Kasvinsuojelu vaatii uutta osaamista

11.02.2015 // Minni Tapola

IPM-menetelmät, tehoaineryhmät, resistenssi, valtava määrä tuholaisia ja rikkakasveja sekä uusia uhkia kasvinviljelyyn... Viljelijöiltä vaaditaan entistä enemmän osaamista kasvisuojelussa.

K-maatalous on asiakkaidensa tukena ratkomassa kasvinviljelyyn liittyviä erinäisiä ongelmia niin talven aikana yhdessä tehtävien suunnitelmien avulla kuin kasvukauden aikaisella neuvonnalla ja tiedottamisella. Teemme K-maatalouden koetilalla yhdeksän eri kasvinsuojeluyrityksen kanssa yhteensä yli 30 kasvinsuojelukoetta vuosittain. Lisäksi teemme erikoiskasvien kasvinsuojelukokeita sekä testaamme Viljelyohjelmia yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Keräämme uusinta tietoa ympäri Eurooppaa ja pidämme myyjillemme vuosittain useita kasvin­suojeluainekoulutuksia. Järjestämme talven aikana miltei joka pitäjässä Viljelyohjelmailtoja, joissa kerrotaan uusimmat reseptit ja havainnot tekemästämme tutkimustyöstä. 

 

Monipuolista rikkakasvien torjuntaa

Kesällä koetilalla testattiin eri tankki­seoksia viljan rikkakasvien torjunnassa. Kaikissa testatuissa seoksissa oli huomioitu gramma-aine kestävien rikkakasvien synnyn estämisessä, ja toisaalta torjunnassa pyrittiin kustannustehokkaaseen lopputulokseen. Gramma-aineiden, kuten Toolerin ja Expressin, kanssa tankkiseokseen  suosittelemme fluroksipyyrivalmistetta (Tomahawk, Starane) tai K-Trioa. 

Uutena tutkittiin maavaikutteista rikkakasvien torjunta-­ainetta viljoille. Resistenssin ehkäisyn lisäksi se toisi uudentyyppisen, pitkä­aikaisemman tehon torjuntaan. Opimme tosin, että aine aiheuttaa vaaleita, ohimeneviä vioituksia kasvustolle myöhempään ruiskutettuna. Kasvusto oli paikoitellen hurjan näköinen mutta toipui hyvin, eikä vioituslaikuilla ollut vaikutusta satoon. Ennen kuin tuote mahdollisesti tuodaan markkinoille, sitä testataan vielä ensi kesänä K-maatalouden koetilan kokeissa. Pyrimme testaamaan uudet tuotteet aina kahtena kesänä ennen myyntiä, jotta osaamme valita parhaat aineet Suomen oloihin ja  neuvoa niiden oikeanlaisessa käytössä. 

Vehnälle ja rukiille suunnattu Broadway torjuu samalla kertaa leveä­lehtiset rikkakasvit sekä hukka­kauran ja monet muut heinä­mäiset rikkakasvit. Testasimme Broadwayn tehoa rikkakasveihin eri annoskokoja käyttäen: syys­viljan alimmalla annoksella saadaan hyvä teho saunakukkaan, kierto­tattareeseen ja muihin leveä­lehtisiin rikkoihin. Torjuttaessa heinä­mäisiä rikkakasveja suositeltu annos on ylin, 220 g/ha. Kylänurmikkaan saadaan kohtalaisen hyvä teho kun ruiskutus tehdään ajoissa nurmikan ollessa 2-lehtivaiheessa. 

Jatkossa aluskasvit viljan seassa herättävät monenlaisia kysymyksiä kasvinsuojelun mahdollisuuksista tällaisella lohkolla. Suunnitelmia tehtäessä onkin hyvä tarkistaa reseptin toimivuus, jos tarkoituksena on kylvää aluskasveja. Esimerkiksi hukkakaura-aineiden käyttö on suunniteltava huolella, koska  useat heinät vahingoittuvat hukkakauran torjunta-aineista. 

Viljelyohjelmia testataan koetilan lisäksi myös yhteistyössä viljelijöiden kanssa.

Oikeanlaista torjuntaa oikeaan aikaan

Kasvitauteja esiintyy jokaisella vilja­pellolla. Viljojen kasvitaudit on luokiteltu lehtilaikkutauteihin, kuten ruiskutuksella torjuttavaan ohran verkkolaikkuun, sekä lukuisaan joukkoon siemenlevintäisiä tauteja, kuten nokitauteihin, joita torjutaan peittauksella. 

Viime kesänä Hauhon koetilalla esiintyi peittaamattomassa siemenessä silmiin pistävän paljon ohran nokitautia. Normaalin tilan oloissa olisi tärkeintä valita seuraavalle vuodelle peittausaine, joka todella tehoaa kyseiseen tautiin. Viljely­oppaan takasivuilla on peittausaineiden tehotaulukko, josta on helppo tarkistaa kaikkien markkinoilla olevien peittaustuotteiden tehot eri siemenlevintäisiin tauteihin. 

K-maatalous on tehnyt pitkä­jänteistä työtä kasvitautien ­torjunta-ainekokeiden parissa. Testaamme yhdessä Basfin ja Bayerin kanssa eri annosmäärillä ja eri ajoituksilla torjuntatehoja, ja seuraamme kunkin kesän viljan laatu­tavoitteiden täyttymistä eri ratkaisuilla. 

Olemme tehneet yli viisi vuotta samalla koeasetelmalla Comet Pro -tautikokeita. Kesät ovat olleet erilaisia, mutta yhteenvetona voidaan sanoa, että tautitorjunta parantaa sadon laatua. Sadon määrään tauti­torjunnan vaikutus riippuu kulloisenkin kesän sääoloista sekä tietenkin viljelyhistoriasta ja muokkaus­tavoista. 

Viime kesänä Hauholla esiintyi ruostetauteja ja opimme, että pitkän tautisuojan takaava Comet Pro suojaa erinomaisesti niiltä. Rukiin Viljelyohjelmakokeissa satotaso oli tuhansia kiloja suurempi, koska ruoste verotti kasvustoja, jotka eivät saaneet tautitorjuntaa. Tiedotamme ruostetautien ynnä muiden kasvintuhoojien leviämisestä Suomessa kasvukauden aikana Facebookissa sekä nettisivujemme ja myyjiemme kautta. Myyjiltämme saa kulloiseenkin kasvinsuojelu­ongelmaan ratkaisun. 

 

Kohti IPM-viljelyä ja uusia vesistörajoituksia

Uudet vesistöetäisyysrajoitukset astuvat voimaan 2015. Viljely­oppaasta löydät kaikkien valmisteiden vesistörajoitukset sekä suositellut tuulikulkeumaa vähentävät suutintyypit. Näihin asioihin saa apua kaupastamme. 

IPM-viljely ja sen periaatteet herättivät kysymyksiä jo viime kesänä. Mistä on kyse? Mitä meiltä vaaditaan asian suhteen? Lähtökohtana on se, että kasvin­suojelua mietitään kokonaisvaltaisesti huomioiden kemiallisen torjunnan ohella monipuolinen viljelykierto, joka vähentää tauti- ja tuhooja­painetta. 

Kestävän kasvinsuojelun periaatteissa torjunta tehdään aina todettuun tarpeeseen. Rikkakasveja torjutaan aineilla, joista saadaan kattava teho lohkon dominoivia rikkoja vastaan. Tuholaisia havainnoidaan kelta-ansojen  avulla ja torjutaan, kun torjuntakynnys on ylittynyt. Jatkossa merkitään muistiin torjuttava kohde ja kuinka torjunta onnistui. 

Kasvitautien torjunnan osalta ennen rikkakasvien torjuntaa on hyvä havainnoida, onko kasvustossa tautilaikkuja jo aikaisessa vaiheessa. Kasvitautien torjunta tehdään esimerkiksi ohralla lippulehden ollessa täysin esillä. Torjunta tehdään ennaltaehkäisevästi, koska tautilaikkujen leviäminen lippulehdelle verottaa satoa merkittävästi. Kestävän kasvinsuojelun periaatteiden mukaisesti valitaan olosuhteisiin sopiva annoskoko. Tämä on taloudellisuuden ja torjunnan onnistumisen kannalta jo nyt hyvin monelle tuttua toimintaa.

K-maatalouden Viljelyohjelmissa on huomioitu kestävän kasvinsuojelun periaatteet ja resistenssin muodostumisen estäminen.

 

Uusia yhteistyökumppaneita kasvinsuojeluun

K-maatalous-ketju on sopinut DuPontin, Dow­Agron sekä Nordics Alkaliksen kanssa yhteistyöstä 2015 alkaen. Tämä tarkoittaa, että tuotteet tulevat K-maa­talous-ketjun myyntiin ilman välikäsiä. Yhteistyön tiivistymisen myötä tuote­portfolio tulee olemaan jatkossa laajempi. Tutkimustyö aloitettiin yritysten kanssa jo viime kesänä K-maatalouden koetilalla. 

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita