Uudet ohrat hyödyntävät tuotantopanokset tehokkaasti

20.01.2015 // Marjo Serenius

SW Mitja ja Ragna hyödyntävät saamansa typpilannoituksen tehokkaasti satoon ja sen laatuun.

Hauholla on tutkittu yhteistyössä Yaran kanssa rehuohrien lisälannoitusta. Kokeessa käytettiin typpitasoina kylvön yhteydessä 80 ja 130 kg/ha. Lisälannoitustarve määritettiin Yaran N-sensorilla ja Megalab-analyysillä vertaamalla eri typpitasoja täysin lannoittamattomiin ruutuihin. 

Ensimmäinen lisätypen tarve määritettiin pensomisen loppuvaiheessa. Tällöin SW Mitjassa ei ollut havaittavissa lisälannoitustarvetta. Ragnalle annettiin lisätyppeä 50 kg/ha korrenkasvun alussa, jolloin kokonaislannoitusmääräksi tuli 130 kg/ha. Mitjalle lisätyppi päädyttiin antamaan vasta kasvukauden lopussa maitotuleentumisen aikaan. Kevätvehnäkokeissa myöhäisen lisälannoituksen on havaittu nostavan nimenomaan jyvän valkuaispitoisuutta. Mitja sai 20 kg/ha lisätyppeä valkuaisen nostoon.

 

Mitjan valkuaisainepitoisuus nousi

Täysin lannoittamattomat ruudut tuottivat toki satoa, mutta kärsivät selvästi. Kasvustot jäivät lyhyiksi ja harvoiksi, ja kasvuvaiheet etenivät lannoitettuja kasvustoja hitaammin. Näin ollen vähäisen sadon puinti viivästyi neljä päivää. Koko koe sai tautitorjuntana Comet Pro + Prosaro -tankkiseoksen, jotta taudit eivät vähentäisi satopotentiaalia. Korrensääteitä ei lujakortisille lajikkeille käytetty.

Suurimmat sadot saatiin tietenkin suurimmilla typpitasoilla. Mitjan myöhäinen lisätyppi nosti selkeästi jyvien valkuaispitoisuutta. Rehuohran viljelyssä tätä voitaisiin hyvin hyödyntää. Lisätyppi nosti jyvän valkuaista 0,8–1,4 prosenttiyksikköä ja satoa Mitjalla jopa 2 000 kg/ha. Sinänsä perustason typpilannoituksella 80 kg/ha saatu sadonmäärä oli jo erittäin hyvä.

SW Mitja ja Ragna hyödyntävät saadun typpilannoituksen sadon ja valkuaisen määrään.

 

Lannoitus sadontuottokyvyn mukaan

Ravinnehuuhtoumien ja vesistön kannalta olisi parasta, että viljakasvi hyödyntää tehokkaasti sille annetut tuotantopanokset. Hauhon koelohkot ovat fosforin osalta korkealla, joten fosforilannoitus ei ympäristötuen ehtojen mukaan ole sallittua. Fosforia poistuu pellolta laskennallisesti 3,5 kg/ha viljatonnia kohden. Tässä kokeessa suurimmilla satomäärillä fosforia poistuu laskennallisesti sadon mukana lähes 30 kg/ha.

Sadon määrän ja valkuaispitoisuuden perusteella laskettu typen käytön hyötysuhde oli yli 97 % kaikilla lannoitustasoilla ja 80 kg/ha typpilannoitetasoilla jopa reilusti tämän yli. Ravinnehuuhtoumia ajatellen negatiivinen ravinnetase on hyvä asia, mutta maan kasvukunnosta tulisi huolehtia myös pitkällä tähtäimellä. Lannoitus tulisi optimoida lajikkeen sadontuottokyvyn mukaan. 

 

Laskennallinen typpiravinnetase (kg/ha) ja käytetyn lannoituksen hyötysuhde (luku sulkeissa) Mitjalla ja Ragnalla eri lannoitusmäärillä. Ravinnetase = annetun typpilannoituksen määrä – sadossa poistuneen typen määrä. Jos hyötysuhde on 100 % ja tase 0 kg/ha, niin kasvi käyttää kaiken sille annetun ravinteen hyödyksi. Jos tase on negatiivinen, sadossa poistuu enemmän ravinteita, kuin mitä kasville annetaan.

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita