Trym-ohra sietää happamuutta

01.11.2015 // Erkki Holma

Koetulosten mukaan uusi Trym-ohra kasvaa hyvin myös mailla, missä pH-luku on vain kuuden tienoilla.

Paavo Sävilammi haki Humppilassa sijaitsevalle vaimonsa Pauliinan tilalle monitahoista ohraa. Pellot ovat hiesusavimaita. Hänelle suositeltiin Trym-ohraa ja valinta tuntuu osuneen oikeaan. Lajike on verraten aikainen ja sen satotaso on kuitenkin korkea.

Siemenviljelyksiä keskikokoisen tilan peltoalasta 23 hehtaaria. Siitä puolet on kevätvehnää ja toinen puoli uutta Trym-ohraa. Peltojen happamuus liikkuu kuuden tienoilla ja koetulosten mukaan Trym-ohra on antanut muihin ohralajikkeisiin verrattuna hyviä satoja juuri happamilla mailla.

Ohrakasvustoja kuritti kevään ja alkukesän pahat sateet. Hiukan keveämmillä paikoilla, missä vesivauriot jäivät pieniksi, ohraa voi odottaa 5,5 tonnia hehtaarilta, kun alavilla savikoilla sato jää alle kolmen tonnin.

Kun Sävilammi haki hyvää lajiketta juuri savimailla, sääolot vain sattuivat nyt olemaan sellaisia, että ne eivät suosineet ohraa savimailla.

– Tuskin mikään ohra olisi noista sateista selvinnyt yhtään paremmin.

 

Aikaiset kylvöt pärjäsivät

Kevään kylvöt venyivät kuukauden ajalle: ensimmäiset Sävilammi pääsi tekemään Humppilassa 24. huhtikuuta ja viimeisiä vedettiin 26. toukokuuta. Nuo ensimmäiset kylvöt olivat mallasohraa ja niiden puintiin päästään 24. elokuuta alkavalla viikolla.

– Aikaiset kylvöt pärjäsivät kaiken kaikkiaan aika hyvin.

Trym-ohran kylvölle Sävilammi pääsi toukokuun 20. päivän jälkeen ja sen kohtaloksi koitui väärään aikaan tulleet voimakkaat sateet.

Siemenviljelyksillä ja varsinkin savimailla Sävilammi suosii syyskyntöä. Jos samalle lohkolle pannaan samaa lajiketta seuraavanakin vuonna, kyseeseen voi tulla myös kevytmuokkaus kultivaattorilla. Suorakylvöäkin on tilalla käytetty keveillä maalajilohkoilla.

Trym-ohran esikasvi oli kaura, ja kasvusto on kynnön ansiosta varsin puhdasta.

Monitahoiseksi ohraksi Trymin siemen on varsin kookas, tuhannen siemenen paino on koetulosten mukaan ollut 41,2 grammaa.

 

Kivimaille suorakylvö

Sävilammi viljelee toista tilaa Kangasniemellä, missä pellot ovat kivisiä moreenimaita.

– Siellä taas parempaa kylvövaihtoehtoa kuin suorakylvö ei olekaan. 

Ruiskutusaikana pellot olivat vielä märkiä ja ruiskutukset menivät myöhään. Tämän takia tautitorjuntaa ei Trym-ohra saanut, vaikka normaalina vuonna se on aina ohjelmassa.

– Kuitenkin kasvustot ovat tänä vuonna olleet varsin terveitä.

Laontorjuntaa ei tilalla ole yleensä käytetty.

– Pellot ovat tasaisia savimaita, eikä laontorjuntaa ole koettu tarpeelliseksi.

Rikkatorjunnan ongelma on se, että pellot ovat kaikki pohjavesialueilla ja se rajoittaa merkittävästi ainevalikoimaa. Esimerkiksi halpaa MCPA-ainetta ei voi käyttää.

 

Rypsiä ja valkoapilaa kerääjäkasvina

Mielenkiintoinen lisä tänä vuonna on ollut kerääjäkasvien kylvö. Se tehtiin sähkökäyttöisellä lautaslevittimellä 15 metrin välein olevia ajouria pitkin. Kerääjäkasvina käytettiin sekä valkoapilaa että rypsiä. Niistä rypsi sopii paremmin kylvettäväksi ajouravälillä, koska siemen lentää pidemmälle. Valkoapilan kanssa tahtoo jäädä raitoja.

Kylvö tehtiin ruiskutuksien jälkeen heinäkuussa, eikä puinnin vaikeutumisesta ole vaaraa. Valkoapila on tullut pintaan hiukan rypsiä paremmin. Rypsin taimettuminen on ollut epätasaisempaa. Rypsin käyttäminen kerääjäkasvina on ehkä möhöjuurenkin kannalta kyseenalaista ainakin, jos tilalla viljellään öljykasveja.

– Kerääjäkasvin käytöstä kaivataan lisää tietoa. Viljelyä kokeilutetaan nyt viljelijöillä.

Vaikka säät eivät ole Humppilassa ohraa suosineet, sen voi kuitenkin Sävilammin pelloilla havaita, että Trym-ohra sopii savimaille.

– Sen viljelyä on tarkoitus jatkaa, jos vain siemensopimus ensi vuodeksikin saadaan. Siemenviljelystä saatava lisähinta korvaa siitä aiheutuvat työt, mutta ei sillä rikastumaan pääse. Viljelyn vaativuus kuitenkin lisää motivaatiota yrittää.

 

 

 

 

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita