Puna-apila ja sinimailanen K-maatalouden koetilan testissä

20.09.2015 // Milla Välisalo

K-maatalouden koetilalla testataan Ruotsissa sekä Norjassa jalostettuja puna-apilan ja sinimailasen lajikkeita, joista valitaan tulosten perusteella parhaiten Suomeen sopivat, myyntiin päätyvät lajikkeet. 

Puna-apilan ja myös sinimailasen käyttöä voisi lisätä huomattavasti niiden hyviä ominaisuuksia ajatellen. Molemmat muun muassa parantavat seoksessa rehun valkuaispitoisuutta ja lisäävät rehun maittavuutta. Peltomaan rakenteen parantaminen ja lannoituksen tarpeen väheneminen voidaan myös lukea valkuaiskasvien käyttöä tukeviksi ominaisuuksiksi. 

Lähes kaikissa seoksissa, koko maassa, voidaan käyttää puna-apilaa tai sinimailasta. Sinimailanen sopii hyvin myös hevosnurmiin. Puna-apilan avulla etenkin nurmen ensimmäisestä niitosta saatavaa satoa voidaan nostaa reilusti, sinimailasella suurin sato painottuu tavallisesti toiseen niittokertaan. 

Puna-apilan haasteena on lisääntyvä kolmen kerran niittorytmi, mikä suosii suotuisilla paikoilla sinimailasta, joka kestää kolme niittokertaa yleensä ongelmitta. Talvenkestävyyttä on etenkin sinimailasella perinteisesti pidetty ongelmana, mutta valikoimissa on jo hyviä lajikkeita, ja tulevaisuus näyttää lupaavalta näiden osalta. 

Paikkauskylvöllä voidaan korjata hävinnyttä kasvustoa puna-apilalla, mutta lähtökohtaisesti lajikevalinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että lajike on riittävän kestävä. Sinimailasella paikkauskylvön onnistuminen on epävarmaa johtuen juuriston erittämistä yhdisteistä, jotka heikentävät muiden kasvi­yksilöiden itämistä. Sinimailasella kasvuston ­perustaminen onkin syytä tehdä huolella, jolloin paikkauskylvöille ei tavallisesti ole tarvetta. 

Virallisten lajikekokeiden tulokset antavat hyvin viitteitä lajikkeen kestävyydestä. Kokonaissadon lisäksi huomioida kannattaa erityisesti kevättiheys ja kolmannen vuoden sato. Vyöhykkeiltä 4 ja 5 katsomalla saa yleensä hyvin tietoa lajikkeen talvenkestävyydestä. Tasaisilla koeruuduilla merkittäviä talvituhoja ei tavallisesti esiinny esimerkiksi Hauholla, mikä sijaitsee viljelyvyöhykkeellä 2. 

Sinimailasella ei lajikkeita ole vielä virallisissa lajikekokeissa ollut, niiden kestävyydestä ollaan K-maatalouden lajikkeiden osalta Ruotsin ja Norjan laajan jalostustyön sekä koetilan tekemien kokeiden varassa. Kokeita suoritetaan Hauhon lisäksi Luonnonvarakeskuksen tutkimusasemilla Maaningalla sekä Ruukissa. Hauholla talvituhoja ei ole ollut, Maaningalla ne olivat sen sijaan merkittäviä, mutta lajikkeiden välillä oli suuria eroja. Parhaiten nyt myynnissä olevista lajikkeista Maaningalla pärjäsi Live. 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita