Kasvilajien välinen kilpailu ja kehitysrytmi nurmiseoksissa

20.09.2015 // Henna Hyttinen

Nurmiseoksilla haetaan aina parannusta verrattuna esimerkiksi puhtaaseen kasvustoon.

Nurmilajeilla voidaan muun muassa korvata toisen lajin hidasta niiton jälkeistä kasvuunlähtöä. Varsinkin timotei kasvaa hitaasti niiton jälkeen, joten nurminadan nopea jälkikasvu korvaa timotein kasvua seoksessa.  

Seokseen valittujen nurmikasvilajien täytyy myös kestää haluttujen niittokertojen määrä kesässä. Kokeen seoksissa on myös mukana palkokasveja, joita seurataan mielenkiinnolla. Kiinnostavaa työssä on nähdä, kuinka eri kasvilajit käyttäytyvät ennen niittoa ja millainen niiden kilpailukyky on seoskasvustossa. Lisääntyykö tai vähentyykö joku kasvilaji merkittävästi eri niittokerroilla?  

Lopputyössäni seuraan seoskokeen koeruuduilta koko kasvukauden ajan kahdeksan eri nurmikasvilajia, ja jokaisesta kasvilajista seurataan kasviyksilöitä. Tutkimuksessa seurataan sinimailasta, englanninraiheinää, timoteitä, nurminataa, ruokonataa, valkoapilaa, puna-apilaa ja niittynurmikkaa. Työn tarkoituksena on seurata kasvukaudella, kuinka eri kasvilajit kehittyvät ennen niittoa. 


Sinimailanen kaksi viikkoa ensimmäisestä niitosta.

Ongelmia kasvien erottamisessa

Ennen niittoa seoskokeen koeruuduilta otetaan näytteitä. Niistä tehdään botaaninen analyysi, jonka avulla voidaan määrittää kasvilajin osuus seoksessa. Näytteistä määritetään myös, millainen on lehti-korsisuhde eri kasvilajeilla. Niiton jälkeen seurataan kasvilajien kasvuunlähtöä.  

Haasteen työhön on tuonut kasvien erottaminen koeruudulta ja botaanisista näytteistä. Varsinkin nurminadalla ja englanninraiheinällä on ollut yllättävän paljon samanlaisia tuntomerkkejä. Niittynurmikka on ollut haastava kasvilaji seurata, koska sitä on seoksissa hyvin vähän. Siksi se vähenee hyvin helposti koeruudulla. 

Mielenkiintoisinta on ollut seurata sinimailasen kasvua. Toisessa niitossa sinimailasta oli enemmän kuin ensimmäisessä niitossa. Myös englanninraiheinän määrä lisääntyi toisessa niitossa. Timotei-nurminata seoksissa nurminataa on ollut enemmän sekä ensimmäisessä että toisessa niitossa. Molempien määrä vähenee toiseen niittoon, mitä enemmän on muita kasvilajeja mukana seoksessa.   

Vaikka koe on vielä tällä hetkellä kesken, havainnot ovat olleet mielenkiintoisia. Varsinaisia tuloksia kokeesta on luvassa talvella. 

 

Lopputyö kolmen niiton seoskokeesta

”Olen kasvinviljelytieteen opiskelija Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta Viikistä. Aikaisemmalta koulutukseltani olen AMK-agrologi, joksi valmistuin keväällä 2013 Savonia-ammattikorkeakoulusta.  Koulutuksen jälkeen pääsin opiskelemaan suoraan maisterivaiheeseen kasvinviljelytiedettä, jota olen opiskelemassa kolmatta vuotta. Teen lopputyön K-maatalouden koetilalla Hauholla nurmen kolmen niiton seoskokeesta. Aiheenani on kasvilajien välinen kilpailu, kehitysrytmi ja kehitysrytmin laatu seoskasvustossa. Valitsin aiheen koska, on tärkeää, että nurmiseoksilla voidaan parantaa nurmien satoisuutta, talvehtimista ja taudinsietoa. Karjatiloilla hyvällä nurmiseoksella on merkitystä esimerkiksi ruokinnassa.”

Henna Hyttinen

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita