Perustukset kuntoon

21.01.2015 // Tuomas Lehtonen

Maatilan Pirkka

Perustus siirtää rakenteiden kuorman maapohjalle ja estää rakennusta painumasta. Osaavalla suunnittelulla ja huolellisella rakentamisella perustukset saadaan kestämään koko rakennuksen eliniän.

Perustusten suunnittelua edeltää pohjatutkimus, jonka avulla saadaan tietää maaperän kerrosjärjestys, routivuus, maakerrosten tekniset ominaisuudet (esimerkiksi kantavuus), pohja­vesisuhteet ja kalliopinnan asema. Näiden tietojen ja rakennuksen ominaisuuksien pohjalta rakennesuunnittelija valitsee sopivan ­perustamistavan.

Salaojitusjärjestelmä johtaa kosteuden pois rakennuksen luota ja pitää perustukset kuivina.

 

Maapohjan valmistelu

Jos maapohjan kantavuus on hyvä, ennen perustusten tekoa poistetaan pintamaa, tasataan alusta ja tiivistetään sen päälle sorakerros. Huonommin kantava ja routiva maamassa joudutaan korvaamaan suuremmassa määrin routimattomalla ja kantavalla soralla tai kallio­murskeella. Erityisen huonosti kantavan maan, esimerkiksi savimaan, yhteydessä perustus on rakennettava usein teräs- tai betoni­paalujen varaan.

Murskekerroksen reunoille, rakennusta kiertämään asennetaan salaojitusjärjestelmä, joka johtaa kosteuden pois rakennuksen luota ja pitää perustukset kuivina. Salaojaputket on sijoitettava niin, että niiden korkein kohta on perustuksen alapinnan tasolla tai sen alapuolella.

Sokkeli voidaan rakentaa maaperästä riippuen joko betonivaluna tai harkoista.


 
Maan alle jäävä sokkelin ulkopuolinen osa eristetään kosteudelta esimerkiksi perusmuurilevyllä.
 
 

Alapohjan toteutus

Varsinaisen perustuksen tekemiseen on eri vaihtoehtoja, jotka määräytyvät lähinnä pohjamaan kantavuuden perusteella. Kantavalle maaperälle voidaan valaa betoniantura. Anturan päälle rakennetaan sokkeli harkoista tai ­betonivaluna. Sokkelin sisäpuoli täytetään kerroksittain tiivistettävällä soralla. Ylimpään täytemaakerrokseen tulee karkeaa kapillaarikatkosepeliä, joka estää veden kapillaarisen nousun alapohjaan. Soran päälle asennetaan lämmöneristyslevyt ja valetaan maanvarainen betonilaatta.

Maapohja kantaessa heikosti perustukset paalutetaan, paalujen päälle valetaan paaluanturat ja niiden varaan asennetaan teräsbetonipalkit. Alapohja toteutetaan yleensä kantavana, maata vasten valettuna teräsbetonilaattana, joka tukeutuu reunoiltaan betonipalkkien varaan ja keskialueella pilarianturoihin. Lämmöneristäminen tehdään kuten maanvaraisen laatankin yhteydessä.

Alapohja voidaan toteuttaa myös (muun muassa asuinrakennuksissa) tuulettuvana, jolloin alapohjan alle jää vähintään 800 millimetrin korkuinen alustatila. Alapohjarakenteena käytetään yleensä ontelolaattoja, jonka alapintaan kiinnitetään lämmöneristyslevytys. Sokkeliin tehdään riittävästi tuuletusaukkoja. Alustatilan maapohja eristetään kevytsoralla, joka estää kosteuden nousun alustaan sekä perustusten routimisen. 

 

Eristykset

Maan alle jäävä sokkelin ulkopuolinen osa eristetään kosteudelta esimerkiksi perusmuurilevyllä ja sokkelin viereen asennetaan vähintään 200 millimetrin levyinen salaojituskerros esimerkiksi sepelistä. Ennen pintamaata rakennuksen perustusten viereen asennetaan maanpinnan suuntaisesti routaeristyslevyt ja 100 millimetrin hiekkakerros. Maan pinta tulee muotoilla viettämään poispäin perustuksesta. Pintamaan asennuksen jälkeen sokkelin maanpäälliseksi korkeudeksi tulee jäädä vähintään 300 millimetriä.

Suunnittelijaa ja urakoitsijaa valitessa kannattaa kysäistä neuvoa paikallisesta Rautiasta. Useimmat liikkeet pystyvät yhteistyökumppaniensa kanssa tarjoamaan perustukset avaimet käteen -palveluna.

 

HUOMIOI NÄMÄ

  • Teetä maaperätutkimus ja panosta suunniteluun.
  • Älä oikaise rakentamisessa; perustusten on kestettävä koko rakennuksen eliniän.
  • Varaa aikaa betonin kuivumiselle.
  • Mieti mahdollisuudet oman työn ja kaluston hyödyntämiseen.

Kuva: Hannu Koivisto

Pyöreä perustus siilolle

Maatalousrakennusten suunnitteluun erikoistuneen FarmPlan Oy:n Hannu Rintasalon mukaan korkeat ja kapeat siilot vaativat erityisen hyvin kantavan maapohjan. Joskus esimerkiksi paaluttaminen onkin tarpeen. Matalammat ja pohja-alaltaan laajemmat siilot, kuten ilmakuivaussiilot, eivät aiheuta perustuksille yhtä kovaa rasitusta.

Siilojen perustukseksi sopii Rintasalon mukaan hyvin reunavahvistettu betonilaatta, joka voidaan valaa kantavan maapohjan tai paalujen päälle. Jos maa on routivaa, tulee perustuksen alle asentaa routasuojaus ja perustuksen ympärille salaojitus. Erityisesti kylmien, jalallisten siilojen perustukset kärsivät helposti routavaurioista.

 

Maatilan Pirkka

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita