaat sateet runtelevatkin laitumenpohjia. Lisäheinä jaetaan kurottajalla heinähäkkiin. Teemu Myllymäen apuna äiti Minna Myllymäki
 

– Pari päivää sitten piti ottaa karja pois laitumelta. Sateinen loppukesä ei ole ollut paras mahdollinen laidunnuksen kannalta, tilan isäntä Teemu Myllymäki sanoo.

Laidunkausi saattaa luomutilalla kuitenkin vielä jatkua, jos säät sallivat ja laidunpohja kuivuu taas kantavaksi. Nyt viisikymmenpäinen emolehmäkarja kuitenkin viettää aikansa tilavassa pihatossa.

– Ruokinnan kannalta laidunnuksella ei juuri ole lehmillemme merkitystä, Myllymäki kertoo.

– Laitumina meillä on vain pari kolme hehtaaria. Lehmiä siis ruokitaan heinällä laitumelle läpi koko laidunkauden.


Teemu Myllymäen karjan laitumet alkavat suoraan pihatosta. Lehmät odottavat sateetonta aikaa ja laidunkauden jatkumista.


Vasikat ovat viiden-kuuden kuukauden ikäisiä, kun ne lähtevät välikasvatukseen.
 

Täysrehu sopii vasikalle − ja hoitajalle

Myllymäen tilalla on pitkä kokemus emolehmätuotannosta. Se muotoutui tilan tuotantosuunnaksi jo 1990-luvulla. Vuosikymmenten mittaan eläinten hoito ja ruokinta on hioutunut parhaaksi mahdolliseksi. Pelto­hehtaareja tilalla on 120 ja emolehmiä 50.

AtriaNauta-ohjelman tilastoinnin mukaan tilan vasi­koiden kasvu on jatkuvasti maan keskiarvon kärjessä. Siitäkin huolimatta, ettei tilastointi erottele tavan­omaisia ja luomutiloja toisistaan. Myllymäen sonnivasikoiden kasvu on keskimäärin 1 450 grammaa päivässä. Lehmävasikat kasvavat 1 228 gramman päivävauhtia. Se on erinomainen tulos melko pieni­kokoiselle hereford-rodulle.

Vasikoiden lisä­ruokinta on suuressa roolissa päiväkasvulle. Rehua kuluu vuodessa kolmesta neljään tonnia.

 

– Ruokinta on aika yksinkertainen. Timotei-apila-heinän lisäksi vasikat saavat Kinnusen Myllyn Luomu-Tähti 190 -alkukasvatusrehua. Vasikoiden lisä­ruokinta on suuressa roolissa päiväkasvulle. Tätä rehua olemme käyttäneet nyt kolmisen vuotta. Rehua kuluu vuodessa kolmesta neljään tonnia. Sitä on vasikoille saatavana vapaasti koko lisäruokintakauden.

Rehun valkuaislähteinä ovat luomurypsipuriste, luomuhärkäpapu ja luomuherne. Täysrehun lisäksi eläimet saavat seleeniä, jota on luontaisesti luomupelloissa niukasti. Jonkin verran eläimille annetaan myös oman tilan kauraa, mutta mitä vähempi sitä parempi. Syy on työsuojelullinen:

– Olen allerginen kauralle. Sitä käsiteltäessä pitää käyttää hengityssuojaimia. Rakeistettu täysrehu sopii paremmin siis myös minulle, Teemu Myllymäki nauraa.

Myös Myllymäen Minna-äiti kärsii kaura-allergiasta ja vaikeasti hoidettavasta astmasta. Vuonna 2014 tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen Minna Myllymäki on jatkanut tilalla työntekijänä. Täysrehu on nappi­valinta.

Paikallinen K-Maatalous tuo Luomu-Tähti -satsin Myllymäkien siiloon kerran vuodessa. Lisäruokintakausi on lyhyt. Se kestää vasikan tullessa yhden, kahden kuukauden ikään ja jatkuu siihen saakka, kun eläin lähtee välikasvatukseen.

– Silloin vasikat ovat viidestä kuuteen kuukauden iässä. Atria vie vasikat välikasvattamoihin luomu­tiloille noin sadan kilometrin säteellä.

Muutama lehmävasikka jää tilalle.

 

Tilavat olot takaavat leppoisan tunnelman

Tilan pihattorakennus on kolmiosainen. Tai neliosainen, miten sen nyt tulkitsee. Rakennus on rakennettu 1990-luvulla, ja sitä on jatkettu ja muutettu vuosien mittaan. Rinteessä sijaitsevan pihaton yläpäässä on neli­seinäinen, kokonaan suljettavissa oleva karsinallinen rakennus. Toisella sivuseinällä on tilava katos. Sitä seuraa katettu, leveä ruokintakäytävä, jonka kyljessä jatkuu osittain katettu, betonipohjainen jaloittelualue.

Jaloittelutilaa on enemmän kuin luomusäädösten mukaan edes tarvitaan. Hulppeista oleskelutiloista huolimatta karja nauttii laitumella olostaan aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn, jos säät sallivat. Lisäheinää varten laitumilla on ruokintahäkit.

– Neliseinäinen rakennus on oikeastaan vain sairas­karsinakäytössä. Lehmät eivät juuri siellä ole, eivät kovil­la pakkasillakaan, vaikka niillä on sinne pääsy.

Tosin haastatteluhetki on poikkeus. Vasikoiden lisä­ruokintakausi on alkanut. Emot eivät täysrehua eivät­kä viljaa tarvitse, siksi niiden pääsy rehun äärelle on estetty. Sähköpaimenlanka on niin matalalla, että vain vasikat kipaisevat sen alta rehupöydän ääreen. Eivät­kä emot sinne edes yritä. Tunnelma on leppoisa, melkeinpä unelias.

– Yleensä se on juuri näin. Emot ja vasikat ovat hyvin rauhallisia. Kun vieroituksen aika koittaa, on tilan­ne toinen. Silloin vasikat ovat suljettujen ovien taka­na yläpihatossa. Emot huutavat viikon, kaksi. Sit­ten ne taas rauhoittuvat, Teemu Myllymäki kertoo.

Vieroituksen aika on kohta käsillä. Millainen ruljanssi se tilalla on?

– Vieroitus ei ole kovin vaikeaa, sillä emot suoje­levat vasikoitaan yleensä vain ensimmäiset viikot. Mutta jos vasikka pitää jostain syystä ottaa sairaskarsinaan ihan pienenä, se ei ole helppoa. Emot eivät halu­a luopua vasikoistaan. Ne voivat olla aggressiivisia ihmisille. Meillä on käytössä omavalmistelaite eli kurottajaan yhdistetty kauha, jossa on turvakaaret.

Ihminen on kauhassa ja pitää vasikkaa sylissään, ja niin vasikka voidaan kuljettaa turvallisesti karsinaan. Emo ei pääse puskemaan.

Vasikat vieroitetaan emoistaan yhdestä kahteen viikkoa ennen välitystä.

Myllymäen tilalla on peltoa noin 120 hehtaaria, josta saadaan heinät omalle karjalle. Suuri osa viljasta menee myyntiin. Myllymäki tekee myös koneurakointia ja myy heinää.

Myllymäen karja on pääosin hereford-rotua, mutta mukana on myös charolaista. Sonnit ovat herefordeja.

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita