Viljelyohjelmakokeet 2015

03.11.2015 // Milla Välisalo

Viljelyohjelmakokeiden kohteena olivat Hauhon koetilalla muun muassa mangaanin puutosoireet, hitaasti kehittyneet kasvitaudit ja suuret sadot. Kasvinsuojelu- ja lannoiteaineiden ja -menetelmien testien avulla sadon määrä ja laatu pystytään optimoimaan käyttötarkoitusta varten, jolloin tehty panostus tuottaa lisähyötyä viljelijälle.

Mennyt kesä koetilalla oli säiden vuoksi hieman erilainen verrattuna Suomen kokonaistilanteeseen, sillä Hauhon alueen sademäärä jäi tavallista pienemmäksi ja kuivuus pääsi vaivaamaan kasvustoja ajoittain. Lämpösumman osalta ollaan vieläkin syyskuun loppuun asti tarkasteltuna keskiarvon alapuolella, huolimatta normaalia lämpimämmästä alkusyksystä. 

Viljelyohjelmakokeiden aikaisempien vuosien korkeiden satotasojen takia kylvölannoituksen taso nostettiin ohralla ja kauralla 120 kg N/ha ja kevätvehnällä 150 kg N/ha. Lannoitteena käytettiin YaraMila NK -lannoitetta, fosforia lohkon maaperässä oli riittävästi. Kevätrapsilla ja -rypsillä kylvölannoituksena annettiin 120 kg N/ha ja YaraVita Brassitrel -hivenlannoitus korrenkasvun alussa. Kevätviljat saivat mangaanilisän YaraVita Mancozinilla. Ruiskutus oli suunniteltu tehtäväksi rikkatorjunnan yhteydessä, mutta puutosoireita huomattiin kauralla jo ennen pensastumista ja hivenlannoite oli näin ollen jo tässä vaiheessa myöhässä, sillä oireiden näkyessä osa sadosta on jo menetetty. Syy koetilalla usein esiintyvään mangaanin puutokseen on lohkojen korkea pH.  

Aikainen Avetron

Kylvöt saatiin kevätviljoilla tehtyä 5.5. Kevätöljykasveilla kylvö venyi sateista johtuen, ja ne päästiin tekemään kevätrypsin ja kevätrapsin osalta vasta 20.5. Taimettuminen oli hidasta kylmyyden takia. Kiinnostavana yksityiskohtana kauroissa oli uusi, aikainen lajike Avetron, joka taimettui kokeessa reilusti päivää aikaisemmin kuin muut lajikkeet (Ringsaker, Bettina, Avanti).

Rikkakasveja ei kuivuuden ja kylmyyden ansiosta ollut ongelmaksi asti: rikkakasvit yleisesti kasvoivat ­hitaasti. Ohralla rikkatorjuntaan käytettiin Tooler+-kiinnite, kauralla Express Gold + Starane 180 ja kiinnite sekä kevätvehnällä Mustang Forte. Runsaimmin kasvanut rikkakasvi oli kevätviljalohkolla savikka, ­johon torjunta ennen korrenkasvun alkua tehosi hyvin kaikilla aineilla. Kevätöljykasvien lohkolla rikkakasveja oli melko paljon, mutta rikkatorjunta Clearfield-lajikkeille sopivalla Clamoxilla tehosi rikkakasveihin todella hyvin. 

Edellisen vuoden viljelykasvi kevätviljalohkolla oli ohra, ja sen viljelyohjelmassa jouduttiinkin tekemään ylimääräinen tautitorjunta rikkatorjunnan yhteydessä. Muuten kasvitautien eteneminen oli tänä kesänä hidasta, eivätkä taudit vielä elokuun alussa ­olleet saavuttaneet lippulehtiä ohraa lukuun ottamatta. Jos viljelykasvi on lohkolla sama kuin edellisenä vuonna, se kannattaa huomioida tautiaineen kanssa jo mahdollisesti rikkatorjunnan yhteydessä. Ensimmäiset tautioireet ohralla olivat näkyvissä jo ensimmäisillä kasvulehdillä, joten aikainen tarkkailu ja sen pohjalta toimiminen kannattaa. 

Viileää ja hidasta

Kevätöljykasveilla kirppatuhoja ei sirkkataimivaiheessa ollut juurikaan, ja kasvuunlähtö sujui siltä osin ongelmitta. Kevätrapsille kokeiltiin korrenkasvun alussa Juventus-tautiainetta korrensäädevaikutukseen. Molemmilla lajikkeilla (Majong ja DK 7130 CL) Juventuksen lyhentävä vaikutus oli noin 20 senttimetriä, käsitellyissä kasvustoissa varret olivat silminnähtävästi vankempia ja lakoa ei oikeastaan esiintynyt (käsittelemättömissä lako 25 prosenttia kasvustosta, käsitellyissä 2 prosenttia). 

Viileä kasvukausi edisti sadontuottoa hidastamalla kasvua ja kehitystä. Tänä vuona satoja voi tarkastella myös lajikkeiden satopotentiaalin kautta. Esimerkiksi ohralla kaksitahoisen SW Mitjan sato nousi minimin 9 000:stä viljelyohjelman 9 600:een kg/ha. 

Monitahoiset Brage ja Ragna tuottivat molemmat viljelyohjelmassa 10 500 kg/ha. Kauralla muun muassa myöhäisen uutuuslajike Avantin sato oli viljelyohjelmalla noin 10 900 kg/ha ja aikaisella Avetronillakin sato nousi 8 800 kg/ha. Kevätvehnällä kaikilla lajikkeilla sato nousi noin 10 000 kg/ha. Kevätrapsista ei vielä tätä kirjoitettaessa ole satotietoja saatavissa, mutta kevätrypsillä, Aurea CL -lajikkeella sato viljelyohjelmalla oli 2 700 kg: tautitorjunta ja hivenlisä nostivat satoa noin 15 prosenttia. 

Tuotepäällikkö Anni Kymäläisen täsmäiskut ongelmiin

Mangaaninpuute on erittäin yleinen kasvustoissa: etenkin tänä kylmänä kasvukautena havaittiin paljon mangaaninpuutosta ympäri Suomen. Tähän on kuitenkin olemassa erittäin helppoja ratkaisuja. Tänä vuonna K-maatalouden hivenlehtilannoitteiden valikoima kasvoi YaraVita-sarjan uutuksilla, kuten YaraVita Mancozinilla. YaraVita Mancozin on helppokäyttöinen ja hyvin tankkiseoksiin sopiva valmiste mangaanilannoitukseen. Siksi Viljelyohjelman kasvinsuojelun reseptinä on lisätä 1 l/ha ­YaraVita Mancozinia esimerkiksi rikkakasviruiskutusten yhteyteen. 

Myös rikkakasviresistenssin lisääntyminen huolettaa yhä useampaa viljelijää, ja moni kokeekin, etteivät ennen hyvin toimineet valmisteet enää riitä nujertamaan vesiheinää. Fluroksipyyrin, kuten Starane 180 -valmisteen, lisääminen rikkakasviruiskutuksessa esimerkiksi Tooler-valmisteeseen ennaltaehkäisee ja torjuu jo syntynyttä resistenssiä. 

Kuluneen kasvukauden rikkatorjunta oli myös muista syistä paikoin erittäin haastavaa. Kaikkia ruiskutuksia ei päästy tekemään, ja toisaalta torjuntojen teho jäi heikoksi kun sateet, kylmyys ja stressaantunut kasvusto heikensivät torjunnan onnistumista. Rikkapankki saattaakin olla lohkoilla tavanomaista suurempi, joten ensi kaudella kannattaa panostaa kasvinsuojeluun.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita