Nurmentuotanto – sadonmittaus tehostaa tuotantoa

20.01.2015 // Maria Munck

Urakoitsija Kalle Rönni antaa rehunkorjuun päätyttyä asiakkailleen tulosteen, josta ilmenee korjattu tuorerehumäärä hehtaaria kohden ja rehun tekoon kulunut aika. Asiakas saa hyvän yleissilmäyksen siitä, missä tilalla olisi parantamisen varaa.  Huonojen lohkojen pois jättäminen, rikkakasvien torjunta, puhdistusniitot ja lannoitteiden käyttö ovat urakoitsijan vinkit parempaan ja tuotantotehokkaampaan rehuun. 

Urakoitsija Kalle Rönni Silmu Contracting -yrityksestä seisoo pellolla ja tarkkailee tehokkaasti nurmen parissa käytävää urakointiketjua. On kesäkuun 6. päivä ja ollaan Juhani Lemolan lypsytilatilalla Lammilla. 

Seuraavana päivänä tilan 120 nurmihehtaaria ovat jo siilossa. 

Työn touhussa Rönnin yrityksestä on kymmenen miestä, neljä traktori-peräkärry-yhdistelmää, kaksi perhosniittokonetta, karhotin, ajosilppuri sekä kurottaja siilolla. Lisäksi käytössä on noukinvaunu ja tilalta toinen kurottaja siilolla. 

Claas Jaguar - ajosilppurista saa tulostettua tuorerehutonnit, hehtaarit, kuluneen ajan ja hapon menekin. 

 

Vaihtelevat satotasot 

Sadonmittaus on palvelu, joka tulee useimpien saavutettaville yhteiskoneiden ja urakoitsijoiden kautta.  Esimerkiksi Rönnin Claas  Jaguar 950 -ajosilppuri mittaa silppurin läpi kulkevan sadon määrän, ja asiakas saa työn päätyttyä mustaa valkoisella tulosteen, josta ilmenevät tuorerehutonnit, korjatut hehtaarit sekä käytetty aika. 

– Tuloste pistää ajattelemaan, mitä olisi voinut tehdä toisin saadakseen enemmän tonneja. Mitä pienemmällä hehtaari­määrällä rehun tekee, sen kustannus­tehokkaampaa se on. Jos asiakasta ei kuitti kiinnosta, niin sille ei urakoitsija mahda mitään. Yhtä lukua pitäisi saada pienemmäksi ja toista isommaksi, Rönni summaa. 

Satoa lisäävä tekijä on Rönnin mukaan esimerkiksi rikkakasvien torjunta. 

– Puhdistusniitot on myös hyvä tehdä. Jos kolmatta satoa ei saa, niin pellon voisi ajaa vaikka murskaimella sen viimeisen kerran, jolloin peltoon ei jäisi kuloheinää ja seuraavan vuoden sadon laatu paranisi. 

Nurmen satotasot vaihtelevat laidasta laitaan. Joillakin asiakkailla tuorerehusato on 35 tonnia jos he saavat kolme satoa, ja osalla sato on paljon vähemmän.

Tiloilla on usein myös suuria satoeroja lohkojen välillä, jolloin Rönnin mielestä osan lohkoista voisi jättää pois kokonaan.  

– Urakoitsijan on vaikeaa ottaa kantaa siihen, missä tehdään oikein ja missä väärin. Mielestäni nurmisadot ovat kuitenkin tasaisempia siellä, missä käytetään sekä lietelantaa että keinolannoitteita. Ymmärrän hyvin, että maitotiloilla halutaan käyttää lietelantaa, mutta sitä käytetään niin paljon.

Urakoitsija toivoo myös hyviä kulkuyhteyksiä, selkeitä toimintatapoja sekä hyviä liittymiä pelloilla ja tilakeskuksessa. 

– Mitä hankalampaa on toimia, sen enemmän aikaa kuluu ja sitä enemmän tonni maksaa. 

Rönnin asiakkailla hehtaari­kustannus – kaikki mukaan laskettuna – liikkuu vajaasta 200 eurosta ja korkeintaan 240 euroon.  

Mitä pienemmällä hehtaarimäärällä rehun tekee, sen kustannustehokkaampaa se on.

 

Tyytyväinen asiakas 

Juhani Lemola on ollut Kalle Rönnin asiakas vuodesta 2008. 

– Meillä tämä alkoi siitä, että laajensimme lypsykarjatoimintaa ja oma kalusto oli liian pientä. Kun navettaa suunniteltiin, kuulin sattumalta tällaisesta ajosilppuripalvelusta ja kaikki loksahti paikalleen. 

Tähän asti korjuuala on joka vuosi lisääntynyt, mutta enää se ei kasva. Pääsääntöisesti nurmet ovat apilapitoista, mutta myös sinimailasta ja puhtaita timoteinurmia löytyy. 

– Sadonmittaus on hyvä palvelu, ja se, että pystyy seuraamaan hapon menekkiä, on hienoa. Säilöntäaineen kulutusta on vaikea itse arvioida, kun kuormien painot vaihtelevat niin paljon. 

– Kaiken kaikkiaan tämä on ollut erittäin hyvä palvelu, koska säilö­rehussa aika aiheuttaa suurimman kustannuksen. Rehu pitää saada oikeaan aikaan tehtyä. Lypsy­karjan parissa on työtä ihan tarpeeksi muutenkin, joten ei ole kiinnostusta hakea lisätöitä.  

Tällä hetkellä Lemolalla on 240 lehmää, jotka lypsetään lypsy­asemilla. 

– Haittapuolena on, että nämä ovat aikamoisia tohinapäiviä, jolloin paljon tapahtuu lyhyessä ajassa. Johtosuhteiden täytyy myös olla selvillä. Meillä on yhteistyö aina toiminut hienosti. Aina ollaan löydetty yhteinen sävel siitä, mitä tehdään ja missä järjestyksessä, ­Lemola kiittelee. 

Säilörehussa aika aiheuttaa suurimman kustannuksen. Rehu pitää saada oikeaan aikaan tehtyä.

 

Sadonmittaus avuksi oman tuotannon tehostamiseen

Urakoitsijalta, kanssaviljelijöiltä ja nurmiryhmistä kannattaa ammentaa tietoa oman tuotannon tehostamiseen. Sadonmittaus tulee useimpien saavutettaville yhteiskoneiden ja urakoitsijoiden kautta. Palvelua ei kannata jättää hyödyntämättä, vaan tiedot kannattaa kerätä talteen ja käyttää avuksi oman tuotannon suunnittelussa. Suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon seuraavat asiat:

  1. Oikea niittostrategia. Kaksi vai kolme niittoa? Viljanviljelyssä osaamme tuottaa mallasohraa ja myllyvehnää. Myös nurmeen voidaan vaikuttaa seosvalinnalla: miksi emme tuottaisi kolmen niiton satoisia nurmia tai kahden niiton korkealaatuista, sulavaa rehua?
  2. Niittostrategian mukainen seosvalinta. Pääsääntöisesti apiloita suositellaan kahden niiton korjuustrategiaan, timotei Grindstadia ja ruokonatoja taas mieluummin kolmen niiton korjuuseen. 
  3. Seoksen mukainen lannoitus. Apilapitoiset nurmet vaativat eri lannoitusvalinnan kuin puhtaat heinänurmet. Toisaalta jos apilapitoisuus ei ole riittävä, tulee nurmea lannoittaa heinänurmen mukaan.
  4. Rikkatorjunta ja hiventäydennys. Monella nämä ovat vielä kokeiluasteella, mutta huippu-sadon saaneet tilat käyttävät rikka-torjuntaa ja hiventäydennystä liki säännönmukaisesti. 

Seosvalikoiman ja nurmen viljelyohjelman löydät myös viljelyoppaasta 2015, s. 62-75

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita