Maatalouden tehostaminen ruoan tuotannon ratkaisuna

18.03.2015 // Maria Munck

Bayerin mukaan maatalouden tehostaminen on ainoa mahdollisuus vastata tulevaisuuden ruokapulaan. Viljelyalaa ei pidä lisätä, vaan kaikki teho pitää saada irti jo olevista pelloista.

Maailman väestönkasvu, ­ilmaston­­ läm­pe­neminen ja energiatuotannon haasteet lisäävät painetta ­jokaiselle viljellylle hehtaarille. Maapallon pinnasta vain kolme prosenttia on viljelyskelpoista maata.

– Viljelyä on tehostettava. FAO:n ennustusten ­mukaan meidän pitää tehostaa maanviljelyä 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, jolloin maapallon väestön ennustetaan olevan 9,2 miljardia, arvioi yhteiskuntavastuun johtaja Niels Bjerre Bayer Cropsciencelta ­K-maatalouden kasvinsuojelu­ainejohdon koulutustilaisuudessa viime lokakuussa.

Bayerin mukaan maatalouden on oltava kestävää eli tuottoisaa, kilpailukykyistä ja tehokasta. Mutta samalla tulisi suojella ja parantaa ympäristöä sekä lähiseudun sosioekonomisia oloja. 

– Köyhyys on ympäristön pahin vihollinen. 

 

Tuottavuudella vaikutusta muualle maailmaan

– Koska Euroopassa ei voida viljellä kahvia, teetä, kaakaota, soijaa ja banaaneja, ne viljellään muualla ja niiden viljely varaa viljelysmaata eri puolilla maailmaa. Euroopassa viljelysmaata vapautuu esimerkiksi vehnälle tai sianlihan tuotantoon.

Kun näitä tuotantoon tarvittavia hehtaareja vertaa keskenään, selviää, että eurooppalainen elämäntapa vaatii 25 miljoonan hehtaarin alan Euroopan ­ulkopuolelta. Tämä on Iso-Britannian kokoinena alue, eli noin kymmenkertainen Suomen viljelysmaahan verrattuna. 

– Jos koko EU:n alueella viljeltäisiin luonnonmukaisesti, pitäisi Eurooppaan lisätä Saksan kokoinen alue. Jos me madallamme tuotantotasoa, niin kuin yleisessä keskustelussa usein ehdotetaan, sillä on vaikutusta muualle maailmaan, Bjerre toteaa.

Luvut ovat hurjia: jokainen prosenttiyksikkö, jolla EU:n maatalous ­tehostuu, ruokkii vuositasolla 10 miljoonaa ihmistä lisää, vähentää nettotuonnin tarvetta 1,2 miljoonan hehtaarin verran, vähentää hiilidioksidipäästöjä 220 miljoonaa tonnia ja vähentää sademetsien hakkaamista maatalouskäyttöön.

 

Ruoan tuottamisen velvollisuus

Maailman pankki arvioi, että ilmaston lämpeneminen tulee aiheuttamaan suurimmat satotappiot niillä alueilla, mihin on oletettavissa suurin väestönkasvu. Suurimmat sadot tulevat jatkossa todennäköisesti Pohjois-Euroopassa, Venäjällä ja Kanadassa.

– Siksi on aivan hullua, että meillä oltaisiin vähentämässä tuotantoa. Niillä, joilla on mahdollista tuottaa, pitäisi olla velvollisuus siihen. Pohjoismaissa tuotetaan ruokaa matalilla panoksilla. Jos täällä alennettaisiin ruoantuotantoa, sitä tuotettaisiin muualla – siellä, missä on suuremmat panokset käytössä.

Pohjoismaat eivät Bjerren mukaan jatkossakaan tule ruokkimaan koko maapallon väestöä, mutta kasvavaa keskiluokkaa kylläkin. Niitä, jotka haluavat korkealaatuisia, terveellisiä tuotteita, jotka ovat tuotettu yleisesti hyväksyttävillä menetelmillä.

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita