Syysohra Matros tekee tuloaan

21.09.2015 // Virpi Adamsson

Syysohran viljelyä kokeillaan jälleen Suomessa. Euralaistilalla odotetaan sen viljelystä apua kesän työhuippujen tasaamiseksi.

Euran Paneliassa asuvat Mikko Raitanen ja ­Susanna Kujala kävelevät pellolla, jolla kasvaa vyötäisille ylettyvää syysohraa. Tähkät huojuvat tuulessa. 

Alkukesästä näkymä oli kamala. Ohra lähti kasvamaan epätasaisesti. 

– Moni olisi varmaan mennyt ja kääntänyt pellon ympäri ja kylvänyt uutta. Minua kuitenkin varoiteltiin asiasta, Raitanen muistelee. 

Talven aikana ei tullut juuri tuhoja. Joissain paikoin oli hiukan lumihometta, mutta sitä ei huomaa enää mistään.

Mikä sai Raitasen viljelemään syysohraa?

– Se oli osittain päähänpisto, mutta myös kokeilunhalua. Törmäsin kasviin ensi kerran K-maatalouden koetilalla, Hauholla. Edellinen kokeiluni syysrapsin kanssa meni mönkään, mutta haluan silti tehdä uusia asioita. 

 

Kylvö myöhästyi

Raitanen kylvi ohran syyskuun neljäntenä päivänä. Suositus on kylvää elokuun puolivälin jälkeen, mutta sateiden takia siitä myöhästyttiin.

– Kylvö sujui hyvin. Kylvimme Matros-lajiketta lähes yhdeksän hehtaarin lohkolle. 

Kolmekymppinen Raitanen on ollut isäntänä vuodesta 2008. Päätyönä on hakeurakointi ja aivan uutta on kilipukkien kasvatus lihaksi. 


Syysohran jyvät ovat isoja.

Tilalla on viljelyssä vuokramaiden kanssa 51 hehtaaria. Kasveina ovat olleet härkäpavun ja rypsin lisäksi syys- ja kevätvehnä. Syysohran viljelyn odotetaan tasaavan sopivasti kesäajan työhuippuja, kun sen puinti osuu heinäkuun loppupuolelle.

Mikko ja Susanna sieppaavat siellä täällä kasvavan rukiin korren pois. Ruis oli esikasvina ja sitä on edelleen jääntiviljana. Raitanen ei usko sen haittaavan syysohran puintia. Rukiin saa todennäköisesti pois kuivurin esipuhdistajassa. 

 

Jatkuvaa tarkkailua

Syysohra tuli tähkälle yllättävän aikaisin keväällä. Ensimmäiset vihneet havaittiin toukokuussa.

Millaista syysohran kasvattaminen on tähän asti ollut?

– Se on yhtä vaativa tai helppo kuin mikä tahansa muukin kasvi. Ei ole tarvinnut tehdä mitään taikatemppuja. 

Tautiaineita on laitettu kahteen otteeseen. 

– Ruiskutukset tulee tehdä todettuun tarpeeseen, joskus jopa ennaltaehkäisevästi. Se vaatii paljon tarkkailua, Kujala muistuttaa.

– Kierrämme isännän kanssa katselemassa usein pellolla ja otamme paljon kuvia. Siten oppii tuntemaan kasvin. 

Tulevan sadon kilomääriä isäntäpari ei lähde arvailemaan. Kosteusolosuhteet ovat olleet sopivat, eikä kesän kylmyyskään ei ole haitannut.

– Vanha sananlasku sanoo, että vilu viljan kasvattaa. Iso ja laadukas sato on toiveissa. Satopotentiaalia ainakin on.

Raitanen aikoo kylvää ohraa syyskylvönä uudestaan, mikäli peltolohkoja vain vapautuu ajoissa. Hän luottaa syysohran jo kestävän pakkastalvia.

– Uskon, että lajikkeet ovat kehittyneet ja talvet lauhtuneet. 

 

Syysohra Matros

  • Jalostaja: Sejet, Tanska
  • Kasvuaika: 305 vrk
  • TJP 56,7 & valk. 10,9
  • Kylvötiheys 300–400 kpl/m2
  • Kylvö elokuun 3. ja 4. viikko
  • Koeruutusato 6–8,8 tn/ha (K-maatalouden koetila, 2014)

Lähde: Skåneförsöken 2010–2014, Ruotsi

 

Oppia kertyy koko ajan

Käytännön viljelysten lisäksi syysohran viljelyä tutkitaan koeruuduilla K-maatalouden koetilalla, Hauholla. Lajikekokeessa ovat mukana muun muassa Frigg-, Apropos-, Padura- ja Matros-lajikkeet. Yhteistyössä Yaran kanssa Kotkaniemen koetilalla haetaan oikeita lannoitusratkaisuja syysohralle. 

– Toistaiseksi tietoa on vasta vähän ja oppia kertyy koko ajan. Käytännön viljelyksiltä saamme arvokasta palautetta ja eri tilojen kokemuksia, Keskon tuotepäällikkkö Juho Urkko kertoo.

Kasvustot ovat talvehtineet jopa Kauhavaa myöten, joten viitteitä viljelyn onnistumisesta Suomessa on jo olemassa. 

– Tällä hetkellä vain Matroksen siementä on myynnissä. Sen viljely tiloilla lisääntyy merkittävästi. Syysohraa jo kokeilleista tiloista kaikki ovat aikeissa jatkaa myös tulevana kautena.

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita